Teemu Keskisarja 9.8.2021

Historioitsija Teemu Keskisarjan luento liittyen suureen Pohjan sotaan. Luennossa Keskisarja käsittelee suomalaisten rivimiesten asemaa ja kohtaloa suuren Pohjan sodan maa- ja meritaisteluissa.
Luento pidettiin Kulttuurikeskus Crusellissa 9.8.2021. Luennon järjestivät Uudenkaupungin merihistoriallinen yhdistys ja Vakkaopisto.

Пікірлер: 40

  • @j.l.2408
    @j.l.24082 жыл бұрын

    Keskisarja on hyvä kertoja. Kerronta hyvää. 👍

  • @LeaMyllymaki
    @LeaMyllymaki2 жыл бұрын

    Kiitos mielenkiintoisesta ja värikkäästä luennosta

  • @helinaumonen1957
    @helinaumonen19572 жыл бұрын

    Niin nautinnollista kuulla noin värikästä kielemme käyttöä❣️, yhtään mielenkiintoisia sisältöjä väheksymättä😍, kiitos

  • @LilA-zl6tf
    @LilA-zl6tf2 жыл бұрын

    Kiitokset hyvästä ja lennokkaasta luennosta :-)

  • @jousilla3945
    @jousilla39452 жыл бұрын

    Erittäin mielenkiintoista Suomen historiaa.

  • @pekkavalkonen1973
    @pekkavalkonen19732 жыл бұрын

    Hieman mustahuumorillisen viehättävä esitystapa, kuitenkin asiaa ja tietoutta löytyy ilman hienosteluja. Upeaa kuunneltavaa.

  • @mrmasabi1007
    @mrmasabi10072 жыл бұрын

    Tyylilleen uskollisena pieruverskat jalassa pitämään luentoa. :D Aivan loistava luennoitsija ja historioitsija!

  • @JanosPutkinen

    @JanosPutkinen

    Жыл бұрын

    Jos olisin varoissani, niin tilaisin Teemun johonkin kesäjuhliin tms pitämään luentoa👍

  • @artokautiainen
    @artokautiainen2 жыл бұрын

    Aploodit. 👏Olisipa aikoinaan oma historia opettajani ollut yhtä innostava😀 Mielenkiintoista kuinka paljon luennolla opitaan enemmän sanasta ja merkitystä orja 1700- luvulta asti.

  • @seppokemi6234
    @seppokemi62342 жыл бұрын

    Hyvä luento.

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    Ai niin Teemulle terveisiä: Uusimman tutkimuksen mukaan Tsuudit eivät olleet Suomalais-ugrilaisia, laatokan tsuudit olivat varjakeja ja pohjoisen tsuudit Bjarmeja, joten tältä kannalta se novgordin historiaa voi tarkastella vähän toiseltakin kannalta ja auttaa ymmärtämään sitä suomen varhaishistoriaa paremmin, vaikka varsinaiset kirjallisia lähteitä on aika vähän, mutta kyllä niistä jtain saa kasaan kun jaksaa vain etsiä ne tiedon muruset.

  • @vesajuola5968

    @vesajuola5968

    2 жыл бұрын

    niin se ehkä auttaa ymmärtämään näitä karjalan muinaislinnoja, miksi ne oli suojavarustus asumatomaan erämaahan päin?....niin mutta jos uhka olikin eri suunnasta?

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    Teemu, sen kolkanpään pitäjän nimi oli pyhäjoki, ja sijaitsi tytär saaren kohdalla

