Geenit vai ympäristö? Vieraana käyttäytymisgeneetikko Antti Latvala

Käyttäytymisgenetiikka tutkii sitä, miten paljon ihmisen käyttäytymiseen vaikuttavat geenit ja toisaalta ympäristö.
Karkeasti ottaen kokonaisuus menee puoliksi geeneille ja puoliksi ympäristölle. Vaihtelua kuitenkin on paljon sen suhteen, mitä ominaisuutta mitataan.
Lisäksi ympäristö erotellaan kahteen eri kategoriaan. On ns. jaettu ympäristö eli koti. Jaettu ympäristö on esimerkiksi sisaruksilla sama. Yksilöllinen eli ei-jaettu ympäristö taas on sisaruksilla erilainen.
Hätkähdyttävästi juuri ei-jaetulla ympäristöllä on suurempi vaikutus kuin kodilla. Kodin vaikutus on monesti mitätön, usein lähes nolla.
Vieraana käyttäytymisgeneetikko ja kriminologian apulaisprofessori Antti Latvala.
Latvalan kuva: Joel Grandell

Пікірлер: 66

  • @annemirjami8032
    @annemirjami80322 жыл бұрын

    Tosi mielenkiintoinen video! Olisin kaivannut tietoa kaksostutkimuksista, koskien nimenomaan identtisiä kaksosia, jotka on erotettu toisistaan jo vauvoina. On lukuisia tapauksia, joissa erilaisiin perheisiin adoptoitujen identtisten kaksosten elämänkaaret ja -valinnat ovat hämmästyttävän samanlaisia. Esim. samanlainen ammatinvalinta, harrastukset, puolison valinta, lapsiluku, sairaudet, kohtalokkaat elämänvaiheet jne. Kiitos tästä, jatkoa toivottavasti seuraa!

  • @jkinkamo
    @jkinkamo2 жыл бұрын

    Tiedemiehiä on mukava kuunnella, ainakin näin fysiikan ja makrotalouden harrastaja. Hyvä homma.

  • @henrikirjavainen114
    @henrikirjavainen1142 жыл бұрын

    Hyvin mielenkiintoinen video. Todellakin lisää näitä videoita "oikeista tieteistä", jos niitä haluat itsekin tehdä👍

  • @M4cor
    @M4cor2 жыл бұрын

    Studio, valaistus, kuva sekä ääni muodostivat kokonaisuutena positiivisen yllätyksen. Pidä jatkossakin yllä leikkisää suhtautumistasi asioihin ja ajatuksiin, jottei keskustelu käy liian "viralliseksi" ja näin ollen kuulijalle raskaaksi. Joe Rogan verhot taustalla, enää puuttuu vain iso pöytä ja drinkit niin kasassa on mahtava podcast. Jatka samaa rataa Ivan!

  • @untofrederik
    @untofrederik2 жыл бұрын

    Fiksu ja hyvä opettaja tämä geneetikko-Latvala.

  • @jeresuominen7638
    @jeresuominen76382 жыл бұрын

    Tä oli hyvä aihe, tosi mielenkiintoinen

  • @jerevarri7094
    @jerevarri70942 жыл бұрын

    Huikeaa, tätä lisää plz :)

