Miksi olemme täällä? Kari Enqvist ja Janne Saarikivi

Ғылым және технология

Turun yliopistossa 6.11.2018. Helsingin yliopiston kosmologian professori, FT Kari Enqvist ja Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikivi keskusteliva aiheesta "Miksi olemme täällä?". Moderaattorina Turun yliopiston käytännöllisen filosofian yliopisto-opettaja, FM, VTL, VTT Susanne Uusitalo.
Valitettavasti videointi onnistuttiin aloittamaan vasta hieman äänityksen jälkeen. Liikkuva kuva alkaa kohdassa 7:08.
› www.veritasforum.fi
› / veritasforumfinland
› / veritasforumfi
› / veritasforumfi
* * *
Tue Veritas Forum -työtä:
Veritas Forumien mahdollistajana Suomessa toimii OPKO, jonka varainkeruutilin kautta voit tukea työtä.
› Tilinumero: FI10 8000 1301 0446 09 (BIC DABAFIHH).
› Viite: 2095
MobilePay: 44074
Rahankeräyslupa: RA/2020/1574
veritasforum.fi/tue/

Пікірлер: 29

  • @villejokiniemi8293
    @villejokiniemi82935 ай бұрын

    Aivan mahtavaa 🎉

  • @hannurahkonen1468
    @hannurahkonen1468 Жыл бұрын

    Miten kuolleesta aineesta tuli elāväā??Kivenmurikoista elāimiā,kasveja,puita??

  • @eugensalaleigum6125

    @eugensalaleigum6125

    11 ай бұрын

    Ei sitä voi tietää,vielä....

  • @doGoNsIylbaborPerehT
    @doGoNsIylbaborPerehT5 жыл бұрын

    [VAROITUS: Sisältää naturalistista maailmankuvaa!] Keskustelussa käytiin lähellä biologista vastausta otsikon (*)hieman epämääräiseen kysymykseen. Me (biologisina olentoina) olemme täällä monistamassa DNA-molekyylejä. Menihän siinä toki miljardeja vuosia ennen RNA:ta ja DNA:ta, joten loppuarvoitus jää sitten kosmologeille ja teoreettisille (tai todellisille) fyysikoille. Eipä taida sellaista vastausta ihan heti löytyä, mutta se tulee tietysti olemaan osastoa "Koska luonnonlait ja tässä on tämä yhtälö". Janne tokaisi että "moraaliin tarvitaan mielikuvitusta", mikä kuulosti ihan järkevältä ja ehkä jopa onkin sitä. Sama pätenee osin siihen "tärkeään". Pitää olla jokin tietoinen entiteetti, jolle jokin on "tärkeää" subjektiivisesssa mielessä. Ja kai siihen sitä mielikuvitusta tarvitaan. Onko puhdas kraanavesi minulle tärkeää? Jos mielikuvittelen, että sitä ei olisikaan, niin onhan se sitten tärkeää, ettei tarvitse pulloja kanniskella. Voidaan toki objektiivisesti sanoa, että "säännöllinen kastelu on tärkeää viherkasveille", mutta kenelle se oikeasti on tärkeää? Sille, joka haluaa viherkasvin pysyvän hengissä. Viherkasvilla (tai virhekasvilla) ei ole asiaan mielipidettä, kun se ei vehkaraukka ajattele. Yhteyttää vaan päivät pitkät. Jos ja kun(?) kaikkea toimintaamme pohjimmiltaan ohjaavat ne ns. "liskoaivot", jotka ovat evoluution tuotosta, niin "tärkeää" on silloin se, mikä edesauttaa DNA-molekyylien monistamista. Eli siis keskustelussa parjatulla Dawkinsilla on oikea vastaus molempiin kysymyksiin! :) Olemme täällä monistamassa DNA-molekyylejä ja tärkeää on DNA-molekyylien monistaminen. Ja Kari taitaa kyllä teknisesti olla ateisti, mutta olkoon nyt sitten olematta, jos ei halua itseään sellaiseksi brändätä. (* Miten niin "miksi"? Halutaanko jokin "kosminen merkitys", luonnontieteellinen selitys vai looginen päättelyketju premisseineen ja johtopäätöksineen? Ja halutaanko tietää vain miksi ylipäänsä olemme olemassa, vai kenties, mitä meidän pitäisi tehdä ja saada aikaan?)

