Пікірлер

  • @jonireivonen3638
    @jonireivonen363810 күн бұрын

    Kiitos mielenkiintoisesta luennosta. Kehitys ideana voisin sanoa, että laittakaa jatkossa Tubeen tulevan äänisignaalin tasoa korkeammalle. Nyt saa olla äänet liki täysillä, että kuulee. No ei siinä mitään, mutta kun väliin tulee KZreadn mainoksia, niin ovat aika paljon kovemmalla kuin videon äänet. Kuulokkeilla "mielenkiintoista" kuunnella.

  • @apexxxx10
    @apexxxx103 ай бұрын

    Kiitos. Huippu luento. Olen kiinnostunut Gustaf Eriksonin purjelaivoista ja niiden kapteeneista. Esimerkiksi Ruben de Cloux (kiinnostava nimi) ja muut GE aluksien kapteenit. Terveisiä aurinkoisesta, trooppisesta THAIMAASTA. Johannes K. Lindgren

  • @apexxxx10
    @apexxxx10 Жыл бұрын

    Hyvä luento. Terveisiä Thaimaasta.

  • @jyrkiensiosaljas2257
    @jyrkiensiosaljas2257 Жыл бұрын

    Loistavaa !!

  • @karikasarinen1323
    @karikasarinen1323 Жыл бұрын

    Loistava esitys ja mikä työmäärä ja asioiden tonkiminen-

  • @AntaaOLLA
    @AntaaOLLA2 жыл бұрын

    Huippu ärsyttävää kun hyvän luennon jälkeen kysymysosuudessa ei yleensä koskaan ole tarjolla mikrofoneja kysymyksille ...

  • @JK-gn5jr
    @JK-gn5jr Жыл бұрын

    Tämän voisi kiertää toistamalla yleisökysymyksen mikrofoniin. Mutta se unohtuu kyllä helposti.

  • @helinaumonen1957
    @helinaumonen19572 жыл бұрын

    Niin nautinnollista kuulla noin värikästä kielemme käyttöä❣️, yhtään mielenkiintoisia sisältöjä väheksymättä😍, kiitos

  • @pekkavalkonen1973
    @pekkavalkonen19732 жыл бұрын

    Hieman mustahuumorillisen viehättävä esitystapa, kuitenkin asiaa ja tietoutta löytyy ilman hienosteluja. Upeaa kuunneltavaa.

  • @artokautiainen
    @artokautiainen2 жыл бұрын

    Aploodit. 👏Olisipa aikoinaan oma historia opettajani ollut yhtä innostava😀 Mielenkiintoista kuinka paljon luennolla opitaan enemmän sanasta ja merkitystä orja 1700- luvulta asti.

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    Niin kyllähän kaikki sotahistoria on löydettävissä netistä, mutta siinä netissä on yhä se sama ongelma kuin eräs professori totesi, että se on kuin kirja jossa kaikki sivut on ihan sekaisin, eikä niissä ole edes sivunumeroita, se pitää yhä paikkansa, eli netistä ei löydä yhtään mitään, ellei tiedä mitä etsii, muuten saa vain ne sivut mitä enemmistö lukee, se algorytmi ei anna sitä mitä etsii, vaan sen mitä enemmistö lukee. veljeni aina ihmettelee kun minulle tulee eri sivut kuin hänelle vaikka haku sana on sama, mutta se ero johtuu siitä että hän pääsee sinne, minne enemmistö menee ja minulle se ei kelpaa, kun ei ole sitä mitä etsin ja päädyn yleensä sinne, mitä etsinkin.

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    niin täytyy muistaa ettei se pohjois-amerikkakaan ollut kenetäkään muulta hukassa kuin itse kolumbukselta, kaikki muuta jo tiesi missä se on, kuten esimerkiksi portugalilaiset, he jopa nimesivät yhden saaren löytäjän mukaan, hän ei ollut merirosvo, mutta kun vei azoreille myös hollantilaisia siirtolaisia niin ei sitten tullut kunnia ja mainetta.

