Turun linnan nousu ja tuho (Suomen linnojen historiaa)

#Suomi #Turunlinna #historia
Turun linnan seitsemän sataa vuotiseen historiaan mahtuu loistokasta hovielämää, virkamiesten arkea ja merkityksellisiä taisteluita. Mutta mistä linnan historia alkaa ja miksi se on perustettu? Tässä They Talk Suomen jaksossa, Turun linnan nousu ja tuho perehdymme tämän Suomen tärkeimmän linnan historiaan. Puhumme niin Vaasa suvusta, Katariina Jagellonicasta, valtataisteluista kuin Pietari Brahesta ja jopa linnan pommituksista 1900-luvulla.
► TILAA KANAVA: / @theytalksuomi
Lukusuositus & lähteet:
► Turun linna pähkinänkuoressa
www.turku.fi/turun-linna/turu...
► Turun linna - vierailu linnassa vie 1500-luvun valtataisteluun
kerranelamassa.fi/kotimaan-ma...
► Turun linna Wikipedia
fi.wikipedia.org/wiki/Turun_l...
► “Villit Vaasat
annelinkirjoissa.wordpress.co...
Connect THEY TALK in social media:
►FACEBOOK: / theytalkonline
►INSTAGRAM: / theytalksuomi
►TWITTER: @TheyTalkSuomi
►EMAIL: TheyTalkOnline@gmail.com
Theme:
"The Last Day" by Midnight Danger
• Midnight Danger - The...
Background theme:
Mystery - HolFix
FAIR USE NOTICE. They Talk's videos might contain copyrighted material, the use of which may not always be specifically authorized by the copyright owner. In these kind of cases, the material is displayed for commentary and educational purposes. We believe this constitutes a 'fair use' of any such copyrighted material as provided for in section 107 of the US Copyright Law. If you wish to use copyrighted material from this video for purposes of your own, you must obtain permission from the copyright owner.

Пікірлер: 59

  • @DarkerRunesASMR
    @DarkerRunesASMR10 ай бұрын

    Tämä kanava on hyvää settiä.

  • @user-hs8ji1ib7q
    @user-hs8ji1ib7q20 күн бұрын

    Mahtava on Turun linna. Olen käynyt joka paikassa .vanki tyrmistä lähtien .Keski aikaiset messut. Tiivistää maallikon historiaa. Kiitos !

  • @joyz2345
    @joyz234510 ай бұрын

    Hienoa, paljon vanhaa on Turusta tuhottu tai tuhoutunut, mutta sentään linna ja tuomiokirkko jäljellä

  • @mikkorenvall428

    @mikkorenvall428

    3 ай бұрын

    Niiin... Mikä on vanhaa... Alkaa Brinkkalan talolla ja Hovioikeudellakin jo ikää olla... yli 500 vuotta...

  • @pelaaja2285
    @pelaaja228510 ай бұрын

    Turku on paras kaupunki ❤

  • @markuslaaksonen3632
    @markuslaaksonen363210 ай бұрын

    Vieres asun mut en oo lapsuuden jälkeen käynyt. 2km matkaa. Aikuisena olis kiva käydä opastettuna

  • @TheyTalkSuomi

    @TheyTalkSuomi

    10 ай бұрын

    Siellä kyllä tarjotaan opastettuja kierroksia. Kannattaa ehdottomasti käydä kun löytyy sopiva ajankohta.

  • @markuslaaksonen3632

    @markuslaaksonen3632

    10 ай бұрын

    @@TheyTalkSuomi tiedän, mut Helvetin kallista. Ei simmosto porukkaa löydy et menis

  • @markuslaaksonen3632

    @markuslaaksonen3632

    10 ай бұрын

    16e on aika suolanen hinta museokäynnistä. Oon toki työtön mut ei mul korttii siihen oo.

