Пікірлер

• 
  @marianarkun66566 күн бұрын

  Hi Isä oli Pohintaista

• 
  @sn2a112 күн бұрын

  olisi kiva nähdä vanhojen karttojen tarkkaa tutkintaa, tässä käytiin liiannopeasti läpi esim olaus magnuksen kartta, siitä riittäisi ihan omaan jaksoon tarinaa, plus ruotsin vanhimpia karttoja pohjoisesta joissa suomenkielisiä paikkakuntia valtavan paljon, eivät edes tiedä siellä enää nykyään kuinka iso alue oli suomenkielisiä vielä joskus muinoin

• 
  @jyrkikuutti521Ай бұрын

  Alkoivatko ruotsalaiset ensimmäisenä nimittää Suomen alueella asuvia lappalaisiksi?

• 
  @jyrkikuutti521Ай бұрын

  Opiskellaas vähän Suomen historiaa 🥰 0:10 Mistä Lappajärvi on saanut nimensä? Mistä ja milloin tulivat Järviseudun ensimmäiset asukkaat? 1:50 Ensimmäiset ihmiset tulivat Suomen alueelle noin 12000 vuotta sitten. 4:20 Ihmiset seurasivat rannikkoa maankohoamisen myötä. Ihmiset saapuivat 9000 vuotta sitten Keski- ja Etelä-Pohjanmaalle. 5:43 5500 vuotta sitten ihmisten elinalueet vakiintuivat. 6:05 Noin 4000 vuotta sitten Suomen alueelle tuli aluksi etelästä alkaen karjanhoito ja maatalouskulttuuri. 7:22 Pronssikaudella 3500-2500 vuotta sitten mm. ilmasto kylmeni, väestön määrä väheni, maanviljelys alkoi ja hautaustavat muuttuivat. 9:55 Rautakausi alkoi 2500 vuotta sitten eli 500 eaa. Etelä-Pohjanmaa oli Suomen vaurainta aluetta vuosina 300-700. Siltä ajalta on paljon rikkaita hautalöytöjä. Päällikköhaudoissa oli esineitä jopa Keski-Euroopasta. Tämän vauraan kulttuurin pääalue oli Kyrön- ja Lapuanjokilaaksot. 11:40 Etelä-Pohjanmaalla tapahtui noin 800 luvulla kulttuurinen muutos. 12:15 Rautakauden aikana ilmestyivät lappalaiset. 13:59 Viimeistään keskiajalla 1100 luvulta lähtien Järviseudun antimia tavoittelivat hämäläiset, satakuntalaiset ja kyröläiset talonpojat. 1200 ja 1300 luvuilla tuli uudisasukkaita Keski-Ruotsista. 15:19 1500-luvulla ruotsinkielinen asutus jatkoi leviämistään. 16:00 Kaskiviljely saapui Varsinais-Suomeen 4500 vuotta sitten. Itä-Suomessa omaksuttiin uusi havumetsän sopiva kaskeaminen noin 1000 vuotta sitten, jonka jälkeen kaskeaminen alkoi levitä vähitellen koko Suomen alueelle. 17:25 Miten talonpoikaiskulttuuri muotoutui Suomen alueella?

• 
  @anaconda6147Ай бұрын

  Oli mielenkiintoista! Kiitos molemmille!

• 
  @tiinau6562Ай бұрын

  😂... Hoi voi... Kärnän saari.... Oli kyrolaisten... Metsastys maa .... 👀☕👽

• 
  @tiinau6562Ай бұрын

  ...... Kärna.. Lappajärvi ... Vittu perkele kuin muutin takaisin tanne.... Ruotsiin.... 🌻🙃😪

• 
  @tiinau6562Ай бұрын

  Kärnan saari lappajärvi..... 😢Koti ikävä.... 👽☕✌️🇫🇴🐾

• 
  @porkyminch5131Ай бұрын

  Yle itkee tällä hetkellä 😂

• 
  @vesasavolainen56052 ай бұрын

  Mukana ollut!

