Ranskan ulkopoliittinen historia ja Nigerin vallankaappaus (Louis Clerc) | Puheenaihe 380
👍 Heitä yläpeukku, jos tykkäät videosta
❤️ Tilaa kanava: kzread.info?... (Ilmaista!)
▶️ JAKSO
Minkälaisiin periaatteisiin Ranskan ulkopolitiikka on perustunut toisen maailmansodan jälkeen? Miten Ranskan entinen suurvalta-asema näkyy Ranskan ulkopolitiikassa?
Miksi Nigerissä on käynnissä vallankaappaus? Mikä yhteys vallankaappauksella on Ranskan ulkopolitiikkaan ja mikä merkitys Länsi-Afrikalla on suurvaltapolitiikassa?
Studiossa Turun yliopiston poliittisen historian professori Louis Clerc. Jakso on kuvattu 4.8.2023.
⌚ AIKALEIMAT
0:00 Toisen maailmansodan perintö
8:00 Taloudelliset intressit
11:16 Energiapolitiikka
13:51 Nigerin vallankaappaus
18:42 Suurvaltapolitiikka
20:37 Ranska Nigerissä
23:47 Vallankaappaajien motiivit
25:13 Ranska Länsi-Afrikassa
34:43 Ihmisoikeudet
37:30 Ranskan suurvalta-asema
42:14 Ranskan sisäpolitiikka
45:34 NATO ja YK
52:52 Macron ja Ukrainan sota
1:00:12 Euroopan turvallisuus
🎙️ VIERAS
Louis Clerc: x.com/luikki
🐵 JUONTAJA
Leevi Leivo: x.com/leivoks
🚀 PUHEENAIHE
Discord: / discord
Instagram: / puheenaihefi
Twitter: x.com/puheenaihefi
Spotify: spoti.fi/3xlNSgm
Apple: apple.co/3jfB2ey
RSS Feed: anchor.fm/s/91bd59c/podcast/rss
🔥 PUHEMEDIA
Lohkoketju: / lohkoketjutv
Mediskooppi: / mediskooppi
Yrittäjä: / yrittajaco
🎥 TUOTANTO
Puhemedia 2023
#ranska #historia #puheenaihe
Пікірлер: 64
Tämä kanava ottaa suurempaa roolia yleissivistyksen levittämisen suhteen katsojakunnalle. Tällä saralla on ollutkin vähän tälläisiä kanavia joten jatkaa samalla radalla😎👍
@puheenaihefi
10 ай бұрын
Kiitos! Tämä on tavoite 👍 - Rami 🧔🏻♂
@anilsomanirahul
9 ай бұрын
@@puheenaihefi Louis Clerc mainitsi että Algeria olisi ollut Ranskan viimeinen siirtomaa joka itsenäistyi. Se ei pidä paikkansa . Ranskan viimeinen siirtomaa Afrikassa joka itsenäistyi oli Djibouti joka sai itsenäisyyden vuonna 1977
@uncletony3264
9 ай бұрын
Toteutui minulle tämän jakson osalta, opin uutta
@LouisClerc-dm3cw
9 ай бұрын
@@anilsomanirahul Moi! Kiitos, olet täysin oikeassa. Halusin sanoa, että Algerian itsenäisyys v 1962 toimi loppupisteenä Ranskan dekolonisaatio-sotiin. Anteeksi epätäsmällisyydestäni. Ranskalla on myös yhä "merentakaiset alueet", jotka vaikuttavat sen ulkopolitiikkaan.
Merci beaucoup monsieur Clerc !
Lisää videoita professori Clercin kanssa! Todella asiantuntevaa keskustelua
Mielenkiintoinen aihe! Politiikka juttuja olisi muutenkin kiva kuulla useamminkin
@anttihoivala6740
10 ай бұрын
Ja nimenomaan globaalia politiikkaa. Ei Marinin twerkkausta tai Hakkaraisen tuhmia puheita :D
Todella viisas haastateltava. Loistava jakso taas kerran🫶👌
Kiitos mielenkiintoisesta haastattelusta. Opin paljon Ranskan historiasta ja ulkopoliittisesta asemasta nykypäivänä.