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    nyt Teemu on väärässä, ruotujärjestelmän perusta oli juuri heimojako, pohjanmaan rykmentti, Hämeen rykmentti, Uudenmaan rykmentti, Savon rykmentti ja yhdistetty porin ja Turun rykmentit, myös ruotsissa rykmentit oli heimo perusteisia, kuten västerbotten, dals, vastermanland, södermanland, upland, jne. heimo jaon perusta oli juuri se yhteenkuuluvaisuus, vaikka rykmentit taisteli sekaisin, lineaari taisteluissa käytettiin singaali lippuja viestittämiseen, joissa oli 4 eri väriä, sininen, punanen, keltanen ja valkoinen, ja näillä väreillä viestitettiin juuri tietylle rykmentille, missä sen paikka oli edetessä. kaikilla pohjosen rykmenteillä oli sininen lippu, kaikilla keski-ruotsalaisilla ja etelä-suomalaisilla oli punainen lippu ja savolaisilla ja etelä ruotsalaisilla oli keltainen lippu ja länsi- ja itä -gootanmaalla valkoiset liput, sekä esikunnilla oli valkoiset liput. liput ja rummut ja torvet olivat viestintä välineitä. ja karoliini armeijan erikoisuus oli siinä että se kykeni aloittamaan hyökkäyksen suoraan marssirivistöstä, ja ratastamisen aikana muodostamaan ryhmityksen ja hyökkäys kohdan, ja juuri ratsumiesten merkitys oli suuri kun se taisteli jalkautuneena, rakuunat olivat se ryhmä joka lähti taka-ajoon.

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    porin rykmentti on ainut jolla on sini-keltainen suomessa ja Ruotsissa ainut sini-keltainen lippu on skoonelaislla, skoonelaiset palveli ammattisotilaina myös balttiassa ja suomessa, he olivat ammattisotilaita ja yleensä tykkimiehiä. kaikki muut rykmentien liput olivat heimo-perusteisia. myös uniformuissa oli eroa, ruotsalaisilla oli sini-valkoiset, kun taas pohjalaisilla ja pohjois-ruotsalaisilla oli sini-keltaiset, yleensä suomalaisilla ja virolaisilla oli harmaat uniformut, suomessa harmaan lisäksi esintyi savolaisilla keltasta, uudellamaalla ja karjalassa puna-harmaata ja länsi-suomessa sini-harmaata.

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    1808 - 1809 karjalaisilla oli vihreä-valkoinen uniformu, koska he olivat venäjän puolella, kaikilla venäläisillä jääkäreillä oli vihreä-valkoinn uniformu ja ensinmäinen taistelu anjalankoskella käytiin porilaisten ja suomen ratsuväen välillä.

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    Napuan taistelussa oli pohjanmaan kolmikaita, puolet kolmikkaista lähetettiin balttiaan, mutta puolet kajaniin, ja pohjanmaalla oli vanha ruotujärjestelmä, mikä tarkoitti sitä että kun ruotulaitoksessa oli 2000 miestä ja yeensä jalkaväessä oli 1200 miestä ja rakuunoissa 800 miestä niin nämä 2000 miehestä osa oli ratsumiehiä ja heidät laskettiin jalkaväkeen, ei siis ratsuväkeen kun he eivät olleet rakuunoita, vaan ratsulla liikuvia jalkaväen sotilaita. mm 8 tykkiä jäi napulle, ne oli Raahelaisten tykkejä, Armfelt vetäytyi raahen kautta kemijoelle ja osa kolmikaista jäi puolustamaan kajanin linnaa. oulun linna tuhoutui vasta sodan jälkeen ruutivaraston räjähtäessä, venäläiset eivät onnistuneet oulun linnan valtauksessa, niin hailuodon verilöylyssä osa kuoleista oli IIläisiä ja osa pohjalaisia, mm Raahen nimismies oli mestattujen joukossa, ja se joukkohauta on löytynyt 1920-luvulla pookin kunnostustöiden yhteydessä.

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    niin se kolmikas tarkoitti 1/3 osa 1200 jalkaväen vahvuudesta eli noin 800 miestä, viisikaat taas oli 1/5 osa 1200 miehestä eli yksi komppania 240 miestä ja seitsikaat oli 1/7 osa eli noin 100 miestä yleensä kyse oli ammattisotilaista, eli tykistöstä

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    hämeen ja savon rykmenttien määrä oli ihan sama kuin muissakin rykmenteissä, niissä on laskettu tykistö lisäksi, jotka olivat ammattisotlaita, eli palkkasotilaita, siksi hämeen ja savon rykmentti oli suurempi teoriassa. ja pohjanmaan osalta siitä syystä ettei pohjanmaalla ollut rakuunoita, vaan ratsumiehiä jolloin 1200 + 800 on 2000 miestä.

