Perusjaksoista: Onko sitten niin, että kun käsittelyssä on vastaavanlainen funktio kuin esimerkissäsi, jossa esiintyy sekä kosinia että siniä, ei koko funktion perusjakso välttämättä ole laskussa esiintyvien kosinin ja sinin perusjaksoista se suurempi, vaan enneminkin se jakso, jossa nämä kosinin ja sinin perusjaksot "kohtaavat" (pienin yhteinen monikerta)? Tämä ei tullut esimerkissäsi esille, koska siinä sinillä ja kosinilla oli sattumalta nätit perusjaksot, jotka molemmat mahtuvat tuohon kasipiihin tasan. Jos esim. kosinin lauseke olisikin ollut cos x/3 ja sen perusjakso siten 6pii, olisiko siten koko funktion perusjakso ollut kasi piin sijasta 24 pii, kohta, jossa 6pii ja 8pii ensimmäistä kertaa kohtaavat? ps. hyvää matskua Ville, videoidesi avulla oppii vähän liiankin hyvin!

voisitko laskea tuon tehtävän geogebralla?

Miten lasket jakson kun funktio on muotoa sin(1/x)?

@MatikkamatskutTube

3 жыл бұрын

Its Just an Apple niissä ei ole jaksoa, joka toistuisi. Piirräppä GeoGebralla tuo sin(1/x):n kuvaaja...

Mites kun tuo laskin sanoo ettei ulottuvuus kelpaa vaikka teen täysin samanlaiset lausekkeet laskimeen kuin videollasi? Käytän siis casion classpadia

@MatikkamatskutTube

2 жыл бұрын

Casiosta en osaa sanoa 🤷🏻‍♂️

6:56 Miksi derivoinnin jälkeen sin ja cos muuttuu murtoluvuiksi?

@MatikkamatskutTube

2 жыл бұрын

Derivoinnin jälkeenhän ratkaistiin nollakohtayhtälö eli siksi. Kertaa trigonometriset yhtälöt, jos et ymmärtänyt!