Kiitos jaksosta! Mielenkiintoista ja ymmärrykseni ylärajoilla..

Olen diletanttina luultavasti väärässä, kun ymmärsin lukemani tarkoittavan, että on vain yksi inflaatio, mutta erilaisten "tehottomuuksien" takia hintojen nousu vaihtelee alueittain. Yritin ymmärtää asian niin, että hän yritti vaihtaa näkökulman inflaatiosta tehottomuuksiin (mielestäni hän kutsui niitä juuri tehottomuuksiksi muuta en viitsi tarkistaa, koska kävisi luultavasti ilmi, että en ollut ymmärtänyt mitään). Näin pitäisi tehdä, koska inflaatioon ei Suomessa voi vaikuttaa, mutta tehottomuuksiin kyllä.

Hyvä boogie. Arvostan muuten ttä oot Sami alkanut lisäämään kuvia ja videoitakin. Harva viittii.

Hetken luulin, että W ja R saatu vieraiksi. Annan pettymyksen anteeksi.

Eikö Wahlroosin tekstissä ole pointtina se että inflaatio on määritelmällisesti rahan arvon heikkenemistä eikä hintojen nousua. Eli paikallisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa yksittäisiin paikallisiin hintoihin, mutta ei euron arvoon. Jos sähkön hinta nousee tarjonnan vähentymisen vuoksi, laskee myös sen kulutus ja painon pitäisi hintaindeksissä muuttua samassa suhteessa. Jos sähköön käytetty kokonaisrahamäärä tässä yhteydessä kasvaa (hintajousto alle 1), on se raha jostain muualta kysynnästä pois ja silloin jonkun toisen resurssin hinta puolestaan laskee. Sähkön tarjontasokki muutti yleisen hintaindeksiin rakennetta ja eri resurssien suhteellisia hintoja mutta ei laskenut rahan arvoa. Kaikki tämä ei todellisuudessa tapahdu heti vaan hintaindeksiin tulee Wahlroosin termein mittausvirhettä. Jos markkinat ja hintaindeksi toimisi täydellisesti ja reaaliajassa niin esim sähkölle asetettu hintakatto ei vaikuttaisi hintaindeksiin lainkaan koska tällöin sähkön tarjonta pienenisi, rahaa uisi vaihtoehtoisille resursseille nostamaan kysyntää (hintaa) ja näiden seikkojen muodostamasta hintojen/kulutuksen/indeksin rakennemuutoksen yhteisvaikutuksesta indeksi pysyisi samana. Rahan arvon euroalueella ratkaisee rahan määrä eli EKP ei esim paikalliset hintakatot tai tarjontasokit. Sikäli kun koko euroalueella sähkölle ei ole sopivaa vaihtoehtoista resurssia, laskee liikkeellä olevan rahan arvo johtuen kilpailun puutteesta ja aiheutuvasta kokonaistuotannon laskusta. Rahapoliittinen ilmiö tämäkin, koska tällöin rahaa olisi tullut imuroida pois markkinalta inflaation estämiseksi. En ole asiantuntija enkä missään nimessä yritä kyseenalaista videon keskustelijoiden puheita. Pohdintaa vain. :)

@hannes1415

Жыл бұрын

Olipa hyvin avattu tämä perinteinen inflaation määritelmä. En ole tätä näin perusteellisesti aiemmin ajatellutkaan.