  • @og2xradio898
    @og2xradio8982 жыл бұрын

    Loistavaa historiankerrontaa

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    Napuan taistelussa oli pohjanmaan kolmikaita, puolet kolmikkaista lähetettiin balttiaan, mutta puolet kajaniin, ja pohjanmaalla oli vanha ruotujärjestelmä, mikä tarkoitti sitä että kun ruotulaitoksessa oli 2000 miestä ja yeensä jalkaväessä oli 1200 miestä ja rakuunoissa 800 miestä niin nämä 2000 miehestä osa oli ratsumiehiä ja heidät laskettiin jalkaväkeen, ei siis ratsuväkeen kun he eivät olleet rakuunoita, vaan ratsulla liikuvia jalkaväen sotilaita. mm 8 tykkiä jäi napulle, ne oli Raahelaisten tykkejä, Armfelt vetäytyi raahen kautta kemijoelle ja osa kolmikaista jäi puolustamaan kajanin linnaa. oulun linna tuhoutui vasta sodan jälkeen ruutivaraston räjähtäessä, venäläiset eivät onnistuneet oulun linnan valtauksessa, niin hailuodon verilöylyssä osa kuoleista oli IIläisiä ja osa pohjalaisia, mm Raahen nimismies oli mestattujen joukossa, ja se joukkohauta on löytynyt 1920-luvulla pookin kunnostustöiden yhteydessä.

  • @vesajuola5968

    @vesajuola5968

    2 жыл бұрын

    niin se kolmikas tarkoitti 1/3 osa 1200 jalkaväen vahvuudesta eli noin 800 miestä, viisikaat taas oli 1/5 osa 1200 miehestä eli yksi komppania 240 miestä ja seitsikaat oli 1/7 osa eli noin 100 miestä yleensä kyse oli ammattisotilaista, eli tykistöstä

  • @vesajuola5968

    @vesajuola5968

    2 жыл бұрын

    hämeen ja savon rykmenttien määrä oli ihan sama kuin muissakin rykmenteissä, niissä on laskettu tykistö lisäksi, jotka olivat ammattisotlaita, eli palkkasotilaita, siksi hämeen ja savon rykmentti oli suurempi teoriassa. ja pohjanmaan osalta siitä syystä ettei pohjanmaalla ollut rakuunoita, vaan ratsumiehiä jolloin 1200 + 800 on 2000 miestä.

  • @vesajuola5968

    @vesajuola5968

    2 жыл бұрын

    niin Lybecer teurasti käytännössä kakki suomenarmeijan hevoset Balttiassa, eli ratsumiehistä eli kolmikkaista tuli jalkaväkeä kirjaimellisesti, ruotsin armeijan kokonais vahvuus oli 50 000 miestä joista suomen rintamalla oli vain 8000 miestä, eli 3200 ratsumiestä ja 4800 jalkamiestä. eli 3200 hevosta oli suomalaisten ja ne loput 400 hevosta oli inkerinmaan mustien, eli karjalan rakuunoiden hevosia. karjalan rakunat on perustettu kolmekertaa, ensinmäisen kerran se tuhoutui lundin taisteussa ja senjälkeen inkerinmaale perustettiin mustat ja lopulta heidät asutettiin kymenkartanon läänin, karjalan rakuuna nimellä.

  • @AntaaOLLA
    @AntaaOLLA2 жыл бұрын

    Huippu ärsyttävää kun hyvän luennon jälkeen kysymysosuudessa ei yleensä koskaan ole tarjolla mikrofoneja kysymyksille ...

  • @JK-gn5jr

    @JK-gn5jr

    Жыл бұрын

    Tämän voisi kiertää toistamalla yleisökysymyksen mikrofoniin. Mutta se unohtuu kyllä helposti.

