Ensimmäinen Ihmisiä, siis eläimiä -live "Sota, energia ja ympäristökriisi" - vieraana Rauli Partanen ja Janne M. Korhonen 18.8.2022. Liput ja lisätietoa: holvi.com/shop/soinnunmaa/product/fd7e01b4900cfe8b8389efb0cda95d02/

Tosi miellyttävä podi kuunnella. Kiitos

Kiitos! Ensinnäkin oli kihelmöivä ajatus alkaa kuuntelemaan Henryä ja Eskoa. Toiseksi kun olin hetken kuunnellut niin valtasi jonkinlainen myötäylpeyden tunne. Saatan olla jäävi podin suosijana, mutta ehdottomasti miellyttävin Valtaojahaastattelu, jonka olen kuullut. Aistin Henryn esittävän ne kysymykset jotka Eskon kanssa jää yleensä kysymättä eli miksi ajattelet niin kuin äsken sanoit ajattelevasi. Mutta myös paljosta muusta pidin. Loppukysymykset vastauksineen kruunasivat homman. Mikki Hiiri ja kuuraketti sekä " Relatkaa vähän" Hieno keskustelu, ja kuten Esko, toivon jatkoa joskus.

@sup3a

2 жыл бұрын

"miksi ajattelet niin kuin äsken sanoit ajattelevasi"

@Stubhose

4 ай бұрын

Yhdyn. Kaikella tapaaa. PARAS Esko haastis muissa Esko on pakotettu laukomaan maailman paskimpia vertayskuvianja heittelemään niitä läppään joka toisessa hetkellä.Propait tälle ponille.⁰ Tilasin heti.

Hienoa kerrassaan,mahtavaa keskustelua- voi jopa kuunnella loppuun asti,vaikkei ymmärrä matematiikkaa ja tähtitiedettä. Suuren vaikutuksen tekee myös aina rauhallinen ja kiihkoton puhe. Tämä on vissiin nauhoitettu ennen hyökkäyssotaa Ukrainaan,mutta silti kesti kuunnella. Itsellä tämä on nykyisin tasapainottelua pessimismin ja optimismin välillä. Joskus kokee jopa ihmisvihaa(myös itseä kohtaan) jne.

2:06 kohdalla suunnilleen Valtaoja puhuu optimismin ja pessimismin synnynnällisyydestä. Tässä kohtaa psykologiaa jonkun verran lukeneena täytyy kyllä väittää vastaan. Toki ihmisillä on synnynnäistä taipumusta siihen, miten reagoi stressaaviin tilanteisiin tai onko taipumusta murehtia asioista, persoonallisuuspsykologiassa big 5 -teoriassa puhutaan neuroottisudesta. Mutta sit taas positiivisen psykologian piirin tutkimuksissa on havaittu, että optimistit ja pessimistit nojaavat erilaisiin selitysmalleihin, ja näitä malleja on täysin mahdollista tietoisesti opetella. Selitysmalleilla on kolme ulottuvuutta: henkilökohtaisuus/ulkopuolisuus, suppeus/laajuus ja pitkäkestoisuus/ohimenevyys. Optimisti selittää vastoinkäymisten syyt ulkoisista asioista johtuviksi, vähäpätöisiksi ja ohimeneviksi. Pessimisti selittää ne henkilökohtaisiksi, kaiken läpäiseviksi ja muuttumattomiksi. Näitä omia selitysmalleja voi tutkailla keksimällä selityksiä erilaisiin keksittyihin onnistumisiin/epäonnistumisiin ja sitten tarkastelemalla, minkälaisia nämä selitykset ovat, ja miettiä vaihtoehtoisia selityksiä joissa nuo ulottuvuudet on huomioitu. Eli optimismia voi oppia! Tähän teki mieli kommentoida. Mutta mielenkiintoinen jakso ja oli varsin viihdyttävää kuunnella. :)

Erinomainen keskustelu ja hyvin haastateltu. Ainoa miinus, ettet putoillut Eskon läpille. Sen verran hyvii letkautuksia sieltä välillä tuli :D