@source9264

Жыл бұрын

En itsekään ole mikään asiantuntija, mutta on minullakin tällaisista täysin keskeisistä yhteiskunnan asioista joku näkemys olemassa. Turhemmat asiat kuten intersektionaalinen feminismi ym. jätän suosiolla kokonaan alansa asiantuntijoille. Eniveis, Juurikin se oli varmastikin nallen pointti. Eihän inflaatio yksinkertaisesti tarkoita hintojen nousua, hintahan voi nousta missä tahansa makrotalouden tilanteessa aina, jos kauppiaat niin päättää, ei se mitään inflaatiota ole. Hinnat eivät muodostu mistään raaka-ainekustannuksista ja työnhinnasta, vaan siitä, mitä asiakkaat ovat valmiita mistäkin maksamaan ja kuinka paljon he haluavat tuotetta. Tämän takia joku luksusmerkin tuote, taistelevat metsot maalaus tai muumimuki tai muu vastaava näennäisen hyödytön ja turha esine voi maksaa mitä tahansa summia. Nämä eivät kuitenkaan tarkoita inflaatiota. Inflaatio on juuri rahan arvon alenemista ja siihen vaikuttaa liikkeessä olevan rahan määrä. Syynä nykyiseen inflaatioon on matalakorkoinen rahapolitiikka, joka on lisännyt rahan määrää markkinoilla. Aina kun otetaan velkaa (myös yksityiset ihmiset), niin joku luo uutta rahaa systeemiin. Kun korko on matalalla, sitä velkaa otetaan enemmän, jolloin uuden rahan määrä systeemissä lisääntyy kiihtyvästi ja inflaatio kasvaa. Mielestäni nallen artikkeli oli ansiokas ja varmasti todella monen muunkin mielestä jotka asiaa tuntevat itseäni paremmin. Inflaation seuraus on kuluttajahintojen nousu, mutta varmaan Wahlroosin mielestä olisi kiinnittää huomiota seurauksen sijaan joskus myös siihen syyhyn.

En tästä vastausta osannut hakea tai muutoin löytänyt. Ostan alkuvuodesta satasen vermeen, joka loppuvuodesta maksaa 110 euroa. Onko loppuvuodesta satasen seteliin "ladattu arvo" pudonnut 10 euroa vai kamppeen hinta noussut 10 euroa? Kohdistuuko inflaatio-odotus seteliin "ladatun arvon" mätänemiseen vai hyllyn päässä olevaan hintaan?

10:00 Koko ajanhan se on ollut puhe, että kohta inflaatio loppuu, on lyhytaikaista, tai ei sitä edes ole, tai että kohta ne korot laskee jne. Ainut vaan että kaikki ovat olleet väärässä 100% varmuudella tähän mennessä. Eiköhän se korko ohjauskorko hujahda johonkin 4-5% paikkeille. Ennusteen lähde: Esterin pylly 13:45 onkohan kyseessä tosiaan "wahlroosin malli", vai onkohan kyseessä joku oikea talousteoria? Vahvasti epäilen kyseessä olevan wahlroosin mallin. Ettei olisi "itävallan koulukunta" kyseessä

Printataan lisää rahaa kyllä se lähtee sillä millä tuleekin

Voisitteko ajatella mitä tämä tarkoittaa ihmisille? Olisi jo aika tuntea se saapas kaulalla.

@SeiskaTie

Жыл бұрын

Voivottelua varten on muitakin medioita, esimerkiksi sellainen pieni toimija kuin Yle, joka muuten ei juurikaan käytä meidän rahoja syiden selvittämiseen ja niistä ihmiselle kertomiseen vaan syyllisten osoitteluun ja tuomitsemiseen. Jokainen tajuaa mitä tämä tilanne tarkoittaa ihmisille, tavarat ja palvelut kallistuvat kaikille, ei kai sen päivänselvyyden toteamiseen tarvita mitään sen kummempaa kuin tiliote ja ruokalasku.

Ostan stablea BUSD Euroilla ja on kannattanut.

Tykkäsin, kunnes Joukkopsykoosi (hyökkäyssota) lipsahti vieraalta.

Myös Nallen suusta: "80% ihmisistä on idiootteja" :D

Lopettakaa rinttaus! 😤

@mokkapala

Жыл бұрын

Mikä on rinttaus?

Ronkainen kaikki johtuu pitkälti Ukrainan sodasta. Mitä sitten eri lopputuloksilla eli, Mitä jos Ukrainan Venäläiset on Venäjän puolella ja mitä jos Ukrainan? Vai onko lopputulos merkityksetöntä, kun siitä ei puhuta koskaan mitään?