Rakkaudesta pyöräilyyn
Спорт
Lauantaina 15.6. klo 10.30 kaikki pyöräilyn ystävät pääsivät ajamaan yhden kierroksen SM-kisareittiä. Jokainen ajoi 12,8 kilometrin pituisen kilpailureitin omaan tahtiisi tai koitti miltä Rinnekodin mäki tuntui, kun yritti pysyä isomman joukon kyydissä.
I Love Cycling -yhteisö tarjoaa mahtavan tilaisuuden naisille päästä mukaan pyöräilyn maailmaan!
Pääset oppimaan uutta ja nauttimaan pyöräilystä yhdessä muiden naispyöräilijöiden kanssa. Tarjoamme yhteislenkkejä, verkkoluentoja, etuja ja pyöräily-yhteisön ympärillesi.
Пікірлер: 2
Olen nuorempana pyöräillyt paljon ihan vaan siksi, että se on mukava harrastus. Pisimmät matkat yhdellä istumalla olivat siinä 70 km. Kilpaillut en koskaan.
Ei siinä mistään kilpailemisesta ollut kysymys, vaan siitä, että oltiin sm-radalla maantiepyörillä. Vastaavasti kun olen ollut esim. Lamborghinin ratapäivillä Mantorpin radalla, ei ole kilpailtu, mutta on autoiltu vauhdikkaasti. Ei ajettu samaa vauhtia kuin Fiat Punto 1,2:lla ajettaisiin. Ei ole mitään järkeä mennä kotoa 30 km päähän sm-radalle ja ajaa samaa vauhtia kuin Jopolla ajetaan. Hyvä reitti ja mukava oli ajaa se läpi. Itse ajoin about samaa vauhtia (yksin, koska jäin pussiin startissa), mitä naisten kisassa ajoivat ja se tuntui about maratonin kisavauhdilta (pl. ihan loppu). Tosin Anniina kertoi mulle, että he ajoivat kisassa hiljaa, joten ei voi ihan verrata.