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    niin Lybecer teurasti käytännössä kakki suomenarmeijan hevoset Balttiassa, eli ratsumiehistä eli kolmikkaista tuli jalkaväkeä kirjaimellisesti, ruotsin armeijan kokonais vahvuus oli 50 000 miestä joista suomen rintamalla oli vain 8000 miestä, eli 3200 ratsumiestä ja 4800 jalkamiestä. eli 3200 hevosta oli suomalaisten ja ne loput 400 hevosta oli inkerinmaan mustien, eli karjalan rakuunoiden hevosia. karjalan rakunat on perustettu kolmekertaa, ensinmäisen kerran se tuhoutui lundin taisteussa ja senjälkeen inkerinmaale perustettiin mustat ja lopulta heidät asutettiin kymenkartanon läänin, karjalan rakuuna nimellä.

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    niin ja se napuan taistelun talonpoikais armeija ei nyt ollut talonpoikais armeijaa, vaan säätyläis kaarti, jonka perusti kaksi aatelista ja lipun perusteella he olivat henki-rakuunoita, eli esikunta joukkoja, ruotsin arkistossa on yhä Brahestadin lippu, se ei ole porvari-kaartia, se on perustettu ennen porvarikaartia ja siinä on kulmissa esikunnan kruunut.

  • @artokautiainen
    @artokautiainen2 жыл бұрын

    Siis onko Keskisarjan ryhmän tutkimus tältä osin erheellinen vai pelkkä suurpiirteinen lipsahdus suusta luennon tiimoilta.??

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    @@artokautiainen ei tämä ole Teemun tekemää tutkimusta, se on muiden tekemää, ja se on pääpiirteitäin ihan oikein, mutta kokonaisuus on virheellinen. asiakirjoista saa ihan eri käsityksen kuin itse kertomus. niin kyllähän pienet virheet jäävät elämään ja ne johtaa jopa ammattilaisen harha teille, jos ei varmista oliko näin? ei tämä ole ainut lipsahdus, näitä vilisee historia täynnä, jopa ennen kolumpusta amerikkaan ehtivät englantilaiset, Ranskalaiset, Portugalilaiset ja kalmarin unionin merenkävijät jo 1400-luvulla, eräs puolalainen mainitsee newfounlandissa asuneen ruotsalaisia, ja näillä samoilla euroopalaisten retkillä oli samat henkilöt opastamassa, mutta heidät unohdettiin ja heistä tuli merirosvoja, niin Genovalaiset tunsivat jo pohjis-ameriikan ennen kolumbusta, niin myös kirkko tunsi pohjoisen 1405 grölannissa vihitiin viimeisen kerran avioliitto, mutta sen jälkeen ilmasto kylmeni ja siirtkunta autioitui, ilmeisesti he muuttivat newfounlandiin ja tuskin europpalaiset olisi haastanut kalmarin unionia, sehän oli sotilaalinen suurvalta silloin, mutta ken ties tuo ruotsalais väestö, yhdistyi Ranskalaisiin siirtolaisiin, tai hollantilaisiin ja heistä tuli sitten Ranskalaisia. myös Qeubecin linnoituksesta on bretanniassa vanhempia mainintoja kuin 1500-luvulta..... näitä virheitä sattuu ja kokonaiskuvista tulee virheellisiä, mutta sitä varten nuorempien historian tutkijoiden tuleekin aina haastaa vanhempi sukupolvi ja sitähän sanotaan tieteeksi.

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    ai niin porin rykmentti ei tuhoutunut napuan taistelussa, porin rykmentti hyökkäsi venäläisten rintaman läpi, mutta jäi eristykseen venäläisten selustaan, noin 300 porilaista, armfelti vielä haki venäläisten selustasta, kun hän oli vetäytynyt kemijoelle, nämä porilaiset selvisi viellä Tronheimen retkestä, mutta turun rykmentti tuhoutui, heitä oli niin vähän että heidät yhdistettiin porin rykmenttiin tronheimin retken jälkeen

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    se tämä isoviha sai alkunsa siitä kun Ruotsi olisi perustanut Balttian ruotulaitoksen, kuten oli Ruotsissa ja Suomessa. mutta Yks Kull vastusti maan jakamista kruunun kanssa, ja aloitti kapinan 1700, saksien avustamana, niin tämä aatelismies yks kull ei tarkoita penistä, vaan on suomeksi yksi kylä