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    Yleensä suomessa Historian tutkijat leimataan, joko Fennomaaneiksi tai Svekomaaneiksi, nykyään myös Anglimaaneiksi. Teemu Keskisarja, on lähempänä Fennomaania, mutta häntä ei voi luojitella Fennomaaniksi, kun hän rakeentaa historian kuvaa tavallisen ihmisen näkökuannasta, kirjallisista lähteistä, mitempä muutenkaan? ja hän on hyvä siinä. jostain syystä hän onnistuu välttämään jopa virheeliset käsitykset tässä maailmankuvassa ja se tekee hänestä mielenkiintoisen luennoitsijan. Niin tämä Anglimaani käsitys on uusi, ja olen ihmetellyt mitä se tarkoitta, kun itse olen myös sen leiman saanut. en tiedä tarkoittaako se jotain länsimielistä, vai mitä? mutta sen tiedän että se ajattelu tapa on aika skandinaavinen, kun Normandit olivat skandinaaveja. kansallinen historiankirjoitus, ohittaa normandit koko euroopasta, vaikka he rakensivat yhteiskuntajärjestyksenssä, ei ainoastaan pohjois-eurooppaan, vaan myös Ranskaan, Sisiliaan ja etelä-italiaan, ja jopa lähi-itään. jos ihmettelee Englannin parlamenttia joka on jo lähes 1000 vuotta vanha, sitä ei voi kuin ihmetellä, miten se on edes mahdollista? Historiassa heillä on maininta maakirjasta ja sen tärkeys ihmetyttää, miksi joku maakirja on edes mainitsemisen arvoinen pimeällä keskiajalla? .... Niin kyllä se aika tärkeä sopimus oli, kun viikinkiaika päättyi, kun viikingit, voittivat toiset viikingit ja perustivat valtion. usein puhutaan maaorjista, tuo käsitys kuuluu itä- ja keskieurooppaan ja jonnekin muualle maailmaan, mutta ei viikinki-kulttuuriin. viikinki yhteiskunnat koostui pienistä heimo päällikkö yhteiskunnista, jotka sotivat keskenään ja liitoutuivat ryöstöretkille, mutta olivat ihan tavallisia maanviljelijöitä. mutta Normandien maakirja jakoi maan tavallisille vapaille talonpojille ja kuninkaalle, ja nämä valtion maat taas jaettiin kirkolle ja parooneille, tuhonaikaan oli syntynyt luostarilaitoksia, jotka olivat oppin ja sivistyksen tyyssijoja, sieltä ihmiset hakvat apua maallisiin vaivoihin, kuin myös hengellisiin vaivoihin, luostareiden ympärille alkoi syntyä kyliä, kun talonpojat eivät voineet käydä kauppaa kaupungeissa. Kaupungit olivat porvareidn valtakuntaa, joissa oli kiltajärjestelmät. Tohon aikaan kuninkaat asuivat maaseudulla, samoin paroonit, parooneilla oli käytösään armeijat ja he viljelivät maata, samallalailla kuin talonpojat. mutta usein nämä paroonien talonpojat karkasivat kaupunkeihin, vältääksen sen ikävän velvoitteen sotimiseen ja jos karkuri onnistui olemaan piilossa yhden vuoden, hän vapautui tästä velvotteesta, mutta kaupungissa piti elättää itsensä jotenkin. Merirosvot, Maantierosvot ja rosvoritarit, syntyivät näistä köytyvistä parooneista. Niin tuosta yhteiskunta rakenteesta syntyi, myöhäisemmät yhteiskunnat ja se järjestelmä säilyi ihan 1800-luvulle asti. 1848 euroopan hullu vuosi oli ideologioiden syntyä, joka haastoi tuon valtarakenteen anarkistisilla vaihtoehdoilla, mitäkä johtivat lukuisiin sotiin euroopassa ja sen ulkopuolella, aina kylämään sotaan asti. mitä oli ennen Normandeja? Rooman valtakunta piti muita Barbaareina, ja pohjoisessa asui germaani-heimoja ja kun Rooman valtakunta laajeni, niin muut kansat saivat väistyä heidän tieltään, ellei halunnut päättää päiviään koloseumilla, useat keltti-heimot pakenivat Germaani-heimojen alueelle ja myös Brittein saarille. 300 - 500 luvulla Keltit ja Germaanit valloitivat Rooman ja perustivat lukuisia kuningaskuntia, ympäri eurooppaa, hekin olivat ihan tavallisia maanviljelijöitä, jotka etsivät uusia viljelysmaita valloitamiltaan alueilta. näin alkoi syntymään Rooman raunioille pieniä ruhtinaskuntia, ja jotta olisi jonkinlainen yhteiskunnallinen rauha, eri heimojen kesken, vanhasta kelttiläisestä perinteestä, syntyi käsite kuningasten kuningas, eli keisari, joka yhdisti nämä heimo yhteiskunnat. 1200-luvulla keisarin elämä oli jatkuvaa reissamista keskellä eurooppaa, hovi mukanaan, jakamassa oikeutta, eri ruhtinaskunnissa, Ranskan kuningas yhdenmukaisi lait ja hänen ei tarvinnut reissata ympäri valtakuntaansa, ja Englannissa oli vielä jäänteitä Normandien käytännöstä. mutta keski-euroopan vaaliruhtinaat olivat hyvin koruptuneita, keisrin valinnan suhteen, joten Englanti luopui tämän tittelin havittelemisesta. ja lopulta euroopassa syntyi valtataistelu Keisarin tittelistä, samaan aikaan myös kirkon paavin asemasta ja istuimen paikasta syntyi kiistaa ja oli useita vastapaaveja ja vastapaavin vastapaaveja ja lopulta samaan aikaan 3 paavia, kun luther naulasi teesinsä ja alkoi uskon sota. tuolloin Ruotsi oli halutti liittolainen, mutta ei halukas osallistumaan tähän sotaan, mutta lopulta suostui kun Ranskan katollinen kardinaali rahoitti ja aseisti Ruotsin armeijan, niin aika erikoinen uskon sota, kuten oli myös ristiretketkin, kun molemmilla puolin oli eriuskonnon edustajia, joten lopulta kyse oli vain rahasta ja vallasta. Jos Anglimaania on tätä, että näkee taloudelliset syyt ja vallan tavoittelemisen, yhteiskunnan järjestyksen horjuttamisen, ristiriitojen syyksi, niin hyvä on, olen Anglimaani. ja näkee ettei pohjoisen euroopan talonpoika ollut orja, vaan vapaa talonpoika, jolla oli velvoitteita esivaltaa kohtaan, kuten oli ollut jo näissä pienissä viikinki kyläpäälliköjen kylissä, niin hyvä on olen Anglimaani. niin jos Anglimaani on sitä että ymmärtää millainen vaikutus pohjoisen pienillä kansoilla oli koko eurooppaan, läpi historian, ei Anglimaanisessa historian näkemyksessä ole mitään vikaa, sehän on vain syy, seuraus skenaariota. joista syntyi järjestäytyneitä yhteiskuntia, järjestäytyneen yhteiskunnan vastakohta on anarkistinen järjestelmä, jossa nousee johtoon vain Despotteja, tai tyranneja ja Rooman keisarit edustivat näitä Tyranneja. Tyrannit ja Despootit pitävät yleensä orjia. eikö euroopalaiset oleet niitä jotka ensinmäisenä vastustivat maaorjia tai orjakauppaa?...niin onhan tämä kyllä vähän marxsilaisen näkemyksen vastaista, joten ilmeisesti olen Anglimaani, mutta se johtuu siitä että sitä historiaa on tullut tutkittua, kivikaudelta kylmän-sotaan asti ja ihan kyllä samasta näkökannasta kuin Teemu, eli millainen se maailma oli jossa nämä ihmiset elivät? ....mutta miksei Teemu sitten ole se Anglimaani, jos hän ei ole valtavirran näkemysten mukaisesi ajatteleva?