  • @anttumurikka8728
    @anttumurikka87284 жыл бұрын

    minuus on aivojen tuotos, päätelmien tulos

  • @untofrederik
    @untofrederik4 жыл бұрын

    Mainio!!

  • @laurigrohn
    @laurigrohn9 ай бұрын

    Sanoilla on merkitys, elämällä merkityksellisyyttä.

  • @z5379a
    @z5379a10 ай бұрын

    Minulle elämä on ainoastaan lomaa ikuisuudesta, mukava kasautua hetkeksi joksikin että näen tältä kantilta minkälainen olen toisenlaisena ennen syntymää ja ennen kuolemaa. Koska sen jälkeen teen paluun jälleen toiseen muotoon joka olen ollut ilmeisesti aina ennen elämää "ehkä" aika loppuu uskoakseni kesken ennen kuin saan tietää kaiken. Mutta olen kiitollinen tästä lomasta ja varmaan myös jatkosta loman jälkeen.

  • @jormasoukka833
    @jormasoukka8338 ай бұрын

    Mielenkiintoista ja ilahduttavaa kuunnella tervepäistä Janne Saarikiveä!

  • @eensio
    @eensio11 ай бұрын

    Minulle opetettiin pyhäkoulussa, että Jumala loi kaiken. Päättelin, että ehkä Jumala halusi näin luoda itselleen jännitystä ja viihtyvyyttä. Kun on seurannut tätä ”viihdettä” omassa suppeassa elämänpiirissäni, on hämmennystä herättänyt valtava oman merkityksen jano, jota tämä kirjoittelukin tässä todistaa. Uskonto tarjoaa meille tätä taivaallista huomiota, mutta epäilen seurannan tunteen olevan jonkinlainen vaistotoiminto, joka minussakin on perintönä siltä ajalta, kun olimme laumaeläimiä.

  • @laurigrohn
    @laurigrohn9 ай бұрын

    Musiikilla ei ole semantiikkaa. Musiikilla ei voi sanoa mitään konkreettista.

  • @Windsor700
    @Windsor7002 жыл бұрын

    Hyvä Kari.

  • @59arto
    @59arto5 жыл бұрын

    . . . ihan näppärä väittely. . .

  • @tappiolopullinen296
    @tappiolopullinen2964 жыл бұрын

    Siksi olemme täällä , koska Jumala meidät loi. Jumala loi taivaat ja maan, ja kaiken mitä niissä on. Mutta, Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen.

  • @henrikarjalainen6442

    @henrikarjalainen6442

    Жыл бұрын

    Todisteet tästä on??

  • @valtomoilanen2668

    @valtomoilanen2668

    4 ай бұрын

    ​@@henrikarjalainen6442lue raamattua ja mieti niin pyhähenki ohjaa sinua

  • @pekkakuosmanen5744

    @pekkakuosmanen5744

    2 ай бұрын

    Jaa nyvvai?😮

  • @laurigrohn
    @laurigrohn9 ай бұрын

    Kristinusko perustuu uhhriMAGIAAN.

  • @untofrederik
    @untofrederik3 жыл бұрын

    Envisa Enqvist yrittää päteä puhumalla siten, että joka toinen sana on muuta kuin suomea.

  • @villeparkkonen

    @villeparkkonen

    Жыл бұрын

    Sulla taitaa olla aika heikko tuo suomenkielen taito!🙄

  • @morttipelovaara
    @morttipelovaara5 жыл бұрын

    Kovan luokan uskovainen tuo Enqvist. Sattumalta maailmankaikkeus on järjestynyt ja ihmisjärjen ymmärrettävissä. Elämäkin täytyy olla sattumalta syntynyt. Mistä moinen usko, muusta kuin Jumalan kieltämisestä? Mitenkäs se sattuma toimii oikeasti, syntyykö järjestystä vai epäjärjestystä? Hulluutta väittää sattuman tekevän mitään niin hienoa kuin maailmankaikkeus lakeineen ja järjestyksineen, aivan kuten elämän syntyä elottomasta. Elämän syntyä elottomasta ei olla pystytty missään näyttämään toteen, mutta silti nuppi tutisten itsevarmana toitotetaan että: "Sattuma loi kaiken ja vieläpä tyhjästä!" Hullu sanoo sydämessään ettei ole Jumalaa.