• 
  @theseekersofmysteries70683 ай бұрын

  Hyvin näyttää luistavan

• 
  @user-rp2it4lf6n3 ай бұрын

  Tee kirveen varsi seuraavaksi

• 
  @m.o.s62753 ай бұрын

  Kuinka monen selkää alkoi särkeä katsoa kun jätkät sahaa selkä vääränä puuta? 😅

• 
  @pellervokokkonen5533 ай бұрын

  Vanhojen Skandinavian karttojen "leveys" ei johdu poliittisista syistä vaan siitä että vasta 1700-luvulla alettiin saada niin paljon pituuspiirin määrityksiä, että paikkojen itä-länsi-etäisyydet alkoivat kartoilla näkyä oikein suhteessa pohjois-etelä-etäisyyksiin eli leveysasteen eroihin. Leveysasteen määrityshän oli onnistunut auringosta jo pitkään.

• 
  @pellervokokkonen5533 ай бұрын

  Olaus Magnuksen karttahan ei ole merikartta - nimi johtunee siitä että kartassa on merenkulkijoiden käyttämät rumbilinjat ja Olaus Magnus käytti sen laatimiseen merenkulkijoilta saatuja tietoja. Tuo "uusi kartta on aina parempi kuin vanhempi kartta" on vähän suoraviivainen tulkinta. Kartan liittyy siihen, miten se soveltuu käyttötarkoitukseensa. Eivät kaikki nykyaikaisetkaan kartat ole "tarkkoja".

• 
  @karinde65804 ай бұрын

  Tämän tyyppisiä pätkiä pitäs saada koko suomen historiasta. Mielelläni katselen lisää historia pätkiä.

• 
  @raimopuuvark4 ай бұрын

  Kiitos👍🏻hieno tarina

• 
  @mikkotoikka31884 ай бұрын

  Eikös englannissa alettu kääntää maata 1000 luvun tienoilla. Semmoisen dukumentin olen nähnyt. Eli siinä mielessä aika hitaasti on tänne tullut.

• 
  @leilalinnove41554 ай бұрын

  Aivan mahtavaa työtä! 😍

• 
  @pekkajuoperi43164 ай бұрын

  ruuhi? haapio se mielummin on

• 
  @karikinnunen51395 ай бұрын

  Eli maatalouttaa olisi harjoitettu pääelinkeinona järviseudulla ja pohjanmaalla yliptään jo tuhansia vuosia. No mitäs silloin viljeltiin??? Tuhansia vuosia sitten. Niin mitä??

• 
  @mikkotoikka31884 ай бұрын

  Viljaa se on ollu .lajithan on kotoisin lähi-idästä mistä maaviljelyskin.

• 
  @jouniniemi18796 ай бұрын

  Eli just samanlainen kuin sinä teit tuon kehän Auran samanlaisen Kärki laittoin fiskarsiin suurinpiirtein sitten rupeaisi vasta uppoamaan maahan kuorma-auton latta jousista😂 näkyy olevan sama kulma niinku hevosen kaviossa

• 
  @jouniniemi18796 ай бұрын

  Vähän niinku Minä testasin vanhaa Fiskarsin kyntäjän Mikä traktorin yksi siipinen alunperin ollut kaksi siipinen hitsasin uuden käre hevosen kavion kulmassa olevan englantilaisen kuorma auton- lattajousi noin 20 cm pitkän kären sitten vasta rupesi uppoamaan maahan menemään maahan😅

• 
  @ZZZZZ19637 ай бұрын

  Ihan ok pätkä, mutta onko ihan pakko "lässyttää"? Ihan tavallista äänenkäyttöä olisi miellyttävämpi kuunnella. Lapset eivät ole vajaaälyisiä saatikka koiria. Toivoo metsuri

• 
  @eastfinn7 ай бұрын

  Hyvän höylän teit.

• 
  @eastfinn7 ай бұрын

  Noita puisia välttejä oli Satakunnassa kotikylässä käytössä sodan jälkeen vielä 50 luvulle asti. Lähinnä perunapelloilla.. Meillä oli Fiskarssin rauta-aura. Kyntäminen oli yhden miehen työtä.. Talvella tuvassa tehtiin tarvittavat työvälineet esim reen jalakset, pärekorit ym.