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    se järki olento todennäköisesti sanoisi, että se meri oli valtatie joka yhdisti ja oli kaupankannalta välttämättömyys hallita....ihmisen mielestä.

  • @vesajuola5968

    @vesajuola5968

    2 жыл бұрын

    1950-luvulla suomessa oli viellä enemmän veneitä, kuin autoja, siksi varmaan ne maantiet oli niin surkeassa kunnossa vielä 1700-luvulla, kun asutus oli vesistöjen varsilla ja veneellä pääsii paremmin kuin kärryillä hevosella, mutta talvella taas reellä ja hevosella, kun rautatiet rakensi vasta venäläiset 1800-luvun lopussa.

  • @vesajuola5968

    @vesajuola5968

    2 жыл бұрын

    niin miksi kenraali vegasack teki maihinnousun turun saaristoon etuajassa? syy oli luutnantti vegasack, pitihän sveaborgin taistelijan päästä kotiin ja tuskin isä nyt jäisi odottelemaan poikansa kotiintuloa?

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    Niin kyllähän kaikki sotahistoria on löydettävissä netistä, mutta siinä netissä on yhä se sama ongelma kuin eräs professori totesi, että se on kuin kirja jossa kaikki sivut on ihan sekaisin, eikä niissä ole edes sivunumeroita, se pitää yhä paikkansa, eli netistä ei löydä yhtään mitään, ellei tiedä mitä etsii, muuten saa vain ne sivut mitä enemmistö lukee, se algorytmi ei anna sitä mitä etsii, vaan sen mitä enemmistö lukee. veljeni aina ihmettelee kun minulle tulee eri sivut kuin hänelle vaikka haku sana on sama, mutta se ero johtuu siitä että hän pääsee sinne, minne enemmistö menee ja minulle se ei kelpaa, kun ei ole sitä mitä etsin ja päädyn yleensä sinne, mitä etsinkin.

