kiitos Tapio,jälleen hyvä Suomeksi tehty analyysi verrattain monimutkaisesta asiasta.

Kiitos kun kerroit tietoa lentoliikenteen häirinnästä tavalla jonka ymmärtää tavallinenkin tallaaja 😊

@BeyondWrittenWords

13 күн бұрын

Selväksi tuli aihe, kiitoksia

Kiitos paljon Tapio taasen mahtavasta GPS luennosta. Tuo oli uutta meikäläiselle tämä RNP lähestyminen. On mahtavaa kuunnella näitä juttuja niinkuin tämäkin oli. Ei muuta kun uusia asioita ja lentojuttuja tulemaan. Taas olen paljon viisampi näissäkin asioissa.😊👍.

Kiitos! Mahtavaa tietoa taas! Tätä ihmiset kaipaa, jotka ovat huolissaan lentämisestä!

Kiitos Tapio. Nyt taas ymmärtää hiukan enemmän lentosuunnistusta.

Kiitos mielenkiintoisesta videosta! 👍

Tykistön tulenjohto myös käyttää gyroja määrittelemään ampuma asemien pisteitä jo 90 luvulla. Jää mittausta vähemmälle . Silloin ne olivat mekaanisempia.

Kiitos🙏. Oli kyllä todella mielenkiintoinen juttu jälleen.

Kiitos taas videosta!

Kiitos tapsa 😊

Kiitos hyvästä informaatist😊

Kiitos Tapio hyvästä selkeästä esityksestä.

Kiitos!

Hieno video taas , kiitos Tapsa

Kiitos 🎉

Kiitos Tapsa

Oli taas hyvä setti, kiitos👍

Mielenkiintosta pätkää, täytyypä ruveta seuraamaan 😊👍

Thanks

Muutama päivä sitten oli Öölannin eteläpuolella yöllä myös häirintää. Uaseat laivat raportoi ongelmia navigointilaitteissa. Vaikutti mm. ECDIS, Speed Log, AIS ja tutka -laitteisiin. Erikoisin oli, että myös magneettikompassit häiriintyi.

Katselin juuri netissä, että onpa helppo löytää nettikaupoista noita häirintälaitteita...Itse vahvasti sitä mieltä näin kyberturvallisuuden opiskelijana, että nuo nettikaupat pitäisi jotenkin sulkea, niin vaikeutuisi ainakin noiden laitteiden saatavuus. Esimerkkinä tuollainen 20km säteellä toimiva GPS häirintälaite maksaa kutakuinkin 10000 USD.

@FinZippo

13 күн бұрын

Nuo häirintälaitteet pystytään peilaamaan.

Mennääs asiaan! 🫵

Tarton kentällä on ILS 26:lle mutta vaatii kai gps:n esim mahdollista ylösvetoa varten... onko tapsan koneessa DME/DME suunnistusta?

Miten hyödyllistä tietää näin paketissa, paljon näet vaivaa valistaaksesi, kiitoksia siitä!

Asennetaanko sinne Tarton lentokentälle nyt ILS-laitteet, kun kuukauden päästä voi taas lentää sinne?

lentokoneet ja ohjukset voivat kyllä suunnistaa pelkillä laserhyrrillä. - Jos loppulähestyminen aiotaan tehdä tarkalla GPS-pohjaisella menetelmällä, voi häirintä estää lähestymisen. Tällöin ohjaaja voi vaihtaa perinteiseen maasta lähetettävään ILS-tarkkuuslähestymissignaaliin.

Terve nyt kysyn sellaista että tästä mellajärven ylilentää finski ja ovat 38000 ja toinen tulee 0.5h päästä niin mikä on oikea korkeus 36000 jalkaa mikä on sinusta paras kone lentää omasta mielestä

GPS-häirintä perustuu heikon satelliitin lähettämän signaalin kanssa samalle taajuudelle lähetetystä "melusta" joka peittää alkuperäisen tiedon, ei kellonjen sekoittamiseen. DoD voisi muuttaa kelloja ja sekoittaa itse signaalia.