  • @doGoNsIylbaborPerehT

    @doGoNsIylbaborPerehT

    5 жыл бұрын

    Eipä sitä jumalaa tarvitse erikseen kieltää, kun se jo määritelmällisesti on kaiken tieteen tutkiman ja selittämän ulkopuolella. Se nyt vaan ei ole mikään selitys mihinkään, kun ei kerran ole olemassakaan. (Uskovaisten itsensähän mukaan jumala ei ole olemassa, kun on kerran "ajan ja ulottuvuuksien ulkopuolella".) Ja "tiäre" ei sano kaiken syntyneen tyhjästä. Ei varsinkaan siitä filosofiapologeettojen "creatio ex nihilo" -henkisestä tyhjästä, jollaista ei ehkä ole koskaan ollutkaan, tai edes voi olla. Alkuräjähdystä "edeltävästä" (sikäli kun "edeltäminen" oli mahdollista) ei väitetäkään mitään tiedettävän. Ja tosiaan kosmologien ja teoreettisten fyysikoiden "tyhjä" ei ole absoluuttinen filosofinen "ex nihilo" -tyhjä. Ja esimerkiksi evoluutiossa kansanomaisella "sattumalla" on oma roolinsa, mutta se ei perustu pelkästään sattumaan. Niinpä se luo epäjärjestyksen sijaan järjestystä. Mitä tulee maailmankaikkeuden syntyyn ja kehittymiseen, niin sehän on vaan noudattanut luonnonlakeja. Eihän se sattuma ole planeettojakaan avaruuden tomusta loihtinut, vaan gravitaatio. Ja aina voidaan arvuutella, missä määrin maailmassa edes on aitoa satunnaisuutta ja missä määrin kaikki on determinististä. Paremmin tietävät väittävät kai, että kvanttifysiikan tasolla on sitä aitoa epädeterminististä satunnaisuutta. Siitä ylöspäin kaikki olisi kai periaatteessa (muttei ihan kaikki käytännössä) mallinnettavissa ja ennustettavissa. Hullu sanoo ääneen, että jumalia on. :)

  • @morttipelovaara

    @morttipelovaara

    5 жыл бұрын

    @@doGoNsIylbaborPerehT "Eipä sitä jumalaa tarvitse erikseen kieltää, kun se jo määritelmällisesti on kaiken tieteen tutkiman ja selittämän ulkopuolella. Se nyt vaan ei ole mikään selitys mihinkään, kun ei kerran ole olemassakaan." Otetaan nyt esimerkiksi elämän synnyn tilalle auto ja "tieteellisesti määritellään" sen tekijä sattumaksi. Sitten tieteellisin keinoin tutkitaan miten auto on voinut sattumalta syntyä, eikä tietenkään oikeaa vastausta voi löytyä kun oikea vastaus on rajattu määritelmällisesti tieteen tutkiman ulkopuolelle. Elämän huikea monimutkaisuus ja siihen jatkuvasti syntyvät virheet viittaavat sen Luojaan ja langenneeseen maailmaan joka kopio kopiolta menee kohti tuhoaan. Luonnonvalinta ei pelasta mitään soluissa tapahtuvilta virheiltä, sillä suuri osa on piileviä virheitä ja haitallisten mutaatioden osuus vs. hyödyllisten / neutraaliien välillä on murskaava epämiellyttävä tosiasia josta ei paljoa huudella. Kiitos hyvistä vastauksista. Jatkan myöhemmin kun ehdin ja osaan vastata noihin haasteellisiin asioihin.