  • @villemononen5303
    @villemononen53032 жыл бұрын

    Mielenkiintoinen keskustelu! Hyvä meininki! Heitän vielä vähän omaa mutua tähän mukaan. En kiistä geenien taikka ympäristön vaikutusta kasvuun, mutta tuntuu siltä että mitä enemmän palaan omaan todelliseen itseeni, omaan voimaani, niin näiden painoarvo alkaa huomattavasti vähenemään. Pysähtyneisyydestä, harmoniasta, ilosta, itsensä hyväksymisestä, rakkaudesta, tasapainosta syntyy jonkinlaista eheytymistä. Henkistä, fyysistä, kokonaisvaltaista. Tämän eheytymisen kautta geenien (sukulinjan perimän, niin henkisen kuin fyysisen) tai ympäristön vaikutus vähenee, koska ympäristö ei enää niin voimalla muovaa minua, eikä äidin taikka isänkään perimä enää niin vaikuta. Otan vastuun omasta elämästäni tässä ja nyt, ja palautan omaa voimaani takaisin ulkomaailman harhoista, ja siten jotenkin alkaa luonnollisesti irrottautumaan näistä ulkoisista tekijöistä. Takaisin yksilön voimaan, takaisin omaa todelliseen itseeni. Ja nyt tuntuu myöskin siltä, että tästä tietystä pisteestä pystyn myös eheyttämään sukulinjoja, jos niin haluan. Ja, jos sitä saisin tehdä niin se olisi minulle kunniatehtävä ja tekisin sitä ilolla, omaan tahtiin, luonnollisesti. Eli se mikä ei palvele minun tai muidenkaan suurinta hyvää (erityisesti äidin ja isän sukulinjoja ajatellen), niin ne vain eheytymään. Rakkaudella ja ymmärryksellä, jos ei muuten, sillei yleispätevästi. Uskon (ehkä naivisti?) että kaikista löytyy sama voima. Heidän omalla tavallaan ilmenevä, mutta kuitenkin. Näen sitä hyvyyttä ihmisyydessä kaikkialla. Sen todellisen loiston edessä kuitenkin usein paljon muureja, maskeja, pelkoa uskaltaa loistaa sitä mitä oikeasti on. Mutta tässä sitä avaudutaan, itse kukin omaan tahtiin. Sanoisin tästä näkökulmasta, että geenien ja ympäristön vaikutus alkaa jäämään vähemmälle, kun uusi aika nousee loistoonsa, tässä ja nyt. Niin, ja en toki aina ole harmoniassa ja tässä hyvässä. Välillä masentunut, ärtynyt, alamaissa. Se on osa ihmisyyttä, niinkuin ilotkin ja nosteet. Mutta, niiden osuus alkaa vähenemään ja jotain hyvää alkaa lisääntymään omassa elämässä, riippumatta mitä ulkomaailmassa tapahtuu. Se on itseni ulkopuolinen asia, ei se kuulu minulle. Otan vastuun siitä mitä olen, ja siitä mitä teen, ja siitä mitä päätän. Sillä on oikeasti merkitystä, minun näkökulmastani.

  • @jjkilpi
    @jjkilpi2 жыл бұрын

    Todella mielenkiintoinen tietopläjäys. Paljon tietoa tiiviissä paketissa. Harmi että ei käsitelty geenien aktivoitumista. Todennäköisesti tietomme ei vielä riitä siihen. Saanko käyttää tätä videota kouluni opetuksessa? Kiitos hyvästä työstä.

  • @ivan_puopolo

    @ivan_puopolo

    2 жыл бұрын

    Kiitos! Ilman muuta saa.

  • @userjuha
    @userjuha2 жыл бұрын

    Lisää tiedettä! Ja kiitos Ivanille näin yleisesti puhe nopeudesta - viisauden merkki

  • @persesilma7742
    @persesilma77422 жыл бұрын

    Eikö kantti riittänyt kysymään, että onko temperamenttiin, älykkyyteen, luonteeseen jne. vaikuttavien alleelien epätasainen jakautuminen eri kansallisten ja rodullisten ryhmien välillä mahdollista?

  • @mv9787

    @mv9787

    2 жыл бұрын

    😆 kysymys, joka kaikilla oli mielessä

  • @jarikinnunen1718
    @jarikinnunen17182 жыл бұрын

    Kaksostutkimuksessa suoliston mikrobiflooran vertailu voisi olla hyvä tehdä kehityserojen kannalta.

  • @eskokomero
    @eskokomero2 жыл бұрын

    "Iivana", tämä oli mitä mainioin video! Yhteiskunnan toiminnot redusoituvat tasan kahteen olemassaolon tasoon: biologiaan ja sieluun (Logokseen). Molemmat ovat näin 2020-luvun "inttärnettionaalisen veminismin" näkökulmasta "hyi-hyi kauhiaa". Tämän kommentin kirjoitti: -E.K.

  • @pystykorva7114
    @pystykorva71142 жыл бұрын

    Pakko kirjoittaa kysymys kesken videon ettei unohdu: Miten mahtaa olla erot sisarusten välillä, että onko eroja havaittu isoveli vs. pikkuveli tai isosisko vs. pikkuveli jne.? Kuinka paljon vaikutusta on sillä oletko isompi sisarus vai pienempi? Edit: Entä erot ainoa lapsi vs. useampi lapsi?

  • @hop3912

    @hop3912

    2 жыл бұрын

    Hyvä kysymys!

