Kiitos videosta!

Chillisti 😮

7:50 Vaikka tuo sun hapenkulutus olikin teoreettiseen laskukaavaan verrattuna hieman suurempi, niin on tuo silti äärimmäisen hyvä taloudellisuus 17km/h juoksuvauhdissa. Koska luku 52ml/kg/min tulee todennäköisesti Londereen E=-2 laskukaavalla, perustuu se kansainvälisen tason maratoonarin hapenkulutukseen ko. vauhdissa. Mielekkäämpää olisi crossfittaajan kohdalla ehkä käyttää E-arvona 0 tai +2.

Päästin aikoinaan vaihto-opiskeluvuotana aerobisen kunnon huonoksi ja kylläpä oli huonompi olla yleisesti loppu puolella jo. Onneksi suomeen tullessa heti aloin jatkamaan liikuntaa ja on se vaan niin hemmetisti kivempi olla ja tehdä asioita kun ei puuskuta niin helposti ja VAIKKA puuskuttaisikin niin se ei tunnu niin pahalta kuin huonossa kunnossa ollessa.

@Markusheino

2 жыл бұрын

Se on just näin ja hyvä kondis auttaa myös palautumaan treenin ulkopuolisesta stressistä

@Topsiekku

2 жыл бұрын

Sitä vaan kaikkein tylsin treenata jos vertaa punttiin .

Hyvä aerobinen kunto.

Hyvää settiä äijältä 😃👌

Söpöt pohkeet🥰

Hyvee pätkää👍😄

@Markusheino

2 жыл бұрын

Kiitos !

Hyvä video ja olennainen, kun itselläkin jossain vaiheessa samat testit edessä painin takia.

@Markusheino

2 жыл бұрын

Kiitos !

Kerran kävin tossa samassa testissä ja sain niinkin kovan max hapenoton kuin 64 ml/kg/min. Tosin iso pettymys oli epätaloudellinen juoksutekniikka ja sit ei oikein ne hapet sitoutunu vereen. Ja laktaattia kertyi jo pienillä kuormilla. Mutta pk-treenillä on tässä vuosien varrella jotain parannusta tullu ainakin aikojen kehittymisen perusteella.

@justjustjoo

4 ай бұрын

Mitä tarkoitat "hapet ei sitoutunu vereen?" Spiroergometrihän ei pysty erottelemaan mikä hapenkuljetusketjun osa-alue on pullonkaulana, poislukien keuhkotuuletuksen osalta, koska hengityskaasut mitataan suun edestä. Mikäli testissä suoritettiin impedanssikardiografia, pystytään sillä erittelemään sydämen suorituskykyä pullonkaulana, ja mittaamalla veren HG-pitoisuus päästään kiinni veren hapenkuljetuskapasiteettiin. Vasta noiden kahden mittauksen jälkeen voitaisiin spekuloida alveolaarisen kaasujenvaihdon toimivuutta vo2max:ta rajoittavana tekijänä. Ylipäätään, jos hapenkulutuksesi on ollut 64ml/kg/min, on tuon luvun kaikki happi myös sitoutunut vereen, koska ei sitä muuten oltaisi koskaan kulutettu, eikä mikään happi, jota ei kuluteta, päädy nostamaan hapenottoarvoa, sillä Vo2max = VE x TrueO2%.

@181kys7

2 ай бұрын

Tiiät näistä näköjään hyvin. Osaatko sanoa kuinka hyvin vooper tulos korreloi hapenottokyvyn kannsa? Opiskelet alaa?

Mitä toi maski tekee, tuleeko siitä lisähappea vai mitä?

@Markusheino

2 жыл бұрын

Ei tuu lisähappea. Se mittaa hengityskaasut, jotta tiedetään paljon happea käytetään

testaappa joskus vanha kunnon kunnon vanha coopperi

@Markusheino

2 жыл бұрын

Pitää joku kerta testailla

@MRTatsaa

2 жыл бұрын

@@Markusheino helppoja näyttökertoi

@RTanko22

2 жыл бұрын

@@Markusheino Nasautaha se coopperi nii saat hyvin näyttökertoja. Tavallisille tallaajille.hyvä verrata kuinka testo ukko oot

Paljonko oli kynnyssykkeet?

