Tuuli Koivu | Romahtaako Kiinan talous?
Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu vieraili meillä melkein tasan kaksi vuotta sitten, koronapandemian alussa, kun elimme epävarmoja taloudellisia aikoja. Kaksi vuotta myöhemmin voi todeta, että elämme vielä epävarmempia taloudellisia aikoja juuri nyt. Inflaatio on nousussa kutakuinkin kaikkialla paitsi Kiinassa, jonka asuntomarkkinat ja pankkisektori taas ovat aivan ennennäkemättömän suurten ongelmien edessä. Eurooppaa tulee koettelemaan vaikea talvi, ja pitkällä aikavälillä väestön lasku ja ilmastonmuutos herättää suuria kysymysmerkkejä. Onneksi fiksut tyypit kuten Tuuli ajattelee näitä asioita. Tervetuloa kuuntelemaan.
---
Valaisusetti: bit.ly/30vMf53
Kamera: bit.ly/3lRXY64
---
▶️ Tilaa kanava: kzread.info...
🍏 Apple Podcasts: podcasts.apple.com/fi/podcast...
🎧 Spotify: spoti.fi/32scrMD
👂 Google Podcasts: bit.ly/3ma1Ayj
🌐 Futucast.com: www.futucast.com
🐦 Twitter: / futucast
🎶 Tiktok: / futucast
📸 Instagram: / futucast
👔 Linkedin: / futucast
🔵 Facebook: / futucast
Пікірлер: 58
Romahtaako Kiinan talous?🤔 Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu oli melkein tasan kaksi vuotta sitten kertomassa meille ajatuksiaan pandemian alun epävarmasta taloustilanteesta. Kesällä 2022 tilanne on entistä epävarmempi. Kaatuko Kiina? Kuinka kauan inflaatio kestää ja mistä se on peräisin? Miten Eurooppa selviää talvesta? Tervetuloa kuuntelemaan.
Euro on ainakin tänään romahtanut alle dollarin arvon. Hyvähän se on vahdata Kiinaan kun täällä muhii aivan järkyttävä velkapommi jota myös markkinat osin hinnoittelee euroon energiapommin lisäksi.
@siltee9983
Жыл бұрын
Futucastin juontajilta paistaa läpi kiinafobia. Mitäs jos pystyisivät samoilla kriittisillä silmillä kattoo eu:ta ja ekp:tä
Ooteko miettinyt että tekistte jakson intian taloudellisesta kasvusta tulevaisuudessa jenkkien ja kiinan rinnalle?
Loistava jakso, kiitos tästä. Mielenkiintoista keskustelua!
Kiitos pojat ja tyttö. Olipa tosi kiinnostavat aiheet ja ymmärrettävät vastaukset. Asiallista alusta loppuun. Lisää tällaista. 👍
Milton Friedmann aika selkeästi osoittaa missä inflaatio luodaan ja siihen ei ollut kun yksi paikka eli keskuspankki, joka painee rahaa. Viime vuosina rahaa on painettu hurjat määrät ja siihen nähden inflaatio ei ole edes niin korkea kun voisi olla. Rahaa virtasi sen verta markkinoille ja kuluttajille, mutta hintojen nousu tapahtuu aina hiemaan hitaammin.
@siltee9983
Жыл бұрын
Juuri näin - miten nordean pääanalyytikko voi jätttää mainitsematta et 50% kaikeista euroista on printattu viimeisen kahden vuoden aikana
Mielenkiintoinen jakso, mihin me koulutetaan kaikki taxi- ja rekkakuskit 10 vuoden sisään. Olisiko täällä se suomen tuottavuus loikan paikka?
Palautetta kun joskus pyydätte, niin en keksi oikein muuta kuin että lisää hyvinvointiin keskittyviä jaksoja (esim Markus Rantala jaksot mielenkiintoisia) ja joskus olisi mukava kuunnella hieman pidempiäkin keskusteluja. Kysymykset teillä mielestäni hyviä, poukoilee sopivasti siellä kansantajuisuuden sekä hieman syvemmän ymmärryksen maastoissa.
Hurjan mielenkiintoinen haastattelu kaikkineen. Kiitos paljon! 🤗
Tuon sekaannuksenvuoksi ei ennen puututtu toisten maiden sotiin,vaan uskottiin kuin Antti Rokka että sotaloppuu sotimalla. Kun toinenvoittaa tai patruunat loppuu.