@mikkorenvall428

13 күн бұрын

Jep. Ei ole ainoastaan Venäjä joka noita kuluttajalaitteita voi häiritä. Myös Jenkkien Irakin operaatioiden aikana esiintyi GPS virheitä ja poikkeamia Suomessa saakka, kun Jenkit ihan tarkoituksella sotki kelloja tai signaalia ohjelmallisesti, ja GPS vaati/vaatii sitten noissa viranomais/sotilaslaitteissa jonkun korjauskoodin/korjauskertoimen, että toimivat oikein. Viranomaisethan seuraa tuota GPS-tarkkuutta jollain lailla kiinteillä kohteilla. Jos on joku laite toimistotalon tai jonkun mittaustornin rakenteissa, niin voivat varmuudella sanoa, että taatusti ei ole talo siirtynyt satoja metrejä, vaikka GPS niin väittää jne.

@peter38712

13 күн бұрын

Joo, jamming vain blokkaa lähettämällä GPS-signaalia vahvempaa signaalia samalla taajuudella, jalostuneempi muoto eli spoofing lähettää virheellistä paikkatietoa. Iranilaiset saivat (aikoinaan) USAn armeijan dronen laskeutumaan alueelleen, kun drone spoofingin vuoksi luuli olevansa oman kotikentän yläpuolella.

@Tapioonthemove

13 күн бұрын

Kiitos tarkennuksesta

Voiko noiden gyrojen määrä olla myös kaksi? Katselin jotain Mentour Pilotin streamia ja siinä oli Boeing 737:n simulaattorissa kaksi gyroa ja sitten he laittivat lentotietokoneeseen manualisesti pituus- ja leveysasteen. Jos on kolme, ehkä systeemi osaa itse päätellä tuon pituus- ja leveysasteen?

@Tapioonthemove

13 күн бұрын

Varmasti löytyy sellaisiakin hyvin vanhoja koneita missä niitä on vielä vain kaksi.

@YouzY666

12 күн бұрын

Mun käsityksen mukaan inertia navigointi tarvitsee ulkopuolelta tarkan tiedon (esim. GPS) että missä ollaan ja mistä aloitetaan se tarkka hyrrien laskenta ennen maasta lähtöä. Kuulostaa loogiselta että hyrrien ja satelliittipaikannuksien annetaan tasoittua koneen ollessa paikallaan se 7min, mutta se taas ei oo looginen että itse hyrrät laskisivat aloituspisteen. Muistaakseni inertia navigointi myöskin menettää tarkkuuttaan mitä pitempään lennetään ja uutena tietona mulle on toi keskiarvoistaminen eri laitteiden kesken 😊

Tuosta inertiasuunnistusjärjestelmästä vähän, kun sanoit että gyroskoopit laskevat sijaintia ja mittaavat kiihtyvyyttä. Gyroskoopit itsessään eivät laske mitään eivätkä mittaa mitään, gyroskoopit on pelkästään pyöriviä kiekkoja/hyrriä, jotka pitävät gyrovoiman ansiosta mittausjärjestelmän samassa asennossa 3-ulotteisessa avaruudessa, vaikka lentokone olisi missä asennossa. Tämä on tärkeää, jotta järjestelmä ei tulkitse painovoimaa mekaaniseksi kiihtyyvydeksi tai päinvastoin. Gyroskooppien lisäksi on erikseen kiihtyvyysanturit, jotka mittaavat koneen kokemaa kiihtyvyyttä, ja niiden datan perusteella lasketaan sijaintitieto. Näitä kiihtyvyysantureita on oltava jokaisessa inertiasuunnistusyksikössä 3 kappaletta, koska suuntiakin on 3 (XYZ) joiden suhteen kiihtyvyys on mitattava. Eli jos noita yksiköitä on koneessa myös 3 kappaletta, niin kiihtyvyysantureita on yhteensä 9 kpl.

@Tapioonthemove

8 күн бұрын

Kiitos paljon tarkennuksesta 👍👍

Onko Discovery heltynyt antamaan luvan kuvata ohjaamossa? Muistelen, että kerroit teillä olevan kielto. Ps. Onko Savonlinnan keikat jo luvattu sinulle?