Varsin asiallinen haastattelu varsin hankalasta (kolonisaatio) aiheesta näin eurooppalaisittain..
Kiitos tästä. Hieno vieras!
erinomainen jakso jälleen kerran, olin jo aikeissa kirjoittaa että Ranskasta olisi kiva kuulla jaksoja, mutta sitten tämä ilmestyi sopivasti. Professori Clercin kanssa olisi kiva kuulla toinen jakso myös esim. Ranskan tulevaisuuden kehityksestä tai CFA Frangista. Loistavaa työtä jälleen kerran.
Ostakaa nyt jumalauta ilmastointi tonne studioon :D... Kaverit hikisenä joutuu kertomaan tärkeitä asioita
Seuraavaksi voisi ottaa Mr Clercin kanssa aiheeksi Ranskan sisäisen turvallisuus tilanteen. Uutisista saa käsityksen, että maa on tulitikun päässä sisällissodasta.
Upeaa suomen kieltä. Louis on ottanut selvästi Suomen opettelun vakavasti ja puhuu paremmin kun monet natiivit. Sulavasti ja paljon vähemmän(ei yhtään)englannin kieltä sekasin.
Ranska, Jenkit, Venäjä/Wagner kaikki pois sieltä Nigeristä sähläämästä. Afrikan maiden tulisi itse antaa ratkoa ongelmansa ja haasteensa. Jonkinlaista apua voidaan kyllä antaa jos pyytävät, mutta ei sotilaallista väliintuloa. Kehitysavunkin voisi muuttaa sellaiseksi, että opetetaan paikalliset kalastamaan, ei anneta kalaa.
@alainchiaroni5149
10 ай бұрын
Luuletko ettei yritetty opettaa kalastamaan??? On yritetty mutta siitä ei tule mitään. Ei voi vaikuttaa ulkoapäin vuosituhantisiin takapajuisiin kulttuureihin vaikka kuinka yrittäisi.
@wdvnge
10 ай бұрын
@@alainchiaroni5149näin on. Ainut ratkaisu on jättää heidät omiensa pariin rauhaan. Ei tuhansien tai kymmenien tuhansien vuosien jälkeenjäämistä kehityksessä korjata ihan hetkessä…
@jm8k
10 ай бұрын
Pienillä parannuksilla ei tietenkään ratkaista suuria ongelmia... Mutta niitä pieniä parannuksia on kyllä onnistuttu saamaan aikaan.. Sellainen ajatus, että koska Afrikassa edelleen on suuria ongelmia, kaikki apu olisi ollut yhtä tyhjän kanssa ei ole kovin järjellinen. Kehitysavun projektit voivat onnistua vain siinä mitä yritetään tehdä. Jos joku projekti keskittyy vaikkapa opettajien kouluttamiseen, niin kyllähän se voi olla onnistunut projekti ja parantaa hyvinkin pysyvästi sen maan tai alueen koulutuksen tilaa, muttei sillä voida ehkäistä vaikkapa sotilasvallankaappausta, tai ylipäätään saavuttaa mitään muuta kuin sen mitä sillä yritetään, eli parantaa sitä koulutusta. Kuinka paljon hyvää tuollaisesta sitten seuraa, sitä on hankala arvioida kun ei ole rinnakkaistodellisuutta mistä tarkistaa millainen tilanne olisi nykypäivänä jos ei olisi ollut ikinä mitään kehitysapua. Varmasti välillä tulee sellaisia romahduksia jotka tekevät monien hyvien projektien saavutukset tyhjiksi. Olisiko se sitten hyvä syy olla yrittämättä, kun niin moni projekti kuitenkin onnistuu. Eikä missään päin maailmaa ole jatkuvasti hyvät ajat, siitä ei ole niin hirveän kauan kun Suomi oli kansainvälisen avun vastaanottaja ja joskus voidaan taas olla.. Kaikki maailman ongelmat ovat kuitenkin nykyajassa enemmän tai vähemmän yhteisiä ilman että siihen kysytään suostumusta, samalla planeetalla kun eletään.