  • @markuslaaksonen3632

    @markuslaaksonen3632

    10 ай бұрын

    50e 1.5h jos ottaa muuten vaan siin pitäs olla vähintään 5 henkee mukana et vois harkita ja yksin se olis aika tyhmää😁

  • @TFILT
    @TFILT10 ай бұрын

    Vääksystä tuli mieleen, että eräässä Suomen kunnassa on sellainen kunnanosa kuin Pääksy, joka on käsittääkseni saanut nimensä erään siellä asuneen suvun mukaan. Koska kyseinen kunnanosa on sen verran maaseutumainen, lienee se sen takia pinta-alallisesti ehkä isomman kokoinen kuin jotkut taajamamaisemmat kunnanosat. Kunnanosasta käytetään myös nimeä Pääksynkulma. Turkuhan oli aikoinaan Suomen pääkaupunki, ja samalla myös asukasluvullisesti suurin kaupunki. Jos Turku olisi pysynyt Suomen pääkaupunkina eikä olisi menettänyt asemaansa maan väkiluvullisesti suurimpana kaupunkia, mielenkiintoista olisi kuinka suurelle alueelle sen paikkakuntarajat ylittävä kaupunkialue olisikaan levinnyt. Toki tuo Turun keskustaajama ylittää nytkin jonkin verran paikkakuntarajoja, mutta olisikohan tuo kehitys ollut vielä nykyistäkin isompaa mainituissa olosuhteissa? Siinäpä kysymys! Aikanaan toki Vaasa kai toimi väliaikaisena pääkaupunkina Helsingin sijaan. Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen video, kiitos siitä!

  • @awwpaw4797

    @awwpaw4797

    10 ай бұрын

    Koska P tä huom vaan muistuttava venäjänkielinen kirjain äännetään V - lienee muunnos Vääksyksi tapahtunut niiden vallassaoln yms toimesta?P on itse asiassa suoraan r venäjässä mutta toinen merkki on voinut sotkeentua sen kanssa käsinkirj teksteissä- Esim noin.

  • @makkes9417
    @makkes94173 ай бұрын

    Turku ja Turun linna oli Suomen hallinnollinen keskus satojen vuosien ajan. Turun palo ja Venäjän vallan alle meno siirsi pääkaupungin lähemmäs Venäjää, Helsinkiin. Turussa ja Turun linnassa on merkittävä osa Suomen (itämaan) historiaa. Kehitys ja virtaukset Euroopasta Suomeen tuli Turun ja Turun linnan kautta. Linna sijaitsee upealla paikalla, Aurajoen suulla. Aikoinaan se oli saaressa. Nyt sen liepeille on noussut suuret asuntoalueet, Linnaniemi tulee seuraavana muuttumaan monella tapaa. Linna on, se on ollut ja tulee aina olemaan upea historiallinen muistomerkki menneistä ajoista, jolloin Suomi alkoi vasta kehittyä ja sivistyä vähän erin. Missä olisimmekaan jos Ruotsi ja Venäjä ei olisi koskaan Suomea miehittäneet? Olisiko kehitys tullut ilman Ruotsin valtakautta?

  • @minnakontkanen7965
    @minnakontkanen796510 ай бұрын

    Käyty viimeksi 2020 Turun linnassa ja myös tuomiokirkossa.

  • @TheyTalkSuomi

    @TheyTalkSuomi

    10 ай бұрын

    Kirkkokin on varsin upea paikka!

  • @makkes9417
    @makkes94173 ай бұрын

    14 esi-enoni Lars Hordeel oli mm. Turun Linnan vuoti ja suunnitteli esilinnan uudistuksia ja Tuomiokirkon korjauksia. Hän meni naimisiin Kaarina Hannuntyttären kanssa, joka oli Juhanan ensimmäinen puoliso, heillä oli kaksi lasta. Kuninkaan ja Kaarinan lapset olivat siis Larsin lasten sisarpuolia. Kuninkaan poika oli Larsin esimies ja hänen poikapuolensa, kun hän oli linnan käskynhaltija. Juhana III aateloi Larsin ritariksi, ehkä siksi että hän otti Kaarinan vaimokseen. Tuohon aikaan linnassa vaikutti myös muuan sotapäällikkö, ranskalainen Pontus De Gardie, joka oli otettu vangiksi Tanskassa, viety Ruotsiin, jossa hänestä tuli Ruotsin sotapäällikkö. Lars oli hänen palvelijansa Kokemäenlinnassa, kun Lars oli Ylä- ja Ala-Satakunnankin vuotina. Pontus kuoli Narvassa, hukkui taistelussa. Lars ja Kaarina huoletivat hänen lapsistaan, Lars menetti Turun linnan voudin tehtävän ja he vetäytyivät Vääksyn kartanoon. Lars oli rälssisuvusta noussut valtion kirstun vartijaksi, joka oli tuohon aikaan poikkeuksellista. Jotkin sukututkijat ovat sitä mieltä että hänen äitinsä Riitta Tacku Hordeel, minun esi-äitini, olisikin ollut aatelissukua, eikä rälssisukua Satakunnasta, joka on yleisin kanta.fi.wikipedia.org/wiki/Lars_Hordeel