  • @artovesterinen
    @artovesterinen2 жыл бұрын

    Kiinnostavaa. Heräsi jostain syystä yksi ajatus jonka toteutuminen on toki luojan kiitos hyvin äärimmäisessä tilanteessa mahdollinen: Jos raiskatuksi tullut nainen päättää pitää lapsensa ja mitä todennäköisimmin elää mahdollisimman kaukana raiskauksen tehneestä isästä, onko tällaisen käyttäytymisen riski tästäkin huolimatta todennäköisempää lapsella kuin muilla lapsilla kun geenit muodostavat ison osan ihmisen käyttäytymisestä? Agressiivisuus on varmasti osin vanhempien käytöksestä - ja osin geeneistä periytyvää mutta kuinka iso osuus tämän tapaisen itsehillinnän suhteen on geeneillä kun mukana on sekä seksuaaliset halut, agressiivisuus sekä itsehillintä? Toki raiskauksistakin tapahtuu suuri osa lähipiirin sisällä ja myös puskaraiskaajan joka raiskaa ventovieraan ja esimerkiksi puolison välillä on varmasti joitakin eroja käyttäytymisessä jo muutenkin vaikka teko on molemmissa tapauksissa tietenkin paha.

  • @haIophiIa

    @haIophiIa

    2 жыл бұрын

    Muistelen joskus lukeneeni tutkimuksesta, jossa oli tutkittu adoptoitujen ihmisten syyllistymistä seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja verrattu käyttäytymisen prevalenssia adoptiovanhempien ja toisaalta biologisten vanhempien vastaavaan. Havainto oli ymmärtääkseni se, että mikäli adoptoitu henkilö joskus osoitti näitä taipumuksia, adoptiovanhempi ei juuri niitä ilmentänyt, mutta biologinen vanhempi (varmaankin lähes aina isä) sitäkin useammin. Pitäisi oikeasti kaivaa se alkuperäinen tutkimus esiin, että uskaltaisi mitään varmaa tästä sanoa.

  • @artovesterinen

    @artovesterinen

    2 жыл бұрын

    @@haIophiIa Kiinnostavaa. 👍 Ehkä tällaisilla taipumuksilla on joitain riskitekijöitä jotka saattavat periytyä piilevinä ominaisuuksina, mutta esiintyvyys on silti niin minimalistisen pientä ettei tällaista kyetä paremmin todentamaan. Mahdollisesti vaativat muita tekijöitä ilmetäkseen ihmisessä. Toisaalta hyväksikäytetyt lapset saattavat jatkaa hyväksikäyttöä vanhemmalla iällä kuten väkivaltaisesta kodista tuleva väkivallan kierrettä. Kiinnostaisi kyllä tietää kuinka iso osuus tällaisissa ominaisuuksissa on geeneillä ja kuinka iso osuus henkilön omilla kokemuksilla. Jälkimmäinen lienee tällaisessa tapauksessa isompi- tai vähintään laukaiseva tekijä.

  • @routercasio955

    @routercasio955

    2 жыл бұрын

    Äidin raskauden aikanen stressi vaikuttaa neg. sikiöön.

  • @tarjatarja8987
    @tarjatarja89872 жыл бұрын

    👍✊👍

  • @jarikinnunen1718
    @jarikinnunen17182 жыл бұрын

    Kasvojentunnistusohjelmalla on löydetty ero demokraattien ja repuplikaanien välillä hyvin suurella varmuudella niin että puoluekanta on voitu sanoa. Ennen sen julkaisua olin itse huomannut saman ja julkaissut amerikkalaisten videoiden kommenteissa.

  • @justnii2056
    @justnii20562 жыл бұрын

    Jännä kun geenitkin vaikuttaa. Silti enemmän käytösmallit

  • @mattivalmari2927
    @mattivalmari29274 ай бұрын

    Kovasti vain tiedemiehet tutkivat ja sitten todetaan että geeneillä on suurta merkitystä. Asiaa tutkittiin jo aikionaan monessakin maassa, mm saksassa. Kiinassa on kuullemma jo joku pistejärjestelmä, millä ihmiset valvotaan koko elinkaaren ja näin ohjataan lähes kaikki yhteiskunnalle eniten hyödylliseen suuntaan. Yhteiskunta hyötyy ja jotkut henkilöt myös mutta moni myös häviää. Kaikkea hyvää kaikille, ei aina onnistu, oli tiedettä tai ei.😮

  • @RaineriHakkarainen
    @RaineriHakkarainen2 жыл бұрын

    Sauli Niinistö vitosen keskiarvo ylioppilas 80% perinnöllistä koulunkäynti Vai??

  • @mv9787
    @mv97872 жыл бұрын

    Subjektiivinen ja objektiivinen ympäristö 🙂 Moraali vaikuttaa myös käyttäytymiseen. Vai onko moraali seurausta muista seikoista?

  • @arijohansson3584
    @arijohansson35842 жыл бұрын

    Lasten älykkyyden geneettinen vastaavuus/osuus pienempi, vaikka iän myötä ympäristä, koulutus ja työ vaikuttavat eriyttävästi lopputulokseen?