@Tapioonthemove

13 күн бұрын

Pieni myönnytys on annettu. Savonlinnan lennoista ei ole ollut puhetta vielä.

Vanhat kunnon radiomajakat, VOR ja NDB, olisivat nyt arvossa arvaamattomassa

Moi. Olen menossa poikani kanssa New Yorkkiin toukokuun lopussa ja katselin muutamia lentovideoita. Huomasin et lentojarrut meni osittain päälle laskeutumisessa eräässä lennon laskeutumisen vaiheessa. Oliko tämä normaali tapahtuma ? Yleensä olen nähnyt jarrusiivekeet nousevan vain kiitoradalla.

@Tapioonthemove

10 күн бұрын

Moi. Se on normaalia. Lentojarrua käytetään myös ilmassa tarpeen mukaan.

GNSS järjestelmien häirintä on helppoa ja halpaa, joten sitä 'harrastaa' kovin moni omien tarkoitusperiensä pohjalta. Järjestemät ovat hyviä, vaikka kovin haavoittuvaisia.

Aasinsilta, AF447 tuli mieleen. Onko sun lennoilla koskaan pitot putket jäätynyt? Osaisitko hoitaa homman?

@Tapioonthemove

13 күн бұрын

Ei ole jäätynyt ja yhtä nappia kun painaa niin on ongelma ratkaistu.

Kysyn ihan vaan sitä ,että gps häirintä kuulostaa (ainakin teoreettisesti)hyvin vakavalta ja hyvin ongelmalliselta. Saavatko lentäjät tukea ja apua lennon suunnitellussa muulta lentoyhtiön asiaan perehtyneiltä experteiltä vai tekevätkö ainoastaan lentäjät ainoastaan lennon suunnittelun keskenään ja tämä yksin mahdollistaa turvallisen lentomatkan?

@Tapioonthemove

13 күн бұрын

En osaa sanoa muiden kuin oman firman puolesta. Meillä tämä aihe on erittäin hyvin hallussa ja ohjaajille on hyvin paljon tietoa tästä aiheesta tarjolla.

Mellajärvi on Ylitorniolla

Tartto on Peipsijärven rannalla, rannan toisella puolella , Venäjällä on Spitsino niminen kylä, jossa on sotilaslentokenttä. matka Tartosta Spitsino kylään ale 50km. Venäläiset pelkävät ukrainalaisia lennokeitä, varmaan sen takia GPS signalia kukistetaan. Tartto siis on liian lähelä venäläistä sotilaslelntokentä.

Juuri tätä oli tarkoitus kysyä tutulta lennonjohtajalta mutta selitit asian ensin.

Tässäkin puhutaan koko ajan ainoastaan GPS signaalista. Tarkoitetaanko sillä itseasiassa yleisesti GNSS ja sen alle kuuluvat Galileo, Glonass, Beudou, jne., vai käyttääkö liikennekoneet ainoastaan Yhdysvaltain GPS paikannusta?

@Tapioonthemove

13 күн бұрын

Länsikoneet käyttää GPS:ää. Venäläis ja kiinalaiskoneista en osaa sanoa mitä ovat sinne tietokoneisiinsa syöttäneet.

@Huijaaja42

12 күн бұрын

@@Tapioonthemove Galileo sai viime vuonna hyväksynnän ICAO:lta ilmailukäyttöön. Eiköhän semmonen vastaanotin jostain experimental-koneesta kohta löydy, toki menee varmasti vuosia ennen kun Garmin tai muut isot toimijat saa omat vehkeensä ulos isommista liikennelentokoneista puhumattakaan.