@Stubhose

4 ай бұрын

Vittu kuuntele Eskon läppiä 50h niin ei ole edes enään mitään hymähdyttävää. 😂

Kiitos hyvästä podcastista! Oon pitkään seurannut kanavaasi mutta tämä oli eka podi jonka kuuntelin kokonaan läpi. Olipahan oma lapsuuden idoli juttelemassa :D Erityisesti tiedeteema oli antoisa, koska törmäytitte kivasti tieteellisiä ja arkisia ideoita - haastoivat myös kuuntelijaa! Eskosta huomasi kyllä, että näkökulma on aika luonnontieteellinen. Itse taas ajattelen, että tieteenaloilla on annettavaa myös toisilleen, samoin arkikeskustelulla on annettavaa jopa koville tieteille. Esimerkkinä tuossa aiemmin viikolla googlailin, onko valokuidussa kulkeva informaatio digitaalista vai analogista. Yleispätevä vastaus on "riippuu abstraktiotasosta", eli tarkastelun konteksti ja kulttuuri vaikuttaa oikeaan vastaukseen. Samoin eri tieteenalat ja teoriat tarjoaa erilaisia orientaatioita todellisuuteen ja kunkin hyödyllisyys paljastuu vasta osana kokonaisuutta. Ja jotta tieteen kokonaisuus säilyisi Eskon sanoin "toimivana", eli parhaana olemassa olevana tietona, jonkun täytyy pitää kirjaa myös paradigmojen ja hegemonioiden vastaisista argumenteista kuten esim. folkloristit parhaimmillaan tekee. Vihjasit, että tuollainen kiinnostus on aika harvinaista; oon samaa mieltä ja siksi tykkäänkin ihan erityisesti tän podcastin tavasta pyrkiä ymmärtämään ennakkoluulottomasti erilaisia valtavirran ulkopuolisiakin näkökulmia. Toivotan tsemppiä podcasteihin ja harkitsen myös Patreon-tilausta✌

@Ihmisiis

2 жыл бұрын

Oikein mukava kuulla. Kiitos paljon hyvistä kommenteista!

Hieno keskustelu. Ihmisen psyykkisen pärjäämisen kannalta arvokas myös siinä mielessä, että tässä tuodaan esille tietoisuuden käsitettä. On tärkeää oppia tunnistamaan ne asiat, joita kukaan ei voi tietää.

Olipahan kiva keskustelu meditaatiosta ja "(ei-)minästä". Yksi peruserottelu, jonka itse teen näiden maailman 'keskinäisyhteyteen' (tjsp.; pratītyasamutpāda, anicca, anattā, śūnyatā) liittyvien aiheiden äärellä on karkeasti [A] ymmärrys järjen ja empirian kautta, ja [B] ymmärrys kokemuksen kautta. Järjellisen, tieteellisen ajattelun kautta voimme pukea empiirisiin termeihin sen, miten maailma on yksi järjestelmä, jossa vallitsee samat säännönalaisuudet (luonnonlait), jotka eivät tee eroa ihonpinnan ja ns. ulkomaailman välille. Kaikki ovat alati yhteydessä toisiin, liikkeessä, yhdessä, kokemuksemme mukaan lukien (esim. podcast on nyt osa kokemustani siinä missä tämä kommentti on osa kaikkien kokemusta, jotka sen informaatioon ovat yhteydessä). Tämä on ymmärrys järjen kautta siitä, miten maailma on pohjimmiltaan yksi yhdessä liikkuva laaja järjestelmä. Tällainen järjellinen pohdinta kuitenkin on useimmiten ohimenevää: puemme tämän ymmärryksen sanoiksi, ajattelemme, että "okei, aika mielenkiintonen juttu", ja sitten jatkamme elämää kuin mitään erikoista ei olisi oivallettu. Tai jos tunnistamme, että oivalluksessa on oikeasti jotain syvällistä, se ei siltikään kovasti vaikuta meihin. Ymmärrys kokemuksen kautta menee syvemmälle. Tarkoitan sillä erityisesti meditaation kautta saavutettavaa kokemusta samasta asiasta. Sitä ei voi helposti kääntää empirian kielelle, koska se on nimenomaan kokemus siitä "keskinäisyhteydestä", ei sen pelkkä kuvaus. Tällöin kaiken erottamattomuus muusta maailmasta - tai kaiken tietoisuuden sisällön keskinäisyhtenäisyys ja yhdessä liikkuvuus muun maailman kanssa, ja kaikkien riippuvaisuus "toisistaan" - tulee todella vahvasti kokemuksen keskiöön. Kenties sanomattakin selvää, että ymmärrys kokemuksen kautta on näkökulmaa ja suhtautumista maailmaa kohtaan paljon voimakkaammin ravisuttava asia kuin "pelkkä" ymmärrys järjen ja empirian kautta.