• 
  @finnishoutdoorwoman7957 ай бұрын

  Aikoinaan, kun tein itselleni sukset venemestari Erkki Korpelan opissa niin jalkavuus pyrittiin maksimoimaan jo alussa siten, että lankusta katsottiin luontainen taipuminen ja sitten sitä lisättiin ottamalla pohjapuolelta tavaraa pois, kun muotoa haettiin. Tosin valmis lankku haettiin puuseppien varastosta.

• 
  @calbackk7 ай бұрын

  Återigen en mycket intressant och välgjord video. Stort tack, och lycka till med nya filmprojekt, om sådana finns, vilket jag hoppas. Hälsningar från grannorten Terjärv 👍

• 
  @user-qk3pj5cd4r9 ай бұрын

  Ok

• 
  @JGwoodcrafts10 ай бұрын

  Hienon lusikan teit!

• 
  @Miko1969110 ай бұрын

  Hiomapaperi lienee aika tuore keksintö. Ennen hiottiin puukolla ja ikkunalasinpalalla. Kiitos videosta. Jään mielenkiinnolla odottamaan rautavideota.

• 
  @Robin-rr2ue10 ай бұрын

  Aito juttu!

• 
  @5satanen75310 ай бұрын

  Sukututkimus ulottuu 1468.

• 
  @ivan5559911 ай бұрын

  Ihan kivaa, jos olisi lisää tällaisia tekemisvideoita. PS olisin vähän toivonut näkeväni myös takakahvan tekemisen, mutta selvisi tässä jo jonkin verran tekoperiaatteita, jotka täydentyvät muiden tekemillä videoilla.

• 
  @ronniemokeev332211 ай бұрын

  tosi ihana nähdä miten näitä on tehty! Tästä tulisi tosi hyvä pitempikin sarja!

• 
  @erkkihamalainen905711 ай бұрын

  Minusta nuo vanhat kartat ovat tavallaan oikeassa koska matkat eivät kertaudu suoraan kilometreihin tai virstoihin. Matkat ja etäisyydet mitattiin päivämatkoina, jolloin maaston muodot vääristyvät siitä, mitä ne oikeasti kilometreissä ovat.

• 
  @untofrederik11 ай бұрын

  Koska ja mistä syystä Alajärvi-nimi muuttui Alärveksi? Oliko seurausta savolaisvaelluksista? Nykyisinkin paikalliset puhuvat Alärven Ankkureista.

• 
  @tanjamalinen577511 ай бұрын

  Kiitos mielenkiintoisesta ohjelmasta.Tuleeko osat 2/3 ja 3/3 milloin?

• 
  11 ай бұрын

  Hei loput jaksot on nyt julkaistu!

• 
  @Navertaja11 ай бұрын

  Mukava video! Minä en ole halkaisusuunnassa noudattanut ilmansuuntia vaan halkaissut siten että suksipariin saadaan laadukkain osa tukkia. Suksea tehdessä herkästi keskiosa tulee löysäksi ja kärki liian jäykäksi. Kärkiosalle 7mm on hyvä paksuus. Hiljokseen paininpuussa kuivunut kärki suoristuu ajan mittaan mutta jos suksen laittaa paininpuussaan uuniin niin että vesi kiehuu pois ei kärki koskaan suoristu.

• 
  11 ай бұрын

  Kiitos kommentista. Myös teikäläisen videoita on tullut katsottua! Itselläni taivutettaessa paksuus oli noin 10 milliä ja siitä sitten kavensin reunat juurikin tuohon n. 7 millimetriin. Kohdasta josta taivutus alkaa totesin parhaaksi, ettei suksi ole siitä kohtaa keskeltä juurikaan reunoja paksumpi. Puu todella käyttäytyy eri tavalla: samasta puusta, siis samalta puolelta vierekkäin otetut aihotkin kun taipuvat eri tavalla. Oletko tehnyt suksia pääasiassa koivusta vai myös männystä? Oletko muuten tehnyt jalkavuutta lisää ottamalta keskeltä pälkään alta puuta pois? Mäntysuksihan tehdään poikkisyittäin (syyt kulkevat pystyssä suksen pohjaan nähden), joten ajattelisi ettei pieni "kovertaminen" heikennä suksea ainakaan mäntypuisessa...