  • @perttikotilampi7614
    @perttikotilampi76148 ай бұрын

    Hej. Kiitos milenkiintoisasta esityksestä. Itse olen turun poikia. Mutta huomasin että oli monta mustaa aukkoa tiedoissani. Muuten Katariina nimi on JAGELONIKA. KIITOS Pertti.

  • @TheyTalkSuomi

    @TheyTalkSuomi

    8 ай бұрын

    Kiitos katsomisesta. Tulinko epähuomiossa maininneeksi eri sukunimen?

  • @Morille

    @Morille

    Ай бұрын

    @@TheyTalkSuomi sanoit jallengonika

  • @rifi8706
    @rifi87064 ай бұрын

    Olin siellä kerran kesätöissä, kaunis linna. Informatiivinen ja kiva kanava.

  • @TheyTalkSuomi

    @TheyTalkSuomi

    4 ай бұрын

    Millaisia kesähommia siellä oli? Kiitoksia palautteesta.

  • @doggydynasty5944
    @doggydynasty594410 ай бұрын

    Tullut Turun linnassa käytyä useamman kerran ja on hieno paikka. Tosin siellä oli jonkin aikaa sitten näyttely Katarina Jagellonican elämästä ja siellä mainittiin että itse asiassa haarukoita olisi ollut Suomessa jo ennen hänen saapumistaan.

  • @TheyTalkSuomi

    @TheyTalkSuomi

    10 ай бұрын

    Mielenkiintoinen päivitys. Jos tosiaan näin on tämä Katariinaan liitetty haarukka homma lienee legendaa. Tosin useampi lähde sitä tuntuu toistavan.

  • @juhanisirkia3618

    @juhanisirkia3618

    10 ай бұрын

    @@TheyTalkSuomi Jagellonican mukana tulleet haarukat olivat kaiketi enemmänkin tarjoiluun tarkoitettuja malleja, joilla ruokaa siirrettiin tarjoiluastialta kunkin syöjän lautaselle.

  • @juha-petrijantunen5100
    @juha-petrijantunen51009 ай бұрын

    Ihan hyvää settiä, mutta Jallengonican kohdalle voisi lisätä edes tekstikorjauksen

  • @ericv.1420

    @ericv.1420

    8 ай бұрын

    Se ei tosiaan ole "jallenkoonika" :-)