@koomatti

12 күн бұрын

@@Tapioonthemove Ok. Sitä mietin, että esim. parin sadan retkeilynaveissa mahdollisuus hyödyntää noita kaikkia järjestelmiä, lentskarit käyttää kuitenkin pelkästään GPS. 🤔 Vai onko koneessa teknisesti mahdollisuus valita käytettävä satelliittipaikannuksen järjestelmä, mutta GPS on ainoa mitä käytetään länsikoneissa? Toisaalta olisiko tuosta mitään apua häirintätilanteessa, peittääkö häirintä alleen noi kaikki paikannukset? Kiitoksia videosta, tämä valaisi paljon millaisia vaikutuksia häirinnällä on. 👍

Miten koneet pääsee alas, jos lennonjohdon kanssa ei saada radioyhteyttä? Jos vaikka aurinkomyrskyn myötä satelliitit ja radioliikenne häiriintyy?

@Tapioonthemove

6 күн бұрын

Radiohäiriötilanteisiin on oma proseduurinsa.

Hyvä video! Kysymys, mainitsit useampaan kertaan Venäjän aiheuttaman häirinnän. Mihin näyttöön/lähteeseen perustat väitteesi häirinnän syypäästä?

@TrailVista

13 күн бұрын

Mm. Puolustusvoimat. Kannattaa lukea muutakin kuin iltasanomia, niin oppii kaikkea kivaa

@Tapioonthemove

12 күн бұрын

Ihan nyt viimeisimpänä esimerkiksi Saksan Ulkoministeri totesi Venäjän tekevän tätä häirintää.

@markus1642

12 күн бұрын

​@@Tapioonthemove Ja saksan ulkoministerihän ei tietenkään ole yhtään puolueellinen tai ei missään nimessä valehtele niinkö?

@TrailVista

12 күн бұрын

@@markus1642 Nyt pää pois pyllystä ja haet sen korona rokotteen!

Inertialaitteet tietää sijainnin, mutta ilmeisesti pidemmän matkan päässä liian epätarkasti ettei niiden varassa voi lähestyä?

@Tapioonthemove

13 күн бұрын

Inertia menettää tarkkuutta mitä pidemmälle lento etenee. Useamman tunnin lennon jälkeen, niillä on jo tullut sen verran epätarkkuutta ettei niillä pelkästään voi aloittaa lähestymistä.

Vaikuttaako tuo GPS häirintä myös noihin muihin satelliittipaikannusjärjestelmiin? Eli onko kyse vaan termien epämääräisuudestä, kun puhutaan GPS-häirinnästä.

@Tapioonthemove

12 күн бұрын

En osaa sanoa.

@DDramKing

12 күн бұрын

@@Tapioonthemove Tai käyttääkö uusimmat lentokoneet näitä muitakin paikannuspalveluita vai ainoastaan gps? Nykyään esimerkiksi puhelimet osaavat käyttää näitä kaikkia palveluita samaan aikaan.

Pitääkö se paikkansa että ADIRS järjestelmän kytkeytymisen aika ei saisi tapahtua matkustaja liikennettä?

@Tapioonthemove

11 күн бұрын

Periaatteessa ei saa. Koneen heiluminen häiritsee inertian kohdentamista.

Miten sen ohjaamossa huomaa jos gps häirintä on päällä. Onko ristiriitaa inerttia järjestelmän kanssa ym?

@Tapioonthemove

13 күн бұрын

Siitä tulee järjestelmävaroitus kun tietokone havaitsee ristiriidan eri navigointilähteiden välillä.

@locomatikki

13 күн бұрын

@@Tapioonthemove👍

Terve. Mistä rajapinnassa esim flight radar sovellus kaappaa näytettävät lentotiedot? Joskus mm Rovaniemen kentälle laskeutuva kone on laskeutumassa normaalisti ja radar näyttää et kone menee varalaskutielle.

@Tapioonthemove

12 күн бұрын

En osaa sanoa. En ole perehtynyt aiheeseen

@turbokalevi

12 күн бұрын

Niitten verkkoon on kytektty vastaanottimia, jotka nappaa koneitten transponderista tiedot. Myös jotkut satelliitit taitaa pystyä vastaanottamaan transponderien dataa, joka välitetään flightradarille. +Tutkista saatava informaatio

En hyväksy GPS häirintää. Lentäjille on haastavaa mutta todellakin on todellinen ammattitaito. Satelliitit taivaalla häiritsee eri missä on sijainti ja riippumaton siitä. On monimutkainen mutta miksi tätä häirintää on. Eikö lentäminen ole suotu maan ilmassa jos se on lain sallimissa rajoissa. Haastavaa teidän lentäminen maallikkona.

