Kiitos valaisevasta tietopaketista. Nämä linnasarjat on tosi kiinnostavia.

@TheyTalkSuomi

Жыл бұрын

Mukava kuulla, että pidät. Käsittelemättömiä linnoja on onneksi vielä jäljellä.

hieno sarja Suomen historiasta.Kiitos

@TheyTalkSuomi

2 ай бұрын

Kiitoksia! Historia on intohimomme!

Kiitoksia, vasta kävinkin tuon kupeessa. Samalla reissulla kävin vähän vanhemmalla "linnalla", Rapolan linnavuorella Valkeakoskella. Komeat oli näköalat, ja varmasti on varoitustulet näkyneet kauas aikanaan

@TheyTalkSuomi

Жыл бұрын

Siellä pitääkin poikeata. Oliko helppo päästä perille saakka?

Onneks löysin tän kanavan. Tosi mielenkiintosta settiä

@TheyTalkSuomi

Жыл бұрын

Kiitoksia. Meistäkin on hienoa, että löysit. Toivottavasti pidät jatkossakin.

Todella Hieno ja Mielenkiintoinen kanava.

@TheyTalkSuomi

10 күн бұрын

Kiitos paljon. Mukava kuulla.

Paikkakuntalaisena oli mielenkiintoista saada vihdoin erinomainen tiivistys kaupungin ja linnan historiasta, kiitos!

@TheyTalkSuomi

Жыл бұрын

Aivan mahtavaa jos saimme paketoitua tämän kiinnostavaan pakettiin. Terveisiä Hämeenlinnaan.

Hienoja ja hyvin tiivistettyjä jaksoja. Linnat ovat kiehtovia ja tarkeitä osana maamme historiaa.

@TheyTalkSuomi

Жыл бұрын

Kiitoksia. Olet aivan oikeassa. Näillä maamme linnoilla on ollut iso merkitys ympäröivään yhteiskuntaan ja sen kehittymiseen historian saatossa .

Mielenkiintoisin tarina, jonka olen kuullut Hämeenlinsta koskee linnan kierroksilla kerrottua legendaa, jonka mukaan sillä ainoalla kerralla kun piiritetty linna olisi vuonna 1808 kerrankin joutunut kunnon taisteluun, niin linnan väki päätti kylmästi heittää kaikki linnan tykit Vanajaveden vesiin ja antautua. Suomen historiaa käsittelleen pikkujättiläinen -kirjan mukaan (mikäli nyt muistin kirjan oikein) järvestä ei kuitenkaan olisi löydetty tykkejä, joten tarinan todenperäisyyttä on jossain vaiheessa epäilty. Toisaalta linnan omilla Facebook sivuilla sanotaan päinvastaista eli tykkejä ja kuulia olisi ongittu vedestä 1830-luvulla ja sitä perua on linnassa näytteillä olevat GIII 1778 tykit, joten kyseessä saattaa ykirjan tekijän oma skeptinen mielipide asiasta.

Se on tosiaan huikea tieto, että täällä oli linnoja pakanuuden aikaan. Tiukassa otteessa on kaikki tieto niihin liittyen. Toki ympäri Euroopan tärkeitä vuosilukuja omitaan, selitellään tai sensuroidaan.

Hyvä jakso jälleen. Kiitos. Tuttu linna, mistä saatiin uutta tietoa.

@TheyTalkSuomi

Жыл бұрын

Kiitos ja kumarrus. Mahtavaa jos pystyimme avaamaan tutun linnan tuntemattomampia puolia.

Hieno esitys... 👍👍👍

@TheyTalkSuomi

Жыл бұрын

Kiitoksia, hienoa kun katsoit.

Linnan kuninkaansalissa järjestettiin ainakin vuonna 1980 vieressä sijainneen reservin aliupseerikoulun kurssijuhla. Olin tuolloin oppilaskunnan toiminnassa mukana ja hoidin käytännön asiat.

@TheyTalkSuomi

8 ай бұрын

Oli upea paikka kurssijuhlalle. On tietysti myös arvokas tilaisuus.

Hämeen linnassa on juuri tänä kesänä menossa nimenomaan naisvankila-aikaan keskittyvät kierrokset. Vahva suositus jos vielä ovat

@TheyTalkSuomi

9 ай бұрын

Hyvä vinkki!

Mun iskä kävi 1980-luvulla armeijan, Hämeen Linnan kasarmilla. Jääkäritykistörykmentti sijaitsi silloin siellä. Ja jokunen vuosi sitten käytiin museo militariassa. Hän muisti viellä rakennuksen ja ikkunan.

@karijkoskinen7636

13 күн бұрын

Juu tykiistö oli siellä, nyt kaikki on Hattulan Parolassa. Kasarmitilat olivat erillään linnan alueesta. Turuntiellä ovat linnan kassut. Sekin on näyttävä rakennuskokonaisuus.

olipa hyvä, tää tuli kyl yllärinä et säästy taisteluilta

@TheyTalkSuomi

Жыл бұрын

Linna seisoi historian halki pääosin sisämaassa, kaukana rajaseuduista ja säästyi Kajaanin linnnan karulta kohtalolta.

Hämeenlinnan naisvangit 1918 olisi kiinnostava aihe.

Olin intissä 2012 kesällä, kun Viestimuseo Riihimäeltä yhtistyi tähän samaan sotamuseoon kuljetin museoaineistoa Mänttä-Vilppulaan varastolle sekä uuden museon tiloihin Hämeenlinaan.

@TheyTalkSuomi

8 ай бұрын

Militaria tosiaan vaalii entisen Viestimuseon perinteitä.

@juontaja-jari

8 ай бұрын

​@@TheyTalkSuomi Museo Militaria vaalii Viesti, pioneeri ja tykistö aselajeja

Itselle oma sukututkimus on paljastanut paljon yllättäviä asioita menneisyydestä aina 1600 luvulle asti. En halua paukutella henkseleitä, mutta suvulta löytyy sukuvaakuna, joten kyseessä ei varmasti ole ihan vaatimaton suku. Merkittäviin asioihin voidaan luokitella esim kaupungin nimeltä Valkeakoski, sen alkutaival ja kehitys jossa mukana suku on ollut nyt 100 vuotta aktiivisesti. Miten tämä liittyy kyseiseen linnaan.. sukulaiseni (yksi tai useampi) on ollut osana hämeenlinnan taivalta 1600-1890 välisenä aikana joissain määrin.

Olavin linna ,ei löydy juttu siitä.

Pikku vinkki: Ruotsin kielessä G äännetään g:nä, kun sitä seuraa vokaalit a, o, u tai å. G äännetään j:nä, kun sitä seuraa vokaalit e, i, y, ä tai ö. Birgerjaarli lausutaan siis Birjer. Tämä särähti vaasalaisen korvaan jo kun olimme opastetulla kierroksella linnassa. Vaasassa turistit etsivät "Jeerbyyn" kaupunginosaa ja löytävät vain Gerbyyseen johtavia viittoja.

HÄMEENLINNA

Suomessa on myös paljon muitakin Linnoja josta ei tiedetä, koska ne ovat tuhoutuneet:)

Vanajaveden rannalla vai ku se tos alus pätkäs?

Onhan toi nätti pytinki tuossa naapurissa 😊

Keitä oli vankittuna siellä 1939 - 1944, naisia. Oliko siellä Hertta Kuusinenkin?

@TheyTalkSuomi

2 ай бұрын

Oli siellä Hertta Kuusinenkin ja kommunisteja sekä vakoojia.