  • @eino5130
    @eino51309 ай бұрын

    Täähän oli hyvä uusi kanava

  • @orkideat
    @orkideat10 ай бұрын

    Hyvä video! Seuraavan kerran voisit tehdä videon Kukourin saari linnoituksesta ja Kyminlinnasta joskin ne eivät ole toiminut korkeiden hallitsijoiden asuin paikkoina mutta puolustus tarkoitusta varten ne ovat olleet isoja projekteja Venäjän niitä rakentamalla vanki voimalla tai niin ainakin luulen. Kukourin linnoitus on osa Kotkan edustalla olevia monia puolustus asemia jotka ulottuu ympäri Kotkan saarta. Raunioita on löytynyt pitkin saaristoa ja olen käynyt pitkällä yhdessä saaressa jonka valtio otti itselleen ja perusti sinne yhden lukuisista tukikohdista. En muista tarkkaan missä päin se on mutta jossain Haapasaaren lähellä oleva kallio saari joka on jätetty sinne kasvillisuuden peittoon ja sisään sinne ei oikein hyvin pääse kun vesi on mennyt rakennelmien sisään niin vesi tekee ongelmia luolastoon pääsystä. Ruotsinsalmen taisteluista on tehnyt joitakin videoita mutta niitä on ainakin kaksi vaikka puhutaan vain yhdestä taistelusta jolloin Ruotsin laivasto upotti Venäjän aluksia sinne todella paljon. Merikartasta näkee muutamia omituisia kohtia jossa meren pinta on paikoin matala vaikka muuten pitäisi olla todella syvää, luulen että siellä makaa pystyssä uponnut purjelaiva jonka mastot on vain muutamia metrejä merenpinnan alapuolella..? Olisi todella kiva tietää kuinka paljon puolustus rakennelmia on oikeasti Kotkan ympärille rakennettu. Kotkan rannikolla on myös paljon Viikinkien hautoja korkeilla paikoilla niin joku sota on käyty myös heidän kanssaan Kotkan ja Haminan edustalla tai sitten Kymijoen rannoilla ja sitten he ovat haudanneet kuolleet meren rannalle kun ovat päässeet pois joelta merelle turvaan. Niihin aikoihin meriveden pinta on ollut korkeampi kuin mitä se nyt on niin on vaikeaa löytää hautoja kun ei tiedä kuinka paljon on ollut veden peitossa ja mikä on ollut maata. Enkä tiedä miksi sodan aikana Venäjän lentokoneet tuhosivat lähes täysin Tiutisen saaren polttamalla vai oliko tarkoitus polttaa Kotkan kaupunki mutta pommit tiputettiin liian aikaisin joten koko asuinalue tuhoutui ja Kotka säilyi siitä poltosta..? Tiutisen saaressa on kyllä ollut joitakin muureja jotka jatkuivat Sunilaan asti. Nykyään niitä ei löydy mistään kartoista tai muualtakaan kuin vain ihmisten kertomana tietona. Tuntuu että koko Suomen eteläinen meren rajaa on tehty puolustus linnoitusta aina Viipurista Turkuun asti ja sieltä Ouluun saakka. Mistä näitä muureja voisi oikein alkaa etsimään jotta niitä voisi piirtää omaan karttaan? Sippolassa tai Liikkalassa Haminan takana on ollut tiilitehdas jota olen yrittänyt löytää mutta ei ole löytynyt kuin lampi josta savea on otettu tehtaaseen ja sielläkin on ollut sotilas tukikohtia joita en ole löytänyt mistään mutta olen kuullut että niitä on rakennettu sinne joskus satoja vuosia sitten... Tiilitehtaan tiiliä on varmaan käytetty muurien rakentamiseen ympäri Haminaa ja Kotkaa joten sillä on ollut todella merkittävä rooli näiden rakennusten tekemiseen mutta koko tehdas on jossain tuhoutunut ja lepää maan alla niin että siitä ei enää löydy kuin joku kumpu maastossa..?!? Rautatie Haminasta Kouvolaan joka on purettu jo aikoja sitten on mennyt läheltä tehdasta mutta miksi sitä ei enää ole mihinkään merkittynä? Mutta kiitos kuitenkin tästä videosta!

  • @caiusfritz391

    @caiusfritz391

    9 ай бұрын

    Minkä takia ajatellaan että ne on Viikinkien hautoja, miksei ne vois olla Suomalaisten arvostettujen henkilöiden muinaisia hautoja. Paljon me tiedetään omasta historiasta kun ruotsi ja Venäjä on sitä uuudelleen kirjoittaneet uudestaan ja uudestaan. Mitä jos Kotkassa on muinaisempaa rauniota joista emme tiedä mitään? Tiurun Linnasta on löydetty Kalevala korun näköisiä arvokkaita koruja joista osa Kansallismuseossa nähtävillä.