  • @mv9787

    @mv9787

    2 жыл бұрын

    Ei, mutta elämänkokemuksen myötä tulee lisää ratkaisumalleja, joita osaa hyödyntää

  • @RaineriHakkarainen

    @RaineriHakkarainen

    2 жыл бұрын

    Parhaat shakkitietokone ohjelmat pelaa Shakkia 229ÄO:n teholla! Kun Keskihajonta on 15 jos se on 24 sitten parhaat shakkitietokone ohjelmat pelaa Shakkia jotain lähes 300ÄO

  • @pekkamakinen1772
    @pekkamakinen177211 ай бұрын

    Ympäristö vaikuttaa myös geenien aktivoitumiseen. Tästä olisin hallut kuulla lisää. Tutkimukset osoittavat myös omien uskomuksien eli tahdon valintojen vaikuttavan geenien aktivoitumiseen, joiden. taas on todettu voivan vaikuttaa myös omaan käyttäytymiseen. Ts. olet sitä mitä uskot, tai mitä et usko. Omat uskomukset vaikuttavat myös DNA:han. Nobel-palkittu tiedemies Elizabeth Blackburn toteaa : "Ajatuksesi hallitsevat DNA:ta" - Samoin toteaa Kantasolubiologi Bruce Lipton: "Itse asiassa uskomuksemme valitsevat geenimme ja käyttäytymisemme.". Tämä mielestäni selittää esim. homoseksuaalista käyttäytymista. Ts. sateenkaari-ideologian tuputtaminen synnyttää poikkeavuutta eli sateenkaari-ihmiisiä, koska se esitetään niin vakuuttavan oloisesti ihmisoikeuksien puolustamisena, mitä se ei suinkaan ole, vaan pikemminkin poliittista ideologiaa.

  • @mariamodenius7676

    @mariamodenius7676

    10 ай бұрын

    Peukku kaikelle muulle paitsi sateenkaari osuudelle. Voi toisaalta olla, että hyväksyntä antaa mahdollisuuuden olla oma itsensä jolloin on helpompi olla esim. homoseksuaalinen. Sen verran vaikea kysymys, että en tosiaan ota kantaa.

  • @Maaseudulla
    @Maaseudulla2 жыл бұрын

    Ja voisivat alkaa vihdoin tutkimaan astrologian yhteyttä geeneihin ja käytökseen, astrologia suljetaan kokonaan pois tieteestä, vaikka kun esim otat selvää omasta tähtikartastasi, et voi olla kieltämättä, että sieltä löytyy asioita/ tulkintoja, jotka ovat juuri sinua.

  • @Maaseudulla
    @Maaseudulla2 жыл бұрын

    Arvot ja asenteet ihminen kyl luo aika vahvasti itse, ei ne vanhemmilta periydy niin vahvasti, mitä haastateltava sanoi, että näin olisi. Ainakin itsenäinen aikuinen ihminen ei kopioi suoraan omien vanhempiensa arvoja 🤔

  • @mv9787

    @mv9787

    2 жыл бұрын

    Olen samaa mieltä 👍🏻 Siinä valossa tutkija taisi puhua vähän ristiin tai sitten tulokset eivät vain ole niin rajattavissa. Siinä tapauksessa menisi siihen subjektiiviseen ympäristöön tuo. Jos näin on, niin laskee tuon tutkimuksen painoarvoa hieman

  • @siltee9983
    @siltee99832 жыл бұрын

    miksi video loppu noin yhtäkkiä?

  • @Anton-xm8xs

    @Anton-xm8xs

    2 жыл бұрын

    En voi kertoa.

  • @jyrkikorhonen1869
    @jyrkikorhonen18692 жыл бұрын

    Virginian yliopiston professori Jim Tucker ja aiemmin Ian Stevenson ovat tutkineet tätä asiaa. Tutkimuksia on tehty 50 vuotta ja tieteeliset tutkimukset osoittavat, että aikaisempien elämien mahdollisuus on olemassa. Netflixin uusi sarja Surviving Death jakso 6 käsittelee tätä asiaa, kannattaa katsoa.

  • @jjkilpi

    @jjkilpi

    2 жыл бұрын

    Olen myös katsonut ja tutkinut tuota asiaa. Ollaan äärimmäisen mielenkiintoisessa asiassa joka on pistänyt ajattelemaan pidemmän aikaa. Mielestäni on suuri mahdollisuus siihen, että ihmisen tietämys on vielä niin vajavaista, että voisimme käsitellä tätä ongelmaa tieteellisin keinoin. Usko on liian lähellä.