Tiistaina Helsinki - Joensuu lennolla oli ollut GPS häirintää, mutta pystyi laskeutumaan kun ensin oli tehnyt ylimääräisen lenkin ja sitten oli loppunut se häirintä. Venäläisten toiminta ärsyttää, mutta se on mitä se on...

@jarnomuuri3804

13 күн бұрын

Miten sen häirinnän on pystynyt kohdentaan venäläisiin?

@duffekoiranen412

12 күн бұрын

@@jarnomuuri3804 tiedetään ettei sitä toiset tee

Tällä hetkellä itseasiassa näyttää että Savonlinja on häirinnän piirissä

GPS-signaalin koordinaattien väärentäminen ei ole ihan simppeliä, mutta mahdollista.

Nyt oltiin niin sanotusti asian ytimessä ei se olekkaan nii yksi selitteistä että laitetaan laitteet laulamaan mennän ja luotetaan vaan niihin.

asiaa yhtään sen enempää tutkineempana mutta olen mietiskellyt että lennätkö kaupallista itse vielä.

@Tapioonthemove

13 күн бұрын

Koronan tarjoaman 1,5 vuoden tauon jälkeen olen lentänyt nyt 2,5 vuotta kaupallisessa matkustajaliikenteessä.

@juusoqvick

13 күн бұрын

@@Tapioonthemove yeess itsellä tuossa jonkun kuukauden päästä olisi Poriin haku. Saa nähä miten käy

No, jos kaikki tekninen tieto- nopeus- korkeus - radioliikenne , tutkat - lennonjohdon yhteys - ja myös kaikki oman koneen tietojärjestelm tilttaa- , mutta jos kiitora löyötyy , onnistuuko laskeutuminen ilma näitä häräpäkkeita , eli ns . pestuntumalla

@Tapioonthemove

11 күн бұрын

Onnistuu

flightradarin tubekanavalla sas:n kuskit ajo stokiksesta bangoon. Siitä hyvä esimerki gps-häirinnästä. Mm. gpws piti ottaa pois, ettei se huuda terrainia yöllä.

Se on mentävä junaratoja seuraamalla niinkuin venäläiset pommitus lennoilla takvisodan aikana. Sen aikasilla suunnistus vehkeillä taisi olla hankalaa.😂

Nato vois ampua pari ohjusta noihin asemiin mistä tehdään gps häirintää niin loppuis tuokin pelleily

@MrPartapotso

9 күн бұрын

Ei ne uskalla

@markokivela104

9 күн бұрын

@@MrPartapotso jep.. munattomia ja muka nato suojelee kansalaisiaan? Ykskin siviili kuolee tuon häirinnän takia niin siihen pitäisi vastata isolla voimalla

Se vielä että ne menee tokioon

Atikoissa ei taida muuten olla irs:ää.

@Tapioonthemove

13 күн бұрын

En osaa sanoa. En tunne ATR:n avioniikkaa.

Eikö lentokoneiden navigaattoreissa ole nopeusmittausta??? Miksi se jätetään pito putkien varaan??????????

@Tapioonthemove

12 күн бұрын

Koska pitot putket ovat luotettavia ja järjestelmässä on silti huomioitu eri hätätilanne skenaariot.

@TuukkaJK

12 күн бұрын

Koska GPS ei kerro lentokoneen lentonopeutta, vaan ainoastaan maanopeuden. Ne on kaksi täysin eri asiaa ja lentämisen kannalta lentonopeus on tietenkin se oleellinen tieto jota tarvitaan lentämiseen.

@DDramKing

12 күн бұрын

@@TuukkaJK Jep. Periaatteessa esimerkiksi Cessna pienkone voi ilmassa jopa peruuttaa kovan tuulen johdosta kun lennetään hitaasti vaikka sen nopeusmittari näyttäisi että mentäisiin eteenpäin.