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    niin eivät virolaisetkaan osanneet sanoa "y", vaan se oli "u", kuten myöhemmin viipurissa 1918

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    niin ne ryöstetyt ruumiit virossa joita kuninkaan joukot näki matkalla narvaan, oli uudenmaan rakuunoita, Armfeltin joukkoja, heitä oli ollut vähemmän kuin venäläisiä ja he jakaantuivat 12 ryhmään jolloin myös venäläiset joutuivat jakamaan voimansa, ja tämän valehyökkäyksen jälkeen joukot yhdistyivät uudelleen. mutta kaikki eivät selvinneet

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    Teemu, sen kolkanpään pitäjän nimi oli pyhäjoki, ja sijaitsi tytär saaren kohdalla

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    Lybeger on suomen sotahistorian paras kenraali joka onnistui välttelemään taisteluita, siksi hänet erotettiin, hän teurasti näistä 6000 hevosesta 4000 hevosta viron pyhäjoella, vaikka näitä hevosia olisi tarvittu rikgassa tai ravelissa, lybeger oli 90 vuotias vaari ja kehuskeli itseään ja vaati muilta, mutta ei itse laittanut tikkuaristiin ja myöhästyi porvoon maihinnousustakin

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    tuota venäläisiä oli vain 2000 ja Lybegerillä 12000 ja silti hän perääntyi

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    huom. venäläisten sotaretket alkoi aina talvella, niin pohjansota, iso-viha, kuin suomen sota ja venäjän armeijan huolto perustui valloitetun alueen sotaveroon, toki Ruotsikin peri sotaveroa, mutta puolustus perustui talonpoikien viljaan ja sen varastointiin, tämän vuoksi 1809 sodassapohjois ruotsi ei pystynyt ruokkimaan koko suomen ameijaa, ja viellä vähemmän venäläistä divisioona. ja siksi puolet suomenarmeijasta antautui ja puolet eivät ja Ruotsi lähetti västerbottenin retkikunnan pohjois-ruotsiin avustamaan jäljellä olevia suomalais joukkoja Umeån

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    se järki olento todennäköisesti sanoisi, että se meri oli valtatie joka yhdisti ja oli kaupankannalta välttämättömyys hallita....ihmisen mielestä.

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    1950-luvulla suomessa oli viellä enemmän veneitä, kuin autoja, siksi varmaan ne maantiet oli niin surkeassa kunnossa vielä 1700-luvulla, kun asutus oli vesistöjen varsilla ja veneellä pääsii paremmin kuin kärryillä hevosella, mutta talvella taas reellä ja hevosella, kun rautatiet rakensi vasta venäläiset 1800-luvun lopussa.

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    niin miksi kenraali vegasack teki maihinnousun turun saaristoon etuajassa? syy oli luutnantti vegasack, pitihän sveaborgin taistelijan päästä kotiin ja tuskin isä nyt jäisi odottelemaan poikansa kotiintuloa?

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    Ai niin Teemulle terveisiä: Uusimman tutkimuksen mukaan Tsuudit eivät olleet Suomalais-ugrilaisia, laatokan tsuudit olivat varjakeja ja pohjoisen tsuudit Bjarmeja, joten tältä kannalta se novgordin historiaa voi tarkastella vähän toiseltakin kannalta ja auttaa ymmärtämään sitä suomen varhaishistoriaa paremmin, vaikka varsinaiset kirjallisia lähteitä on aika vähän, mutta kyllä niistä jtain saa kasaan kun jaksaa vain etsiä ne tiedon muruset.

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    niin se ehkä auttaa ymmärtämään näitä karjalan muinaislinnoja, miksi ne oli suojavarustus asumatomaan erämaahan päin?....niin mutta jos uhka olikin eri suunnasta?