• 
  @Navertaja11 ай бұрын

  @ Toistaiseksi vain koivusta mutta minulla on männynlylyaihio kuivamassa ja jos se kuivaa halkeamatta niin tarkoitus on lylysuksi tehdä. En ole jalkavuutta nostanut höyläämällä, se on minusta hieman epäilyttävä tapa joka tuottaa liukupintaan katkenneita syitä ja voi heikentää jäntevyyttä. Eniten minulla on jalkavuutta tullut suksiin jotka on tehty kierosyisestä koivusta. Näiden huono puoli sitten on että ne tuppaa kiertymään ja vaativat oikomista. Jalkavuus ei minusta hirveän tärkeä ominaisuus ole metsäsuksessa, kunhan sitä on senverran ettei sukset pulloksi painu.

• 
  @MarsalkkaX Жыл бұрын

  Erittäin hyvä ja valaiseva dokkari.

• 
  @KalervoNieminen64 Жыл бұрын

  Oli ajan kysymys ei tarve toi viljely. Ensimmäiset viljan jyvät tuli vasta viikinkien mukana.ja perunan taimet joita tuli vasta myöhemmin.

• 
  @KalervoNieminen64 Жыл бұрын

  Tosi valheellinen aikakausi toi kivi juttu.

• 
  @mikkotoikka31884 ай бұрын

  Kuis

• 
  @TheLittleDeath1 Жыл бұрын

  Thank you for this beautiful documentary.

• 
  @TuomoHeikkonen Жыл бұрын

  miks dokumentit pilataan musiikilla joka kainlisäks on pelkkääpaskaa, karmeeta raikutusta joka ei sovi tippaakaan dokumentin aiheeseen paskaa

• 
  @markus1642 Жыл бұрын

  voi hyvänen aika, ilmaiseksi sait katsoa ja pelkkää valitusta.

• 
  11 ай бұрын

  Kiitos kommentista. Budjettikysymys osittain, kun tässä(kin) jouduttiin käyttämään valmista stock-musiikkia. Toisaalta tyylilaji on tässä reality ja tarkoituksella haettiin hieman menevämpää otetta ja myös yritettiin luoda vähän dramatiikkaa - eli suunnata tätä laajemmalle yleisölle, kuin "perinneaiheista jokatapauksessa kiinnostuneille". :) Mutta juu, ymmärrän pointin!

• 
  @juhakauhanen6292 Жыл бұрын

  Hieno video.Kiitos 👍

• 
  @ritvamikkola3231 Жыл бұрын

  Hieno video, mutta musiikiksi sopisi suomalainen kansanmusiikki englanninkielisen sijasta.

• 
  11 ай бұрын

  Kiitos kommentista. Budjettikysymys osittain, kun tässä(kin) jouduttiin käyttämään valmista stock-musiikkia. Toisaalta tyylilaji on tässä reality ja tarkoituksella haettiin hieman menevämpää otetta ja myös yritettiin luoda vähän dramatiikkaa - eli suunnata tätä laajemmalle yleisölle, kuin "perinneaiheista jokatapauksessa kiinnostuneille". :) Mutta juu, ymmärrän pointin!

• 
  @seppjuhani666 Жыл бұрын

  Läskiä se pitää olla jos mies tuota työtä tekee energian kulutus on niin suuri ei sillä aamupuurolla oli päässyt kuin metsään

• 
  @marjattamerikivi1438 Жыл бұрын

  Ilman musiikkia olis mukavampi👍‼️

• 
  11 ай бұрын

  Kiitos kommentista. Budjettikysymys osittain, kun tässä(kin) jouduttiin käyttämään valmista stock-musiikkia. Toisaalta tyylilaji on tässä reality ja tarkoituksella haettiin hieman menevämpää otetta ja myös yritettiin luoda vähän dramatiikkaa - eli suunnata tätä laajemmalle yleisölle, kuin "perinneaiheista jokatapauksessa kiinnostuneille". :) Mutta juu, ymmärrän pointin!

• 
  @Robin-rr2ue Жыл бұрын

  Kiitos paljon! OBS: textning finns på svenska 🤩

• 
  @helenavelin662 Жыл бұрын

  Onpa todella tunnelmallinen video, josta asia selvisi erinomaisesti. Upeaa työtä.