@Markusheino

2 жыл бұрын

161 aerobinen 175 anaerobinen ja 194 max hapenotto

Itelle max hapenotto 59.7😎

Pystyykö tuon testin tekemään muulla tavalla kuin juoksemalla? t: jalkavikanen

@Markusheino

2 жыл бұрын

Joo fillarilla ainakin

@rannikkopyry

2 жыл бұрын

Myös ainakin sauvakävellen ja rullahiihtäen.

@Clintti

Жыл бұрын

Pystyy, mutta tuntuu miltei pahemmalta kuin juoksu :)

@perttipulkkinen9899

10 ай бұрын

Pyörätuolilla

Montako minuuttia meni?

@youneskuchey7057

2 жыл бұрын

Tarkoitan mikä oli aika

@Markusheino

2 жыл бұрын

27 min oli kokonaisaika

@youneskuchey7057

2 жыл бұрын

Kova

vika

Ois ollu mielenkiintost nähä myös aerobisen ja anaerobisten kynnysten millit

@Markusheino

2 жыл бұрын

Aerobinen 2.2 ja anaerobinen 4.4

@Verguzi

2 жыл бұрын

Kova! Paljo maksimilitrat?

@Markusheino

2 жыл бұрын

@@Verguzi max 13.8

@Verguzi

2 жыл бұрын

@@justjustjoo varmasti jokainen kestävyysurheilusta jotain tietävä ymmärsi kysymyksen👍🏼

@justjustjoo

4 ай бұрын

@@Verguzi Itseasiassa tässä kohtaa jokainen kestävyysurheilusta jotain tietävä ymmärtää, että tässä keskustelussa kukaan ei ymmärrä fysiologiaa pintaraapaisua enempää. Koska alkuperäinen kysymys oli kynnysten MILLIT, pitäisi vastauksena olla tietenkin hapenottoarvot(joko teoreettiset, tai mitatut). Vastaukseksi annettiin kuitenkin laktaatit, joiden yksikkö on mmol/L, eli millimoolia litraa kohden, jolla ei ole mitään tekemistä millilitrojen kanssa. Jos taasen vastaukset ilmoitettiin hapenottoarvoina, olisi Markus tässä tapauksessa jo vainaa, sillä 2.2ml/kg/min hapenotto ei riitä kattamaan edes nukkuvan ihmisen lepohapenkulutusta. Ja vielä jatkona: Absoluuttiset laktaattiarvot kynnyksillä yksittäisenä tietona ei kerro oikeastaan vielä mitään kestävyyskunnosta, vaan lisätiedoksi tarvitaan vauhdit kynnyksillä sekä testin lopetusvauhti.

Kaveri juoksee 27min ja tulos on "kestävyys on kunnossa" 😂😂

@justjustjoo

4 ай бұрын

Mihin viittaat tällä? Koska kyseessä on 1km/h kerrallaan nouseva kuormitus, riippuu testin kesto myös suorituskyvyn lisäksi aloituskuorman vauhdista, jonka määritys kuuluu testaajan työnkuvaan. Lopetuskuorman vauhdin ollessa 17km/h, on se jo sellainen luku, johon nykypäivänä pääsee vain pienen pieni osa jopa nuorista suomalaisista miehistä. Aloituskuorman vauhti oli Markuksella 9km/h. Lisäksi, koska testissä mitataan fysiologisia parametrejä, kuten laktaattia, ventilaatiota, hapenkulutusta ja hiilidioksidintuottoa, pystytään näiden avulla määrittämään aerobinen kynnys. Suoranaisesti testi ei kerro kuinka kauan jaksat juosta, mutta jos laktaatit pysyy pitkään perustasolla, voidaan siitä tehdä johtopäätöksiä kestävyyskunnosta. Esimerkiksi Aerobisella kynnyksellä jaksaa pitää työtehoa kirjallisuuden mukaan (riippuu paljon lähteestä) nelisen tuntia, mutta tähän vaikuttavat tietysti jo lihaskestävyys ja suorituksen aikana nautittu energia. Ei muutakun itse kokeilemaan mattotestiin, että meneekö kovin paljon yli 17km/h kuorman itselläsi. Ja ainiin, testi juostaan 1% ylämäkeen.

Lol

Komee