@sup3a

2 жыл бұрын

Aika hieno kommentti. Kiitos sen suomista ajatuksista.

Tieto on ilmiöiden/tapahtumien täydellistä havaitsemista. Ja havainnoinin jälkeen ilmiön/tapahtuman sanallistamista, ja sitten ylöskirjaamista niin hyvin ja tarkasti, kuin mahdollista, saamme kollektiivisempaan tietouteen realistisen käytännön teorian luettavaksemme, mutta joka vain lukee tietoudesta, niin se on vasta puolittain tietämistä. Eli kokonaisvaltainen tietous jostain ilmiöstä, edellyttää kokemuksen ja sen tarkan havainnoin, ja vielä sen jälkeen sen ymmärtämisen sellaisena, kuin se on.

Eläimet lajiutuvat: susi, koira,kettu jne... leijona, gebardi, tiikeri jne... Ihmiset eivät lajiudu; on vain muuntelua ihonvärin ym. suhteen.

Jeesus on herra!

Tieto on sitä mikä on totta, koska jos tietää ettei joku toimi, niin se on tietoa.

Tiede,mittaa... ,ystävyyttä , onki hankalaa, sillä ei ole mittaria.

Oho.😮ei puupää

Hurja ajatus, että ajatusten harjoituksilla voi muuttaa aivojen rakennetta. Mm. aivotutkija Caroline Leaf on tuota tutkinut. Jos totta, se tarkoittaisi , että uskomus ja ajatuskuviot vaikuttavat ei ainoastaan omassa kopassa, vaan myös sen ulkopuolella. Suottako sanonta mielen kylvöstä kulttuurin pellossa.

Tietoisuuden kovan ongelman tosiasiallisesta pehmeydestä kertonee jotain, että yli puolet kognitiotieteisiin erikoistuneista filosofeista on sitä mieltä, että ongelmaa ei ole (Philpapers-kysely 2020). Kvalia ei ole koherentti käsite: niiden pitäisi samaan aikaan olla jotain sellaista mistä meillä on tietoa, siis jotain johon olemme kausaalisessa suhteessa, mutta kuitenkin "jotain muuta" kuin fysikaaliset tapahtumat ja jotain julkilausumatonta ja yksityistä. Zombiargumentti ei osoita muuta kuin että ihmiset kykenevät ainakin omien sanojensa mukaan kuvittelemaan kaikenlaista. Ajatus siitä, että pyörivällä kivellä tallustavan kädellisen esiteoreettisten kelojen pitäisi kertoa meille jotain metafyysisten mahdollisuuksien avaruudesta, jota asuttavat sekä tietoiset että ei-tietoiset meidän fyysiset kaksoisolennot, on lähinnä naurettava. Tietoisuus *on* aivotoimintaa, eikä siihen tarvita sen lisäksi ketään lausumaan "simsalabim" tietoisten kokemusten aikaansaamiseksi. Kysymys siitä, miten aivot tarkalleen ottaen toimivat, on Chalmersin mukaan helppo, ts. kognitiotiedettä.