  • @caiusfritz391
    @caiusfritz3919 ай бұрын

    Tukholman perustamisesta ei oo varmaa tietoa mut ehkä 1252, ennen sanottiin että Turku oli Ruotsin valtakunnan vanhin kaupunki joten tämä vuosiluku mikä videolla mainitaan voisi kuvastaa kun se viimein joutui Vatikaanin piiriin. Suomalaiset eivät aivan olleet Ruotsin vallan alla koska Ruotsi itsekkin oli Vatikaanin alla. Suomalaiset saivat kouluttautua Papeiksi siinä missä Ruotsalaisetkin, esimerkkinä Mikael Agricola ja Uusi testamentti kirjoitettiin vain 7 vuotta myöhemmin vs Ruotsinkielinen , siksi myöhempään koska Acricolan täytyi kehittää kieli latinan kielisiin kirjaimiin sopivaksi. Moni asia pistää miettimään ja kyseenalaistamaan Suomen kerrottua historiaa jota ovat Ruotsi ja Venäjä vuoroin uudelleen kirjoittaneet. Mm. Sanotaan että aina 1870-luvulle asti Pähkinäsaaren rauhan raja tiedettiin ulottuvan Vienan merelle asti, ei Pohjanmerelle asti, tämä oli Venäjälle nälkävuosien jälkeen oivallinen peruste vallankäytölle laajalle Karjalaan asti. Pähkinäsaaren raja vedettiin Karjalaisten ja Savolaiset erottamaan jotta Viikinki veljet Svea maan ja Novgorodin voisivat heitä yhdessä hallita ja kerätä veroja kun ei yksinään kumpikaan kyennyt. Suomea ei onnistuttu saamaan haltuun ennen 1200, ja yrityksiä on ollut. Ehkä siksi Suomalaiset rakensi linnoja? Nämä Linna tarinat ovat käsittämättömiä, oon aika varma että moni Suomen muinaislinna on paljon vanhempia mitä luullaan, ne on vanhempaa rakennustyyli suuntaa. Toki on totta että Ruotsin tuella niitä on vahvistettu ja rakennettu uudestaan. Oikea Kajaanin linnan on ilmeisesti veden alla yli 5 metriä alaspäin mitä se on nyt. Oulun linnasta ei oo mitään jäljellä. Linnoissa yhteistä on se pyöreys ja useat tornit. Käkisalmen linna esimerkiksi, voi olla että jopa Pähkinäsaaren, Äänislinna ja muut Karjalan linnat ovat alunperin Karjalaisten linnoja jotka Novgoridin hyökätessä päätyi heille. Tää on vasta pisara koko aiheesta, mulla on paljon murusia aiheesta joita oon omatoimisesti keränny kun oon yrittäny selvittää tätä laajaa aihetta Suomen salattu historia. Enkä nyt väitä että oisin jostain Bockin Saagasta ammentanut kaiken, en oo ehtiny sitä vielä edes lukea, siellä väitetään että Raaseporin linna ois 9000 vuotta vanha ja et Suomenlinna ois paljon vanhempi myös, se kuulostaa hurjalta, mutta ei voida tietää.. Vai uskotteko tekin täällä sen että Suomen historia todella alkoi siitä kun Lalli tappoi Piispa Henrikin? Joku tässä si nyt täsmää…. Kansallismuseossa on Eurasta löydetty hauta josta löytynyt paljon kulta ja muita arvo koruja / esineitä, kangasta jonka kutominen kylän voimin ois miltei mahdotonta.. siis vuodelta 1050. Lisäks Rooman eliitin arvoesineitä yms. Ja kertomuksia naimakaupasta heidän kanssaan. Tämä kertoisi kauppa ja yhteistyö suhteista ja että Suomalaisia on arvostettu. Tätä historiaa pitää lähteä selvittämään ja Ruotsi saa luvan avata museo aarteensa koska Ruotsin vallan aikana kaikki arvo esineet mitä löydettiin tuli viedä Tukholmaan. Kansallismuseossa on Ruotsista tuotu (Suomesta löydetty) kultakoru joka esittää Iki-Tursoa Kalevalasta kuten se ennen muinoin kuvattiin!! Tää on vaan pisara kaikesta mutta tutustukaa ihmeessä historiaan ja kyseenalaistakaa se siinä valossa et valtaa pitävät kirjoitti Historiaa AINA etuja ajaakseen, niin kaikki tekivät.