@jm8k
10 ай бұрын
Eli moni onkin oppinut kalastamaan, mutta se ei ehkäise vaikkapa sotaa, tai sitä ettei öljy-yhtiöiden toiminnan tai laivaliikenteen vuoksi ole enää mahdollisuuksia kalastaa.
@petripn
10 ай бұрын
Onhan meillä esimerkkejä siitäkin, että annetaan diktaattorien huseerata vapaasti. Seurauksena pahimmillaan kansanmurhia.
Olet kehittynyt artikulaatiossasi!
Miksi jätitte pois 1920-1938 ranskan poliittisen pasifismin historian pois? Oliisko muuttanut balanssia?
@puheenaihefi
10 ай бұрын
Moro! Yhteen jaksoon mahtuu aina vain rajallinen määrä sisältöä ja nauhoitukseen käytettävissä oleva aika myös vaihtelee. Ranskan historiaa melko varmasti tullaan käsittelemään vielä jatkossa lisää - Rami 🧔🏻♂
@habi00
10 ай бұрын
@@puheenaihefi hyvä homma. Siitä kuinka pitkälle vasemmiston tahdolla voidaan mennä ääliömäiseen suuntaan kannataakin puhua. Oli nimittäin onni että WWII:ssa kävi kuten kävi. Eurooppalaiset eivät ole tehnyt ikinä julkista irtiottoa pasifismin älyttömästä utopiasta ja kuinka lähellä me oltiin että eurooppa olisi lähes täysin Saksaa tänä päivänä.
@habi00
10 ай бұрын
Asiaa on syväluodettu mm. Thomas Sowellin kirjassa ’Intelectuals and society’
Hyvä haastattelu mutta loppui hieman kesken. Erittäin hyvä vieras ja olisi mielenkiintoista kuulla lisää sillä Ranskasta saa varsin vähän tietoa kotimaisista mediosta yms. Ranska kuitenkin varsin merkittävä maa.
@puheenaihefi
9 ай бұрын
Moro! Tälle keskustelulle on suunnitteilla jatkoa 👍 - Rami 🧔🏻♂️
Älkää nyt kesken lähetyksen liikenteeseen lähtekö!
@raulikalervo
10 ай бұрын
Siltä todella tuntui😮
lets go
1st
Kyse on resurssista ei muuta. Afrikkaa on helpompaa ryöstää 😡😡.
@anilsomanirahul
9 ай бұрын
Afrikka on helppo ryöstää koska se kolonisoitiin viimeisenä ja se itsenäistyi viimeisenä
Tän kaiken mää tajusin 10- vuotiaana 1990.
@anilsomanirahul
9 ай бұрын
Osasitko luetella 10 vuotiaana kaikki ne Afrikan nykyiset maat jotka olivat Ranskan, Englannin, Portugalin ja Belgian siirtomaita?
@jayconfusion4664
9 ай бұрын
@@anilsomanirahul en. Mutta suosittelen sosialistien noususa.
@anilsomanirahul
9 ай бұрын
@@jayconfusion4664 En oikein ymmärrä mihin tähtäät.
@jayconfusion4664
9 ай бұрын
@@anilsomanirahul siihen että sinä ja minä voidaan joskus olla tasa-arvoisia. Siihen tähtää.
@anilsomanirahul
9 ай бұрын
@@jayconfusion4664 Tasa-arvo saavutetaan vain ruohonjuuri tasolla. Ei hallitustasolla