@eriksaari4430
Жыл бұрын
napoleonin sotiin ei puututtu?
Uiguurien ”koulutusleirit” näyttää varmistavan että teollisuudessa käsipareja piisaa jatkossakin. Ja että me saadaan uutta puhelinta, potkulautaa että verkkaria jalkaan.
@siltee9983
Жыл бұрын
Keskitysleirit ovat länsimedian rakentama myytti
@Futucast
Жыл бұрын
Xinjiangin internointileirit ovat täyttä totta. Level 1 trollausta väittää, että ne eivät edes olisi olemassa. / Isak
@siltee9983
Жыл бұрын
@@Futucast Ei ole trollausyritys. Onko Xinjiangissa vankiloita? Kyllä. Onko siellä mahd. jotain vastarintaliikkeitä? Kyllä. Lukitseeko kiina vastarintaliikkeissä olevia tyyppejä vankilaan? Kyllä. Mutta idea jostain massaleireistä on täyttä höpöä niin kuin myös muut @Futucast kiina ennakkoluulot. Esim jopa wikipedia tunnustaa nykyään että aavekaupungit ovat myytti (johtuu enimmäkseen sitä että kuin euroopankokoinen popula muuttaa kaupunkeihin ja niin suuri muuttoliike ja sen vaatima suunnittelu ei mahdu monen ihmisen päähän). Kun katalonia espaniassa haluaa itsenäiseksi isakin edustama lehdistö ei uutisoi käytännössä siitä lainkaan ja kun tästä porukka joutuu vankilaan niin pidetään silmät kiini. Mutta kun "keltaiset" ihmiset kyseessä niin sit on helppoa huutaa mitä länsimaiset johtajat sanovat.
@siltee9983
Жыл бұрын
@@Futucast en.wikipedia.org/wiki/Under-occupied_developments_in_China
@siltee9983
Жыл бұрын
geopoliittinen aspekti kannattaa ottaa huomioon kun lukee kiinasta tai vaikkapa venäjästä länsimediassa. Ihan samalla tavalla kun jos lukee kiinan tai venäjän lehdistöä kannattaa ottaa huomioon heidän "eliitin" näkemys geopolitiikasta
tästä suurten ikäluokkien eläkepommista puhuttu paljon. en ole kuitenkaan kuullut mainittavan, että suuret ikäluokat ei ole ääretän merkkinen ongelma... 10-15 v väestön lisääntyminen lienee ollut suurempaa. tästä seuraa eittämättä ikäluokkien pieneneminen myös eläkelläisten osalta. ja tietysti jokaisessa ikäluokassa on suora korrelaatio ikäluokan kokoon myös kuolleisuudessa.(esim) normaalioloissa 100.000 hlön kuolleisuus vuosittain on noin puolet vastaavaan ikäisen 50.000 hlön poistumasta..mielestäni, jos työtätekevien määrä ei työpaikkojen suhteen kovasti heilahda, automaation ja työperäisen maahanmuuton johdosta, "eläkepommi purkautuu" myös. näin karrikoidusti, siinä 10-15 vuoden aikana. muussa tapauksessa poliittinen ohjaus yhteiskuntakehityksessä työpaikkojen synnyssä ja työvoiman saannissa on varsin huonosti hoidettu. yrityspuolellahan teoreettinen malli työvoiman turvaamisesta on jo kauan ollut selvää. ammattiliitojen ja poliitikkojen kädenvääntö lienee suurin este asioiden tolalle laittamisessa. terv. mies metästä
Ihan vaan random miete: En voinut uskoa todeksi,mitä kuuntelin uiguurien tilanteesta ja Kiinan teknologiasta ja kyvystä seurata haluamiaan ihmisiä,sekä mahdollisuudestaan rajoittaa heitä, huhhuh. Kuulemma nyt Kiina ei tykkää Venäjästä,(toissapäivänä),koska muu maailma tykkää Kiinasta,muttei Venäjästä- Kenen kanssa mennään humpalle,tiedä tuota- Vaikeaa on olla voimatta pahoin,ylipäätään lopulta 👍
Kiinassa on kyllä hyvät systeemit, täytyy sanoa.