@HenrySoinnunmaa

2 жыл бұрын

Keskeisiä kysymyksenasetteluita kuvaamasi viitekehyksen pohjalta operoidessa lienevät kysymys siitä, miksi ja miten materia tarkalleen tuottaa sen mitä kutsumme tietoisuudeksi, ja toisaalta se, millaisia funktioita tietoisuus palvelee. Jälkimmäisen kysymyksen kohdalla olen itse taipuvainen ajattelemaan jotain sensuuntaista, että tietoisuuden funktio on ratkaista kehysongelmaa. Kognitiotieteilijä John Vervaeke kutsuu tätä ratkaisumekanismia nimellä "relevance realization". Täten tietoisuus ohjaa meidät valitsemaan valtavasta mahdollisuusavaruudesta jotain jonkin muun sijaan. Mutta miten tietoisuus tarkalleen kehkeytyy materiasta? Jos kvalia ei ole koherentti käsite, sanotaanko samalla esimerkiksi, ettei ole olemassa mitään informaatiota koskien vaikkapa sitä, mitä on ollu juuri minä, juuri tässä hetkessä, juuri näillä kehomielikokonaisuuteeni liittyvillä rajoituksilla? Eli kun vaikkapa nyt Dennett sanoo, ettei kvalioita ole olemassa, tarkoittaako se, ettei sellaisesta asiasta kuin "punaisuus" tai "kokemus punaisuudesta" ole mitään mieltä puhua?

Matematiikka ei ole tiede vaan teknologia.

Tuossa videon loppupuolella puhuttiin siitä, että onko lasi puoleksi tyhjä vai täysi. Itse ajattelen niin (jos se lasi on suora ympyrälieriö tarkalleen puoleen väliin asti täytettynä), että lasissa on silloin 50% vettä, ja 50% ilmaa. En pysty ymmärtämään enkä oikein ajattelemaankaan sitä, onko se puoleksi täynnä vai puoleksi tyhjä.

@tonylauksteins3175

Жыл бұрын

89⁸

@finmenfinmen

Жыл бұрын

Nonii.. Sit paapaamaan

Timanttista!!

raskaamman sarjan järjenkäyttäjä tällä kertaa.

@finmenfinmen

Жыл бұрын

Syntinen kurja joka pilkkaa Suomen uskontoa

Sitä mä en ole koskaan ymmärtänyt, miten jollakin voi olla tietoa jota ei voi todentaa millään käytettävillä olevin keinoin...onko he ns, yli-ihmisiä jotka voi tajuta sitä mikä ei ole totta yleisesti todennettuna?

@HenrySoinnunmaa

2 жыл бұрын

Kävisikö arkiseksi esimerkiksi vaikkapa tieto siitä, nousinko aamulla sängystä oikealla vai vasemmalla jalalla? Kyse on periaatteessa tiedon piirissä olevasta asiasta, mutta sellaisesta, josta saattaa nykykeinoin olla mahdotonta sanoa mitään objektiviista.

@eriksaari4430

Жыл бұрын

asenna kamera kuvaamaan sangysta nousua.

Täytyy kyllä sanoa että ihan ensiluokkainen podcasti, kuvauksessa haastattelijaa kuvataan termillä "generalisti", joka tuntuu tässä tapauksessa vähättelyltä - tuntuu löytyvän tietoa ja ymmärrystä vaikeammistakin aiheista niin paljon että homma pysyy hienosti läjässä ja jatkokysymykset ovat fiksuja ja aiheellisia, sekä tuovat keskusteluun hienosti erilaisia kulmia. Samaa ei voi sanoa monista jenkkipodcasteista, joissa haastattelijoiden pitäisi ainakin paperilla olla milloin minkäkin alan asiantuntijoita. Kerrassaan erinomaista ja hyvin eteenpäin soljuvaa pohdintaa.

Massatuotanto on viety loppuun.kohta ihmisiskunta puolittuu.ensin ruoka,sitten taudit.

kompleksinen ja kontroversaali. viestikää suomeksi arvon toimittelijat.

@Ihmisiis

Жыл бұрын

Kiitos huomiosta! Kannatan kyllä suomen mahdollisimman laajaa käyttöä, mutta joissain sanoissa se on vaikeaa. Miten suomentaisit kompleksisen siten, että se erottuu käsitteestä complicated, joka suomentuu monimutkaiseksi? Kontroversiaali vois toki asiayhteydestä riippuen olla kiistanalainen.

Ihmisiä, siis Jumalan kuvia.

