Paavo Pylkkänen: Tietoisuustutkimuksen tulevaisuus. Luonnonfilosofian seuran esitelmätilaisuus 14.5.2024 klo. 18.00-19.45. Tieteiden talo, sali 104.
Tietoisuus on viime vuosikymmeninä ollut intensiivisen tutkimuksen kohteena filosofiassa, psykologiassa, neurotieteissä, kognitiotieteissä, tekoälyssä ja myös matematiikan ja fysiikan kaltaisilla tieteenaloilla. On syntynyt uusi monitieteinen tutkimusala, tietoisuustutkimus, jolla on vakiintuneita konferensseja, tieteellisiä aikakauslehtiä, koulutusohjelmia ja instituutioita.
Filosofialla (sekä "analyyttisellä" että "mannermaisella") on ollut keskeinen rooli tietoisuustutkimuksessa, olipa kyse sitten aiheen historiasta tai nykyisistä keskusteluista. Tietoisuuden nykyinen suosio monien eri alojen tutkimuskohteena johtuu kuitenkin erityisesti aivojen kuvantamistekniikoiden nopeasta kehityksestä sekä tekoälyn ja robotiikan edistymisestä. Filosofian ja näiden erityistieteiden välinen vuorovaikutus onkin ollut ratkaisevan tärkeää nykyaikaisen tietoisuustutkimuksen syntymiselle.
Filosofi Robert Van Gulickin mukaan filosofisesti kiinnostavia tietoisuuden piirteitä ovat kvaliat, fenomenaalinen rakenne, subjektiivisuus, minä-perspektiivinen organisoituminen, ykseys, intentionaalisuus ja “läpinäkyvyys”, sekä dynaaminen virtaus. Myös "kokeminen" itsessään on monien mielestä olennainen ja selityksellisesti haastavin tietoisuuden piirre.
Keskeinen haaste on selittää, miten tietoisuus on syntynyt. Onko se todellisuuden perustavanlaatuinen piirre, ja jos ei ole, miten tietoisuuden eri ominaisuudet ovat syntyneet (tai miten ne voisivat syntyä) ei-tietoisista entiteeteistä ja prosesseista? Lisäksi on keskusteltu paljon tietoisuuden funtiosta. Onko tietoisuudella kausaalisia voimia, toisin sanoen onko organismin toiminnan kannalta merkitystä sillä, onko se tietoinen vai ei? Vuosien varrella tietoisuudesta on esitetty useita erilaisia näkemyksiä ja teorioita, mutta siitä, miten tietoisuus tulisi ymmärtää, ei ole vieläkään päästy yksimielisyyteen. Jotkut sanovat, että sitä ei ole olemassa, joidenkin mukaan se voidaan palauttaa neuraalisiin prosesseihin; jotkut sanovat, että se on ei-redusoituva, ei-fyysinen ominaisuus tai entiteetti; jotkut sanovat, että se on vahvasti sidoksissa fundametnaaliseen (kvantti)fysiikkaan, ja jotkut sanovat, että emme tule koskaan ymmärtämään sitä.
Esitelmä tarjoaa johdatuksen tietoisuustutkimukseen ja arvioi alan tulevaisuusnäkymiä viimeaikaisten teorioiden ja debattien valossa.
---
Luonnonfilosofian seuran tarkoituksena on herättää ja ylläpitää luonnontieteiden ja niiden sovellusten synnyttämien filosofisten kysymysten harrastusta ja tutkimusta, toimia eri tieteenalojen edustajien yhdyssiteenä näiden kysymysten valaisemisessa ja edistää yhteistoimintaa heidän välillään. Seura on kiinnostunut eri tieteenalojen saavutuksista sekä teorioista jotka pyrkivät kuvaamaan todellisuutta ennakkoluulottomasti eri näkökulmista. Seura ei sitoudu kritiikittä vallitseviin paradigmoihin eikä fysikalistiseen viitekehykseen vaan on avoin perustelluille vaihtoehdoille, joissa ilmaistaan selkeästi ja kokonaisvaltaisesti teorian metafyysinen ydin eli sen taustaoletukset, sekä sen empiirinen kattavuus eli mitä se ennustaa tai selittää.
Päämääränsä toteuttamiseksi Seura järjestää keskustelu- ja esitelmätilaisuuksia sekä konferensseja.
Mitä on luonnonfilosofia? Luonnonfilosofian keskeinen tehtävä on muodostaa ymmärrettävä todellisuuskuva: ymmärtää todellisuutemme olemusta ja käyttäytymistä, ja ymmärtää ihmisen rooli siinä. Luonnonfilosofia toteuttaa tätä tehtävää pyrkimällä laaja-alaisesti analysoimaan ja ymmärtämään luonnontieteiden (kuten fysiikka, biologia, kemia, neurotieteet) teorioiden perustana olevia filosofisia lähtöolettamuksia (postuloituja luonnolakeja, aksioomeja, selittämättömiä selittäjiä), niiden käyttämiä matemaattisia ja muita malleja sekä teorioiden tuottamia tuloksia ja johtopäätöksiä todellisuutemme luonteesta. Luonnonfilosofisesta näkökulmasta filosofian ja luonnontieteen erillään oleminen ei ole maailman ymmärtämisen ja tieteellisen maailmankuvan kehityksen kannalta optimaalista. Luonnonfilosofiassa filosofia ja luonnontiede ovat yhdessä ja täydentävät toisiaan: filosofisella pohdinnalla ja analyysillä on paljon annettavaa luonnontieteiden perusteiden selvittämisessä; yhtä lailla, luonnontieteen tuloksilla on paljon annettavaa filosofialle.
www.luonnonfilosofia.fi
/ luonnonfilosofia
• Luonnonfilosofian seura
#consciousness
#naturalphilosophy
#scienceandphilosophy
#philosophyofscience
#publiclecture
Thumbnail background image: www.flickr.com/photos/4275084...