  • @doGoNsIylbaborPerehT

    @doGoNsIylbaborPerehT

    5 жыл бұрын

    @@morttipelovaara "Otetaan nyt esimerkiksi elämän synnyn tilalle auto ja "tieteellisesti määritellään" sen tekijä sattumaksi." Autot eivät ole sattuman tekeleitä, vaan sellaisen "älykkään suunnittelijan", eli siis ihmisen. "Sitten tieteellisin keinoin tutkitaan miten auto on voinut sattumalta syntyä, eikä tietenkään oikeaa vastausta voi löytyä kun oikea vastaus on rajattu määritelmällisesti tieteen tutkiman ulkopuolelle." Eivät sattuman aikaansaannokset välttämättä ole määritelmällisesti tieteen tutkiman ulkopuolella. Miksi ne mielestäsi olisivat? Kvanttifysiikassa tutkitaan kvanttifysikaalisten sattumien aikaansaannoksia. Tilastotieteen menetelmin voidaan tutkia satunnaisia ilmiöitä. Jne. "Elämän huikea monimutkaisuus ja siihen jatkuvasti syntyvät virheet viittaavat sen Luojaan ja langenneeseen maailmaan joka kopio kopiolta menee kohti tuhoaan." Eipäs. Usein vedotaan "geneettiseen rappeutumiseen", muttei sitä ole esiintynyt kovinkaan pitkään tai yleisesti. Modernissa ihmisessä siitä voisi halutessaan varmaan nähdä merkkejä, kun ne ympäristön asettamat selviytymispaineet ovat koko ajan enemmän ja enemmän sitä "pullamössöosastoa". Sukupuuton partaalla olevilla lajeilla sitä varmasti voitaisiin myös havaita, kun populaatio kutistuu ja geenipooli yksipuolistuu. Mutta suurin osa koskaan eläneistä lajeista on kuollut sukupuuttoon, joten mistään uudesta ilmiöstä tai nousevasta trendistä ei ole kyse. Ja toisaalta uusia lajeja on tullut tilalle ja maapallolla on yhä elämää, joten eipä ne geenit ole laajassa mittakaavassa mihinkään rappeutuneet., vaan ihan menestyksekkäästi kehittyneet. Eli siis lyhyesti: Höpsis! :) Ja mitä tulee elämän monimutkaisuuteen ja monimuotoisuuteen, niin sen selittää evoluutioteoria, eikä selitykseksi tarvita "aukkojen jumalaa", kun ei kerran tietämyksessä sitä jumalan mentävää aukkoa ole. "Luonnonvalinta ei pelasta mitään soluissa tapahtuvilta virheiltä [...]" Kylläpäs. Se nimenomaan tekee sitä. Jos virheet ovat haitallisia ja vieläpä riittävän haitallisia, ne karsiutuvat populaation geenipoolista pois. Semmoiset vain hiukkasen haitalliset voivat säilyä. Ja hyödylliset tietysti yleistyvät. Hyödyllisistä mutaatioistahan on esimerkkejä. Otetaan vaikkapa kansantajuisena esimerkkinä kyky pilkkoa laktoosia. Jos et ole mutantti ja et pysty pilkkomaan laktoosia, niin olet muita heikommassa asemassa, kun et voi hyödyntää maitotuotteita. Suuri osa ihmiskunnasta ei tätä hyödyllistä mutaatiota kanna, vaan joko välttävät maitotuotteita, tai popsivat purkista laktaasientsyymiä.

  • @anttumurikka8728

    @anttumurikka8728

    4 жыл бұрын

    miksi jumalia on niin paljon eri puolilla palloa? afrikkalaiset luonnon uskonnot vääntää että ihminen on syntyny mudasta ja sateesta. eli oot niitten mielestä väärässä?

  • @pen7759

    @pen7759

    11 ай бұрын

    Itsekäs ihminen luulee, että jumalankin täytyy olla olemassa vain siksi, että me olemme täällä. No se kuuluu tähän ihmisen itsekeskeiseen maailman kuvaan. Kunhan tarpeeksi aikaa kuluu häviää tämä Homo Sapiens kaikkine töineen pallolta, eikä jälkeä jää. Tulee aika jolloin meidän ei kukaan tiedä täällä olleenkaan, ja kuitenkin maapallo jatkaa eloaan valtavan monimuotoisena biomassana kuin nytkin, vain aivan erilaisena. Tämä kaikki loppuu vasta kun aurinkomme laajenee niin, että maapallo tuhoutuu.

Келесі