  • @vesajuola5968
    @vesajuola59682 жыл бұрын

    Yleensä suomessa Historian tutkijat leimataan, joko Fennomaaneiksi tai Svekomaaneiksi, nykyään myös Anglimaaneiksi. Teemu Keskisarja, on lähempänä Fennomaania, mutta häntä ei voi luojitella Fennomaaniksi, kun hän rakeentaa historian kuvaa tavallisen ihmisen näkökuannasta, kirjallisista lähteistä, mitempä muutenkaan? ja hän on hyvä siinä. jostain syystä hän onnistuu välttämään jopa virheeliset käsitykset tässä maailmankuvassa ja se tekee hänestä mielenkiintoisen luennoitsijan. Niin tämä Anglimaani käsitys on uusi, ja olen ihmetellyt mitä se tarkoitta, kun itse olen myös sen leiman saanut. en tiedä tarkoittaako se jotain länsimielistä, vai mitä? mutta sen tiedän että se ajattelu tapa on aika skandinaavinen, kun Normandit olivat skandinaaveja. kansallinen historiankirjoitus, ohittaa normandit koko euroopasta, vaikka he rakensivat yhteiskuntajärjestyksenssä, ei ainoastaan pohjois-eurooppaan, vaan myös Ranskaan, Sisiliaan ja etelä-italiaan, ja jopa lähi-itään. jos ihmettelee Englannin parlamenttia joka on jo lähes 1000 vuotta vanha, sitä ei voi kuin ihmetellä, miten se on edes mahdollista? Historiassa heillä on maininta maakirjasta ja sen tärkeys ihmetyttää, miksi joku maakirja on edes mainitsemisen arvoinen pimeällä keskiajalla? .... Niin kyllä se aika tärkeä sopimus oli, kun viikinkiaika päättyi, kun viikingit, voittivat toiset viikingit ja perustivat valtion. usein puhutaan maaorjista, tuo käsitys kuuluu itä- ja keskieurooppaan ja jonnekin muualle maailmaan, mutta ei viikinki-kulttuuriin. viikinki yhteiskunnat koostui pienistä heimo päällikkö yhteiskunnista, jotka sotivat keskenään ja liitoutuivat ryöstöretkille, mutta olivat ihan tavallisia maanviljelijöitä. mutta Normandien maakirja jakoi maan tavallisille vapaille talonpojille ja kuninkaalle, ja nämä valtion maat taas jaettiin kirkolle ja parooneille, tuhonaikaan oli syntynyt luostarilaitoksia, jotka olivat oppin ja sivistyksen tyyssijoja, sieltä ihmiset hakvat apua maallisiin vaivoihin, kuin myös hengellisiin vaivoihin, luostareiden ympärille alkoi syntyä kyliä, kun talonpojat eivät voineet käydä kauppaa kaupungeissa. Kaupungit olivat porvareidn valtakuntaa, joissa oli kiltajärjestelmät. Tohon aikaan kuninkaat asuivat maaseudulla, samoin paroonit, parooneilla oli käytösään armeijat ja he viljelivät maata, samallalailla kuin talonpojat. mutta usein nämä paroonien talonpojat karkasivat kaupunkeihin, vältääksen sen ikävän velvoitteen sotimiseen ja jos karkuri onnistui olemaan piilossa yhden vuoden, hän vapautui tästä velvotteesta, mutta kaupungissa piti elättää itsensä jotenkin. Merirosvot, Maantierosvot ja rosvoritarit, syntyivät näistä köytyvistä parooneista. Niin tuosta yhteiskunta rakenteesta syntyi, myöhäisemmät yhteiskunnat ja se järjestelmä säilyi ihan 1800-luvulle asti. 1848 euroopan hullu vuosi oli ideologioiden syntyä, joka haastoi tuon valtarakenteen anarkistisilla vaihtoehdoilla, mitäkä johtivat lukuisiin sotiin euroopassa ja sen ulkopuolella, aina kylämään sotaan asti. mitä oli ennen Normandeja? Rooman valtakunta piti muita Barbaareina, ja pohjoisessa asui germaani-heimoja ja kun Rooman valtakunta laajeni, niin muut kansat saivat väistyä heidän tieltään, ellei halunnut päättää päiviään koloseumilla, useat keltti-heimot pakenivat Germaani-heimojen alueelle ja myös Brittein saarille. 300 - 500 luvulla Keltit ja Germaanit valloitivat Rooman ja perustivat lukuisia kuningaskuntia, ympäri eurooppaa, hekin olivat ihan tavallisia maanviljelijöitä, jotka etsivät uusia viljelysmaita valloitamiltaan alueilta. näin alkoi syntymään Rooman raunioille pieniä ruhtinaskuntia, ja jotta olisi jonkinlainen yhteiskunnallinen rauha, eri heimojen kesken, vanhasta kelttiläisestä perinteestä, syntyi käsite kuningasten kuningas, eli keisari, joka yhdisti nämä heimo yhteiskunnat. 1200-luvulla keisarin elämä oli jatkuvaa reissamista keskellä eurooppaa, hovi mukanaan, jakamassa oikeutta, eri ruhtinaskunnissa, Ranskan kuningas yhdenmukaisi lait ja hänen ei tarvinnut reissata ympäri valtakuntaansa, ja Englannissa oli vielä jäänteitä Normandien käytännöstä. mutta keski-euroopan vaaliruhtinaat olivat hyvin koruptuneita, keisrin valinnan suhteen, joten Englanti luopui tämän tittelin havittelemisesta. ja lopulta euroopassa syntyi valtataistelu Keisarin tittelistä, samaan aikaan myös kirkon paavin asemasta ja istuimen paikasta syntyi kiistaa ja oli useita vastapaaveja ja vastapaavin vastapaaveja ja lopulta samaan aikaan 3 paavia, kun luther naulasi teesinsä ja alkoi uskon sota. tuolloin Ruotsi oli halutti liittolainen, mutta ei halukas osallistumaan tähän sotaan, mutta lopulta suostui kun Ranskan katollinen kardinaali rahoitti ja aseisti Ruotsin armeijan, niin aika erikoinen uskon sota, kuten oli myös ristiretketkin, kun molemmilla puolin oli eriuskonnon edustajia, joten lopulta kyse oli vain rahasta ja vallasta. Jos Anglimaania on tätä, että näkee taloudelliset syyt ja vallan tavoittelemisen, yhteiskunnan järjestyksen horjuttamisen, ristiriitojen syyksi, niin hyvä on, olen Anglimaani. ja näkee ettei pohjoisen euroopan talonpoika ollut orja, vaan vapaa talonpoika, jolla oli velvoitteita esivaltaa kohtaan, kuten oli ollut jo näissä pienissä viikinki kyläpäälliköjen kylissä, niin hyvä on olen Anglimaani. niin jos Anglimaani on sitä että ymmärtää millainen vaikutus pohjoisen pienillä kansoilla oli koko eurooppaan, läpi historian, ei Anglimaanisessa historian näkemyksessä ole mitään vikaa, sehän on vain syy, seuraus skenaariota. joista syntyi järjestäytyneitä yhteiskuntia, järjestäytyneen yhteiskunnan vastakohta on anarkistinen järjestelmä, jossa nousee johtoon vain Despotteja, tai tyranneja ja Rooman keisarit edustivat näitä Tyranneja. Tyrannit ja Despootit pitävät yleensä orjia. eikö euroopalaiset oleet niitä jotka ensinmäisenä vastustivat maaorjia tai orjakauppaa?...niin onhan tämä kyllä vähän marxsilaisen näkemyksen vastaista, joten ilmeisesti olen Anglimaani, mutta se johtuu siitä että sitä historiaa on tullut tutkittua, kivikaudelta kylmän-sotaan asti ja ihan kyllä samasta näkökannasta kuin Teemu, eli millainen se maailma oli jossa nämä ihmiset elivät? ....mutta miksei Teemu sitten ole se Anglimaani, jos hän ei ole valtavirran näkemysten mukaisesi ajatteleva?