"...we can identyfy with animals, but we are still human beings

Ei asia aina näin mene että viisas on tyhmä ja tyhmä ois viisas. Elämäniaikan on kuitenkin niin paljon paljastunut ei ihmiskuntaa kannattavia keksintöjä. Edelleen näyttää siltä että kehitys suunta on maatumaton musta savu piipusta ulos ja samalla haukutaan menneisyys.🤣 Vääjämätöntosiasia on se että kehitys menee eteenpäin, mutta onko helvetti soikoon pakko mennä niin että ensin oli pahvinen foliolla sisustettu pillimehun vuosikymmeniä ja sitten kaiken tämän päivän teknologian rinnalla vaihdetaan pahvisen ja folion sisustaman pillimehun pillin sijaan pahvinen joka ei toimi yksinkertaisuudessaan. Tämäkin liittyy tulevaisuuteen. Naurettavaa miten kehitystä viedään näinkin lapsentasolla eteenpäin kun samalla robotti painaa 24/7 jätettä kaupan hyllyille.😂😂😂😂😂

1

Suomen Neil de Grasse Tyson😅

@Stubhose

4 ай бұрын

Onneksi ei nyt ihan, Esko ei rakasta ihan niin paljon omaan ääntään, mutta kun katsoo kaikki toverinYT materiaalit ja lukee/kuuntelee kaikki kirjat läpi niin läpät alkaa vain haukotuttamaan. Mikä on hyvä koska se on hyvää päikkäri/uni kuuntelemista.

Sisältö tarkemmin: 00:00:00 Esittely. Mitä on tieto? 00:02:17 Onko sellaista tietoa, joka ei ole tieteen ulottuvilla? Millaista tietoa on tieto siitä, että rakastaa kumppaniaan? 00:13:26 Tietoisuuden vaikea ongelma. Dennett, Rovelli ja muu hölynpöly. 00:16:09 Voiko meditaatiota hyödyntää tieteessä? Esko on kaappibuddhalainen. Luonnonlain puolue ja joogalentäjät. Aivojen uudelleenohjelmointi. Meditaatio ilmiöiden vuorovaikutteisuuden paljastajana. Myötätuntomeditaatio tehoaa Eskoonkin. 00:24:09 Mitä tarkoittaa, ettei meditaatio toimi Eskolla? Esko ja Zen. Mikään uskonto tai lääke ei toimi kaikille. 00:32:04 Missä mielessä "sielu" tai "minuus" ovat mielekkäitä käsitteitä? Tietoisuuteen havahtuminen. 00:37:55 Miksi kirjoitit Tiedonjano-kirjan? Nature-lehti ja tieteen maailmassa hortoilu. Informaationarkkarit. 00:44:17 Todellisuuskäsityksen muodostaminen ja päivittäminen. Ilmastonmuutos, korona, asiantuntijuus. 00:53:50 Maailman kompleksistuminen. Miten päädytään lakkaamaan uskomasta maapallon pyöreyteen? Salaliitot. Todellisuuskäsitysten etääntyminen. Uskomuksiin takertuminen. 01:00:33 Tieteenalojen sokeat pisteet. Tiedon soveltaminen. Paradigmanmuutokset. 01:04:19 Lääketiede, lääketeollisuus ja opioidikriisi. Lääkeaineiden erilaiset vaikutukset eri ihmisryhmiin. Valkoisten miesten yliedustus psykologian tutkimusten koehenkilöstössä. Kontekstin merkitys psykedeelien ja SSRI-lääkkeiden vaikutuksissa. 01:07:56 Tieteen itseäänkorjaavuus. Mitä seuraisi, jos tiede olisi avomielisempää? Havukka-Ahon ajattelijat. 01:11:52 Tieteen valtavirtakäsitysten ja omien näkemysten haastamisen vaikeus. Vertaisarviointi käytännössä. Vinoumat. Tieteen sosiaalisuus. Tutkimuskohteiden valikoituminen. 01:19:33 Mitä on teknologia? Onko kieli teknologiaa? Eskon teknologiaoptimismi ja teknokraattisuus. Ihmislajin kasvava teknologisuus. 01:25:33 Pinker-optimismin ongelmat. Öljyriippuvuus ja öljyn kunnioittaminen. Fossiilisista irtautumisen vaikeus. Aikansa eläneistä teknologioista luopuminen. Muutosvastarinta. Teknologiat pelastajina. 01:34:31 Entä jos öljylle ei löydy korvaajaa? Aurinkoenergia ja halpa öljy. Aurinkovoima ja harvinaiset maametallit. Liian myöhään herääminen. 01:39:39 Miten tunnistaa jarruttamisen tarve? Thoreau ja syvähenkinen elämä. Aineettomaan kulttuuriin siirtyminen. Kasvun tarve. Energiankulutuksen pitkän tähtäimen kasvu. Kohtuullistaminen ja vaurauden kasvu. 01:48:06 BKT ja ulkoisvaikutusten huomioinnin vaikeus. Henryn tappamisen myönteinen vaikutus BKT:hen. BKT ja elämänlaatu. 01:50:45 Meillä ei ole kaikkea tarpeellista tietoa sivilisaation siirtämiseksi kestävämmälle pohjalle. Eskon luottamus ihmisten kykyyn ratkaista ongelmia. Peliteoreettiset koordinaatio-ongelmat. Ongelma ratkaisun mahdollistajana. 01:55:56 Esko ja Elokapina. Esko fanittaa Greta Thunbergiä ja näkee nuorissa toivoa. 01:57:11 Minne avaruus laajenee? Matematiikka kääntyy vaikeasti muille kielille. Maailmankaikkeus pallona. 02:00:46 Aikahuimaus. Henryn eksistentiaaliset kauhut. 14 miljardin vuoden kuilu. Äärettömyyden kauhistuttavuus. Esko ja pimeän pelko. Eksistentiaaliset kysymykset eivät innosta. 02:04:38 Ihmisten pohjimmainen ja synnynnäinen erilaisuus. Ymmärrystä ei aina voi saavuttaa. Kreikkalaisen tragedian tie. Hyvä suhde elämään. Eskon puolitäysi lasi. Juha Pihkala ja Jaska Jokunen. 02:09:37 Onko elämän levittäytyminen mahdollisimman laajalle maailmankaikkeudessa moraalinen hyvä? Stuart Kaufman ja emergenssi. Teilhard de Chardin ja omegapiste. Enimmäkseen harmiton. Teleologian ruma pää. Asimov ja viimeinen kysymys. 02:15:00 Loppulyhyet.