@awwpaw4797

9 күн бұрын

@@Tapioonthemove Entäs jos ötökkä/-t tukkii ne? Vaikka sirkkaparvi tms?

Heti ensimmäisten gsm-puhelinten tullessa markkinoille (1991 ) niissä oli paikannus. Se on pakollinen ominaisuus puhelujen yhdistämisen takia. Gsm - puhelimen täytyy olla jäljitettävissä tiettyyn soluun. Tätähän se Aarnio porukoineen käytti hyväksi (Trevoc -juttu), jo niissä vehkeissä oli gsm sim-kortit. Ei siis tarvita mitään GPS-satelliitteja.

GPS perustuu maa-tukiasemiin (kännykkämastoihin) ja päätelaitteisiin (esim. älypuhelin) - ei ole mitään GPS-satelliitteja. GPS-paikannuksessa sijainti lasketaan sen perusteella, kuinka kauan radiosignaaleilta kuluu aikaa vastaanottimeen päätymiseen. Sijaintitietoon tarvitaan neljän tukiaseman signaali ja näin päästään noin 10 metrin tarkkuuteen.

@DDramKing

12 күн бұрын

Höpötystä

@markus1642

12 күн бұрын

​​@@DDramKing Luuletko tosiaan että jossain tuolla ilmassa maagisesti kelluu jotain tonnien painoisia laitteita? Selitäs sitten miten tämä homma oikein toimii? Millä ne lentää ja pysyy tuolla ilmassa ne satelliitit?

@DDramKing

12 күн бұрын

@@markus1642 Avaruudessa ei ole painovoimaa. Kun mennään riittävän kauaksi maan vetovoimasta ei kappaleet palaa enää koskaan maan ilmakehään ja pinnalle vaan ovat joko paikallaan tai kiertävät maata riippuen mille radalle ne on lähetetty. Vaikka ihmiskunta häviäisi nyt koko maapallolta jatkaisi sateelliitit edelleen ikuista kiertämistä maapallon ympäri. Kansainvälinen avaruusasema ISS on taas sellaisella radalla joka pudottaa sitä kokoajan kohti maata. Siksi sen kurssia korjataan aina välillä rakettimoottoreilla jotta se pysyisi avaruudessa.

@TOJAMUS

12 күн бұрын

Taas foliohattu litteänmaan herrat saapunu kommentti kenttään.. meinaatteko että lentokoneissa on jotku tuhansia kilometrejä pitkät vaijerit tai joku liukuhihna jonne lentokoneet nousee.. hohhoijaa, kannattaa se kaljan kittamiseen käytetty raha laittaa vaikka lentolippuun ni menee perus fysiikka perille😂

Ennenvanhaan Malmillekin mm. oli RWY 18lle 2 NDB VOR lähestyminen ja missing approach point oli muistaakseni 635 FT.Elikkä visuaalissa Porvoon kautta vaadittiin 600Ft ainoastaan.. Laatuvideo taas ja varmasti kiinnostavaa infoa itsellenikin mitä nykyään tapahtuu ilmailussa.

@mhyotyni

13 күн бұрын

Näyttää ainakin Turussa vuoden 2023 lähestymiskartan perusteella olevan vielä nykyäänkin Ruskon VOR/DME käytössä. Näistäkin olisi voinut videossa ehkä lyhyesti mainita melko häirintävarmoina suunnistusmenetelminä lähestymisten ja miksei tarvittaessa reittisuunnistuksenkin yhteydessä.

99% maanpiirin kommunikaatioyhteyksistä tapahtuu merenalaisten kaapeleiden ja maan päällä olevien tukiasemien avulla. GPS-paikannus perustuu myös maan päällä oleviin tukiasemiin. GPS perustuu LORAN järjestelmään, se on armeijan käyttämä paikannustekniikka, joka käyttää maan päällä olevia tukiasemia kohteen sijainnin selvittämiseen.

Kiitos!