Kiinasta puhutaan Suomessa ihan liian vähän
on siinä merkkejä ilmassa. saa nähä miten kiina korjaa tilanteen
Tämä oli oikein hyvä setti. Tilaukseen.
Eli, rivien välistä pystyi lukemaan että jos kaveri nostaa hintoja niin minäkin nostan. Eli inflaatio siis itse luo inflaatiota. Eli, keinoteltua, ei todellista.
@Futucast
Жыл бұрын
Riippuu mitä tarkoitat ”todellisella”, eikö se olisi ”todellista” inflaatiota jos kauppias nostaisi tuotteiden hintoja sen verran kuin niiden tukkuostaminen tai kaupan kiinteät kustannukset nousevat, jotta kauppa pysyy plussalla? Keinottelu saa sen kuulostamaan siltä, että nostetaan hintoja vaan siksi että voidaan, ja kääritään moninkertaiset hillot itselleen. Jos inflaatio olisi tuota, se olisi taloustieteellisesti todella helppo keissi, ja sitä vastaan olisi sitäkin helpompi kilpailla markkinoilla. Mutta koska talous on monimutkainen ja monitahoinen systeemi, me ei aina tarkalleen tiedetä, mistä tuo hintojen nousun ketjureaktio johtuu. / Isak
@jundemaan
Жыл бұрын
@@Futucast miksi siis luemme kauppojen kasvavista voitoista kriisien keskellä jos hinnat on sidottu vain kasvaviin kustannuksiin. Miksi sähkön hinta on edelleen sidottu kaasun hintaan? Entäs öljyn hinta joka vain kasvattaa öljyn tuottajien kassaa inflaation tai kriisin nostaessa hintaa. Kysymys tässä on se, että miksi inflaatio tai kriisit eivät koskaan vaikuta tiettyihin talouden osiin, muuten kuin kasvattamalla niiden kassaa? Sillä jos näin on, niin eikö silloin kriisit tarkoita sitä, että niitä kannattaa luoda toistuvasti? Tiedän yksinkertaistettu mutkat suoriksi yleistys, mutta paikkaansa pitävä.
@Futucast
Жыл бұрын
Ihan ensimmäiseksi, talouskriisi ja inflaatio ei ole sama asia. Kaikissa kriiseissä ei ole kyse inflaatiosta. Kriiseissä on usein ominaista kysynnän olosuhteiden muuttuminen, joihin tietyt yritykset pystyvät vastaamaan tarjonnalla paremmin, ja jotkut huonommin. Esim. verkkokauppa ja etäpalvelut tekivät pandemian aikana jäätävää voittoa, koska muuttunut kysyntä oli sattumalta kuin räätälöity heidän palveluilleen, kun taas moni firma rämpi mudassa, koska heidän palvelu toimi vain jos yhteiskunta on auki. Toinen osa kysymyksiäsi on oikein hyvä, ja siitä väitelläänkin usein. Toisin sanoen, onko olemassa yhteiskunnan toimivuuden kannalta niin kriittisiä aloja, että ne eivät koskaan tule tekemään tappiota, tai jopa että niiden ei voi antaa kaatua? Kuten finanssikriisin aikana USAssa, kun pankit pelastettiin stimuluspaketeilla. Silloin sanottiin, että pankit ovat ”liian isoja kaatuakseen”, eli niiden kaatuminen olisi johtanut suurempaan yhteiskunnalliseen katastrofiin. Energia-ala on toinen vähän samankaltainen; aina tarvitaan energiaa, kriiseistä huolimatta. On about aina erittäin kannattavaa myydä käytettävää energiaa. Moni ala hyötyy taloudellisesti erilaisista kriiseistä niiden muodosta riippuen, kieltämättä. Se ei tarkoita, että he edes voisivat itse keinotekoisesti masinoida kriisejä, vaan että kun niitä maailmalla eri syistä tapahtuu, heidän liiketoiminta pärjää. Mutta korostan, että nyt puhumme eri asiasta kuin itse inflaatiosta. / Isak
Päällimmäinen vaikutelma minkä saan aina tästä future castista on se pyrkimys esittää itsensä tai antaa vaikutelma että olisi historian 'oikealla' puolen se jotenki tökkii tässä kanavassa se sävy itseäni.