  • @vesajuola5968

    @vesajuola5968

    2 жыл бұрын

    niin täytyy muistaa ettei se pohjois-amerikkakaan ollut kenetäkään muulta hukassa kuin itse kolumbukselta, kaikki muuta jo tiesi missä se on, kuten esimerkiksi portugalilaiset, he jopa nimesivät yhden saaren löytäjän mukaan, hän ei ollut merirosvo, mutta kun vei azoreille myös hollantilaisia siirtolaisia niin ei sitten tullut kunnia ja mainetta.

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    se tämä isoviha sai alkunsa siitä kun Ruotsi olisi perustanut Balttian ruotulaitoksen, kuten oli Ruotsissa ja Suomessa. mutta Yks Kull vastusti maan jakamista kruunun kanssa, ja aloitti kapinan 1700, saksien avustamana, niin tämä aatelismies yks kull ei tarkoita penistä, vaan on suomeksi yksi kylä

  • @vesajuola5968

    @vesajuola5968

    2 жыл бұрын

    niin eivät virolaisetkaan osanneet sanoa "y", vaan se oli "u", kuten myöhemmin viipurissa 1918

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    niin ja se napuan taistelun talonpoikais armeija ei nyt ollut talonpoikais armeijaa, vaan säätyläis kaarti, jonka perusti kaksi aatelista ja lipun perusteella he olivat henki-rakuunoita, eli esikunta joukkoja, ruotsin arkistossa on yhä Brahestadin lippu, se ei ole porvari-kaartia, se on perustettu ennen porvarikaartia ja siinä on kulmissa esikunnan kruunut.

  • @artokautiainen

    @artokautiainen

    2 жыл бұрын

    Siis onko Keskisarjan ryhmän tutkimus tältä osin erheellinen vai pelkkä suurpiirteinen lipsahdus suusta luennon tiimoilta.??

  • @vesajuola5968

    @vesajuola5968

    2 жыл бұрын

    @@artokautiainen ei tämä ole Teemun tekemää tutkimusta, se on muiden tekemää, ja se on pääpiirteitäin ihan oikein, mutta kokonaisuus on virheellinen. asiakirjoista saa ihan eri käsityksen kuin itse kertomus. niin kyllähän pienet virheet jäävät elämään ja ne johtaa jopa ammattilaisen harha teille, jos ei varmista oliko näin? ei tämä ole ainut lipsahdus, näitä vilisee historia täynnä, jopa ennen kolumpusta amerikkaan ehtivät englantilaiset, Ranskalaiset, Portugalilaiset ja kalmarin unionin merenkävijät jo 1400-luvulla, eräs puolalainen mainitsee newfounlandissa asuneen ruotsalaisia, ja näillä samoilla euroopalaisten retkillä oli samat henkilöt opastamassa, mutta heidät unohdettiin ja heistä tuli merirosvoja, niin Genovalaiset tunsivat jo pohjis-ameriikan ennen kolumbusta, niin myös kirkko tunsi pohjoisen 1405 grölannissa vihitiin viimeisen kerran avioliitto, mutta sen jälkeen ilmasto kylmeni ja siirtkunta autioitui, ilmeisesti he muuttivat newfounlandiin ja tuskin europpalaiset olisi haastanut kalmarin unionia, sehän oli sotilaalinen suurvalta silloin, mutta ken ties tuo ruotsalais väestö, yhdistyi Ranskalaisiin siirtolaisiin, tai hollantilaisiin ja heistä tuli sitten Ranskalaisia. myös Qeubecin linnoituksesta on bretanniassa vanhempia mainintoja kuin 1500-luvulta..... näitä virheitä sattuu ja kokonaiskuvista tulee virheellisiä, mutta sitä varten nuorempien historian tutkijoiden tuleekin aina haastaa vanhempi sukupolvi ja sitähän sanotaan tieteeksi.