@paavojordman

2 жыл бұрын

08:10 Kulttuurientutkijana näen, että käsitys tunteista yksilöllisenä vastakohtana objektiiviselle järkitiedolle on vanhanaikainen. Arvaan, että myös moni psykologi ja aivotutkija on samaa mieltä. Eri ihmisten arkilogiikathan saattaa erota toisistaan huomattavasti; tunteet taas toistuu eri ihmisillä melko samanlaisina jopa aivokuvissa. Siksi tunnetietoakin voi jalostaa objektiiviseksi ja tieteelliseksi.

@paavojordman

2 жыл бұрын

01:18:27 Samaa mieltä. Reflektiivisyyden kuten just "mielestäni"-sananhan ei suinkaan pitäis vähentää tekstin tieteellisyyttä vaan lisätä sitä. "Mielestäni" osoittaa sen, että eri väitteiden taustalla on eri verran aiempaa teoriapohjaa, mikä tekee tieteestä läpinäkyvämpää, sosiaalisempaa ja luotettavampaa.

Hullu sanoo sydämessänsä: "Ei ole Jumalaa". Turmiollinen ja iljettävä on heidän menonsa; ei ole ketään, joka tekee, mikä hyvää on. Herra katsoo taivaasta ihmislapsiin nähdäksensä, onko ketään ymmärtäväistä, ketään, joka etsii Jumalaa. Mutta kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvää on, ei yhden yhtäkään. Eivätkö he mitään käsitä, kaikki nuo väärintekijät, jotka saavat leipänsä syömällä minun kansaani eivätkä avuksensa huuda Herraa? Siinä heidät valtaa kauhu, sillä Jumala on läsnä vanhurskasten sukukunnassa. Te saatatte häpeään sorretun aikeet, mutta Herra on heidän turvansa. Oi, että Israelin pelastus tulisi Siionista! Kun Herra kääntää kansansa kohtalon, silloin Jaakob riemuitsee, Israel iloitsee. -- Psalmi 14:1-7

@pepevaan5302

Жыл бұрын

🤭