  • @mrmasabi1007
    @mrmasabi10072 жыл бұрын

    Tyylilleen uskollisena pieruverskat jalassa pitämään luentoa. :D Aivan loistava luennoitsija ja historioitsija!

  • @JanosPutkinen
    @JanosPutkinen Жыл бұрын

    Jos olisin varoissani, niin tilaisin Teemun johonkin kesäjuhliin tms pitämään luentoa👍

  • @jousilla3945
    @jousilla39452 жыл бұрын

    Erittäin mielenkiintoista Suomen historiaa.

  • @og2xradio898
    @og2xradio8982 жыл бұрын

    Loistavaa historiankerrontaa

  • @seppokemi6234
    @seppokemi62342 жыл бұрын

    Hyvä luento.

  • @vesaanttila6083
    @vesaanttila60832 жыл бұрын

    keskiraskas on raskassarjalainen!

  • @j.l.2408
    @j.l.24082 жыл бұрын

    Keskisarja on hyvä kertoja. Kerronta hyvää. 👍

  • @LilA-zl6tf
    @LilA-zl6tf2 жыл бұрын

    Kiitokset hyvästä ja lennokkaasta luennosta :-)

  • @LeaMyllymaki
    @LeaMyllymaki2 жыл бұрын

    Kiitos mielenkiintoisesta ja värikkäästä luennosta