kiitos paljon tää auttaa!!

En ymmärtäny yhtälöitä koskaan kouluaikana. Oikeestaan en muista, että olisin edes yrittäny opetella, kun ei kemiat toiminu matikan maikan kanssa. Tää on harmittanut mua ihan hirveesti, kun nyt aikuisiällä haluisin opiskella, mutta pääsykokeet vaatii yhtälöiden osaamista. Tällä videolla mä hiffasin mistä on kyse ja miten pitää lähteä etenemään. Innolla odotan noita seuraavia videoita. Mä ehkä sittenkin uskallan lähteä yrittämään niitä pääsykokeita ammattikorkeeseen! 😍

@matikkavideot

Жыл бұрын

Onnea matkaan, varmasti pystyt siihen! Rohkeasti vaan eteenpäin. Voit lainata kirjastosta yläasteen 8. luokan oppikirjan, jos haluat harjoitustehtäviä vastauksineen.

tää video pelasti mut!! (:

Kiitoksia 🤍🌱🤍

Kiitos paljon näistä videoista! Oon kertaillut kaikkea AMK-valintakokeeseen tarvittavaa osaamista ja tästä kanavasta on ollut iso hyöty. Kohdassa 23:48 vastaukseksi tuli 3:7. Kertoisitko, miksi se jätetään murtoluvuksi? Itse laskin sen desimaaliluvuksi 0,428... ja mietin, missä tilanteessa pitää käyttää murtolukua ja milloin taas desimaalia.

@matikkavideot

Жыл бұрын

Murtoluku on vastauksena aina tarkka. Jos vastaat 1/2 (silloin, kun se olisi oikea vastaus), kaikki tietävät, että vastaus on tasan 0,500000000000000000000000000000000... Jos vastaat 0,5 voi vastauksesi olla pyöristetty arvo, joka on mitä tahansa väliltä 0,45-0,54999999999... jolloin tehtävän lukija joutuu itse miettimään, onko vastaus nyt tarkasti puoli vai pyöristettynä puoli. Kun ollaan pitkällä matikalla, vastataan aina murtolukuna mieluummin, elleivät lähtötiedot ole pyöristettyjä (esim. metrejä, grammoja tai desimaalilukuja). Lyhyellä matikalla myös desimaalilukuvastausta lyhyttä sellaisenaan tai pitkää pyöristettynä pidetään hyvänä vastauksena. Itse opetan mielelläni jo yläasteella käyttämään murtolukua, sillä se auttaa monia hahmottamaan, että murtoluku on jakolasku eikä käsittämätön taivaalta tupsahtanut merkintä.

oletko matikan opettaija?

@matikkavideot

2 жыл бұрын

Kyllä olen.