  • @loadingtable
    @loadingtable2 жыл бұрын

    Jotain omituista surinaa ääniraidassa?

  • @mahkumalapotas3484

    @mahkumalapotas3484

    2 жыл бұрын

    Jos tämä olisi foliohattujen kanava niin analyysina olisi tietysti Supon surinat 😀

  • @anttilepisto6131
    @anttilepisto61312 жыл бұрын

    Kun Suomessa nyt valitaan korkeakouluopiskelijoita paljon yo-kirjoitustulosten perusteella, olen miettinyt tällaista: eikö mieluummin kannattaisi antaa pisteitä vanhempien korkeasta sosioekonomisesta asemasta kuin yo-kirjoitustuloksista?

  • @loopingdope

    @loopingdope

    2 жыл бұрын

    Mikäs logiikka tässä on

  • @anttilepisto6131

    @anttilepisto6131

    2 жыл бұрын

    @@loopingdope Rahakas perhetausta auttaa verkostoitumaan korkeakoulussa ja mahdollistaa sen, ettei tarvitse tehdä niin paljon töitä opintojen ohessa. Siksi E:n ylioppilas, jolla vanhempien yhteenlasketut vuositulot ovat 150 000 euroa, on potentiaalisempi opiskelija kuin L:n ylioppilas, jolla vanhempien yhteenlasketut vuositulot ovat 15 000 euroa.

  • @loopingdope

    @loopingdope

    2 жыл бұрын

    @@anttilepisto6131 tosi hyvä logiikka

  • @RaineriHakkarainen

    @RaineriHakkarainen

    2 жыл бұрын

    Sauli Niinistö vitosen keskiarvo ylioppilas nämä väittävät että koulunkäynti 80% perinnöllistä Sauli Niinistön älykkyys voitaisiin laskea shakki pelissä (shakissa pelaajien ranking perustuu normaali jakaumaan Gaussin käyrään) Sauli Niinistö on hävinnyt kaikki shakkipelit noin 60 älykkyys osamäärän pelaajia vastaan Saulille ei voi laskea ELO tai SELO lukua koska hävinnyt kaikki shakkipelit Sauli Niinistö pelaa Shakkia noin 50ÄO:n teholla Stanfordin huippuosaaja Jeff Sonas käyttää väärää keskihajontaa 166 suomalaiset pelaajat 1650 keskiarvo keskihajonta 256 Arpad Elo aloitti 1969 vuonna ja oletti keskiarvo 1400 keskihajonta 282,8

  • @mv9787

    @mv9787

    2 жыл бұрын

    😆 tää oli hyvä

  • @Lumooja
    @Lumooja2 жыл бұрын

    Ottaako tiede huomioon yhtään semmoista mahdollisuutta että ihmisen käyttäytyminen voi olla sielun muistoja aiemmasta elämästä?

  • @ahmo2

    @ahmo2

    2 жыл бұрын

    Kyllä. Just sen takia sinäkin laitoit tämän viestin tänne, koska olit edellisessä elämässä seppä Kajaanissa 1700-luvulla. Aika moni muuten tuntuu olleen, kun KZread täynnä viestejä.

  • @Anton-xm8xs

    @Anton-xm8xs

    2 жыл бұрын

    Tottakai. Aika tyhmä kysymys.

  • @ahmo2

    @ahmo2

    2 жыл бұрын

    Tiede ottaa paitsi edelliset elämät huomioon, se ottaa huomioon myös tämän elämän vaikutuksen seuraaviin elämiin ja tieteen mukaan tällaisten "sielu muistojen" ihmettely tässä elämässä nostaa todennäköisyyttä siihen, että seuraavassa elämässä synnyt tytöksi, jonka kanssa tuolloin vielä elossa oleva Danny alkaa seurustella. Instant karma.

  • @henrikirjavainen114

    @henrikirjavainen114

    2 жыл бұрын

    Siinä mielessä kyllä, että tiede ei sulje pois minkään teorian mahdollisuutta, jos sitä teoriaa ei ole pystytty todistamaan epätodeksi.

  • @julleperkele

    @julleperkele

    2 жыл бұрын

    mistä sait päähäsi että edellisiä elämiä olisi voinut olla?

  • @puhelinsahkoposti7189
    @puhelinsahkoposti71892 жыл бұрын

    "Käyttämisgenetiikko" Eikös se ole Käyttäytymisgenetiikko?

  • @raikaljok

    @raikaljok

    2 жыл бұрын

    Ei vaan käyttäytymisgeneetikko.

  • @liisaautio2722
    @liisaautio272211 ай бұрын

    Bulsiit.

Келесі