  • @polhokustaa4989
    @polhokustaa49899 ай бұрын

    Onko noiden linnojen perustamisesta mitään sellaista oikein aukotonta ja konkreettista näyttöä, että kuka ne oikeasti perusti? Onko ne mahdollisesti perustettu jo olemassa olevan jonkin vanhan (suomalais)linnoituksen paikalle? Onko olemassa jotain asiakirjaa, jossa esim. Ruotsin kuningas määrää nimenomaan yksityiskohtaisesti linnan rakentamisesta? :)

  • @Notsip
    @Notsip9 ай бұрын

    Bo Joninpoika Grip on epäilemättä yksi Suomen kuningasajan aliarvostetuimpia henkilöitä. Koulussa ei puhuttu hänestä mitään, yliopisto-opinnoissakin vain sivulauseissa, vaikka luentosarjan proffa oli Pohjoisen suurvallan kirjoittaja Petri Karonen.

  • @jerekarppinen
    @jerekarppinen10 ай бұрын

    Kiitos taas hyvästä videosta! Löytysiköhän vanhoista kalmistoista mitään mielenkiintoista kerrottavaa videon muodossa? Meidän suvun kesämökki on tämmöisellä saarella, jossa on säilytetty ruumiita kunnes kirkkomaa on ollut tarpeeksi sula.

  • @TheyTalkSuomi

    @TheyTalkSuomi

    10 ай бұрын

    Kalmistot olisivatkin varsin mielenkiintoinen aihe. Pitää etsiä tietoa. Kiitoksia palautteesta ja mukavaa, että pidit videosta.

  • @pahis1248
    @pahis12488 ай бұрын

    oli mielenkiintoinen

  • @TheyTalkSuomi

    @TheyTalkSuomi

    8 ай бұрын

    Kiitos paljon 👍

  • @Tuomo79R
    @Tuomo79R9 ай бұрын

    Hyvää historia tietoa. Yksi idea; ::suomen" merkkihenkilöistä 1500 - 1917.

  • @juhanisirkia3618
    @juhanisirkia361810 ай бұрын

    18:40 Muistelisin, että tuli ryöstäytyi tuolloisessa pitosalissa, joka nyttemmin toimii linnan kirkkona. 22:55 Kuvassa arvatenkin Johan Jacob Ahrenberg, jonka mukaan nimetty huone sijaitsee ensimmäisen museokäytössä toimineen huoneen, jota voi tarkastella vain oviaukostaan, ja Brahensalin välissä. Kävijä saattaa muistaa huoneen etenkin värikkäistä ikkunoistaan.

  • @jussix48
    @jussix4811 күн бұрын

    Ainoa huomautus: tuo puolalainen Katariina ei ollut Jaleggonica, vaan siis Jagellonica. Ei muuta tällä kertaa...

  • @maurisiippainen832
    @maurisiippainen8327 ай бұрын

    Terve. En ole löytänyt Olavinlinnan tarinaa,se on hieno linna olen savosta ja olisi hyvä katsoa video siitä.

  • @mattiuutela425
    @mattiuutela4257 ай бұрын

    TURUN LINNA

  • @ktunkkari4287
    @ktunkkari42877 ай бұрын

    Onko ns. Ristiretki ollut niin väkivaltainen ja merkittävä kuin tässä väitetään? Historian myöhempi tulkinta on ollut että Ruotsin vaikutuksen lisääntyminen on ollut rauhanomaisempaa kanssakäymistä huomattavasti pitemmällä ajalla. “Suomen usko” taitaa olla jonkinlaista uushenkisyyttä jota tässä ajassa liikkuu ja on tulkintaa entisaikojen uskomuksista tämän päivän tarpeisiin.

  • @virpikoskiniati
    @virpikoskiniati8 ай бұрын

    Hyvä sarja, mainio toteutus! Jos saa esittää toivomuksen, niin olisi suotavaa lausua vierasperäiset nimet oikein, esimerkiksi Jagellonica ei suinkaan oleJallenkoonika, tai Grip jonka ainoa vokaali pitäisi ääntyä pitkänä. Olin ajatellut suositella tätä esimerkiksi ulkomailla toimiviin Suomikouluihin, kun sisältö on muuten ytimekäs, mutta nuo huolimattomasti lausutut nimet pistävät miettimään.

  • @ericv.1420

    @ericv.1420

    8 ай бұрын

    Samat sanat, ainakin ruotsinkieliset luulisi pystyvän lausumaan paremmin. Ja "jallenkoonika" useamman kerran särähtää kyllä korvaan.