@Futucast
Жыл бұрын
No siis, kyllä. Ei me ainakaan väärällä puolella yritetä olla. Itse yritän kyllä koko ajan haastaa maailmankuvaani, mutta se seisoo monilta osin koko ajan vankempana. Mutta ei tässä läheskään vielä kaikkea olla maailmasta tajuttu, ei lähellekään. / Isak
@arto1313
Жыл бұрын
@@Futucast se on vain se tunne mikä tulee puheen parresta itsellein, se sisäinen pyrkimys olla 'oikealla' kannalla, siitä on aistittavissa tietty puolueellisuus ja tavallaan 'oikeiden' asioiden näkökantojen syleily ja 'vääryyden' tuomitseminen ilman että siinä on tunnejärkiperäistä ymmärrystä mistä/miksi vääryys syntyy ja onko ihmilliset tunteet joissa ajan oikeiksi miellettyt asiat pieni osa ihmisistä näkee niiden läpi niin heidät tuomitaan pelkän ymmärryksen vuoksi koska hyvesignalointi ajassa ajaa ihmiset moraalisen kilvoittelun vuoksi siihen ettei kuuluisi väärämielisiin pelko hylätyksi tulemisesta ajaa siihen kun aikaa kuluu niin tapahtuneet roolit ajassa unohdetaan ja kielletään, uudessa ajassa taas kilvoitellaan vaikutelmasta yleisölle ja juuri se tökkii.
@Futucast
Жыл бұрын
Kyseenalaistan jatkuvasti omia ennakkoluulojani ja biaksiani, mutta toki minulla niitä on, kuten kaikilla. Olen lukenut ja kuunnellut paljon minun maailmankuvaani kyseenalaistavaa materiaalia, aina äärivasemmalta äärioikealle ja siitä väliltä. Niiden jälkeen olen entistä vakuuttuneempi omasta kannastani. Olen liberaali, olen keskustavasemmistolainen tai keskustaoikeistolainen riippuen mistä aiheesta puhutaan, ja moni osa maailmankuvaani sopii kyllä valtavirrassa esitettyihin näkemyksiin. Sitä en kiellä. Mutta voin vakuuttaa, että ne ovat minun vilpittömiä mielipiteitäni, ja uskon sydämestäni niiden olevan hyviä maailmalle. Niitä ei saa muutettua syyllistämisellä, vaan paremmilla argumenteilla. En siis ole samaa mieltä siitä, että mikään pieni porukka näkisi välttämättä ”asioiden läpi”. Mutta kyllä, elämme maailmassa jossa osa joutuu peittelemään omia vilpittömiä kysymyksiään, ja siitä en tykkää. Minusta avoin keskustelu on hyvä asia, ja sitä meillä pitäisi olla enemmän. Mutta en silti ole esim. perussuomalaisen tai vasemmistopopulistisen maailmankuvan kanssa samaa mieltä. / Isak
@arto1313
Жыл бұрын
@@Futucast menneet huonot roolit pitäisi kyetä myöntää myös henkilökohtaisina virheinä vaikuttimineen nykyhetkessä ilman sitä roolit vain toistuvat jatkossa koska ei ole edesvastuuta ja siten ajassa vain ajetaan omaa henkilökohtaista etua ilman että mietitään jatkoa tai ymmärretään menneiden roolien perintöä joka ohjaa nykyhetkeä kun se tulee selkärangasta ihmisen petollinen halpamaisuus.
Sisällön puolesta vois jo sen viisi tähteä laittaa mutta toi kinuaminen oli sen verran mauto että ei pysty.
@Futucast
Жыл бұрын
Jossain tulevassa videossa sanotaan sit ”Anssi laita meille 5 tähteä”. Kiitos mukavista sanoista. / Isak
romahtaako kaikki great resetin varjolla? juu, jatkakaa yleisradion kuuntelua ja ottakaa ne buusterit.
Kiinasta puhutaan Suomessa liian vähän
@trachinusdraco
Жыл бұрын
Mikä on aika outoa koska modernissa maailmassa luulisi että uutistoimistot ottaisi koppia jos ihmiset menettää kaikki säästönsä ja pitää massiivisia mielenosoituksia.
@ZZZZ9797
Жыл бұрын
Romahtaa. Kuivuus niittaa maan.
Vai että itseajavat autot ja vielä paljon turvallisempaa....😜
@eskojantunen4453
Жыл бұрын
Kyllä pärjätään kun vain jaksetaan bilettää ankarasti.