  • @kettumies
    @kettumies5 ай бұрын

    ..💯..

  • @kimmolackman
    @kimmolackman9 ай бұрын

    Pidin noista pienoismallikuvista, miltä linna on eri aikoina näyttänyt. Tuo oli uutta, että linnan kunnostus oli valmis vasta, kun täytin 11.

  • @juhaniemi2910
    @juhaniemi29108 ай бұрын

    Ilmeisesti yksi suomen linnoista on vielä käsittelemättä ? Viipurin linna.

  • @TheyTalkSuomi

    @TheyTalkSuomi

    8 ай бұрын

    Viipurin linna sekä Olavinna nyt ainakin. Suomenlinnan linnoitussaaresta on varmaankin myös tehtävä jakso jossain vaiheessa.

  • @caiusfritz391
    @caiusfritz3919 ай бұрын

    Turun linna kyllä voi olla uusi linnoitus, Kaarinasta ja vissiin Eurasta löytyy vanhempia. Jossain historian kirjassa sanottiin että kun Ruotsi valtas Länsi Suomen Hämeen rajat ois ulottunu suolamereltä suolamerelle? Eli mihin? Vienan mereltä Perämerelle? Häme on ehkä tarkoittanut koko Suomea eikä Ruotsi saanut koko Suomea heti haltuun niin kuin on tahdottu ymmärtää. Myöskään Karjalaa ei saatu heti, aluksi saatiin Viipuri mutta karjalan eli Korelan pääkaupunki Käkisalmi säilyi Karjalaisilla ja sitä taaemmat alueet. Tämä oli kuitenkin merkittävä tappio koska Suomalaiset olivat kulkeneet vesiteitse tuhansia vuosia (jonka Ruotsi yms. Omaksuivat vasta keski-ajalla). Myös tästä voidaan tietää että Viipurin Linnoitus oli olemassa paljon aikaisemmin mitä ruotsin kertoma historia antaa kertoa.

  • @Morille
    @MorilleАй бұрын

    se katarina oli jagellonica ei jallengonika

  • @TheyTalkSuomi

    @TheyTalkSuomi

    Ай бұрын

    Totta, olet oikeassa.

  • @jani-petteri2244
    @jani-petteri224410 ай бұрын

    On se kallis kallista käydä kyllä tulossa paikassa katselemassa paikkoja Turun linnassa ei oo varaa jos ei ilmaiseksi pääse ykkösellä sisään mutta en oo koskaan käynyt Turun linnassa enkä tuu käymään on liian kaukana😮

  • @4leks11

    @4leks11

    9 ай бұрын

    jos yksin käyt parikymppiä riittää taisi päästä jopa vähemmällä jos ei ota ohjattua kierrosta ? ei kai elämä nyt muutamasta kympistä voi olla kiinni?

  • @Morille

    @Morille

    Ай бұрын

    siellä on todella paljon ihmisiä töissä vahtimassa taideteoksia. Jollain se pitää maksaa.

  • @jani-petteri2244

    @jani-petteri2244

    Ай бұрын

    No on se sentään positiivista että mulle on tullut Kuopion Prismasta sähköpyörä 80 km yhdellä latauksella mä pääsen sillä mun uudella sähköpyörällä en oo meinaa vielä koeajanut mutta eiköhän sekin aika Tule Kunhan tiet kuivaa oli viisaampi ottaa paksurenkainen tienhoito on ihan retuperällä ja huono tienhoito on täällä nykyään

  • @user-hs8ji1ib7q
    @user-hs8ji1ib7q20 күн бұрын

    Sotia on aina ollut ja tulee olemaan. Valta taistelut. Oli uskonto tai politiikka kysymyksessä. Kuin tänä päivänä.

  • @lokki874
    @lokki8749 ай бұрын

    Kävin tuolla kesällä. Pakko kyllä sanoa, että Savonlinna joen keskellä torneineen herättää enemmän kunnioitusta.

  • @TheyTalkSuomi

    @TheyTalkSuomi

    9 ай бұрын

    Hyvä aihe tuleville jaksoille.