Milloin teollisuus tuli Suomeen? (Tieteen päivät 2023)
Ғылым және технология
Tieteen päivät | 11.-15.1.2023 Helsingin yliopiston Porthaniassa ja Tiedekulmassa. Tutustu tapahtumaan osoitteessa www.tieteenpaivat.fi.
Historiantutkijat ovat lähes yksimielisesti hyväksyneet tulkinnan, jonka mukaan Suomen teollinen vallankumous käynnistyi 1800-luvun jälkipuoliskolla, kun Keisari Aleksanteri II antoi julistuksen, jossa suomalaiset saivat poliittisen ja taloudellisen vapauden sekä oikeuden harjoittaa elinkeinoja, painaa omaa rahaa sekä perustaa liikepankkeja ja osakeyhtiöitä.
Sosiologit ovat ajoittaneet teollisen yhteiskunnan synnyn toisen maailmansodan jälkeisiin vuosikymmeniin, jolloin Suomi muuttui lähes ennätysajassa agraarisesta yhteiskunnasta moderniksi teolliseksi hyvinvointivaltioksi. Teollistumisen vauhdittajina on nähty Neuvostoliitolle maksetut sotakorvaukset, idänkauppa ja valtion voimakas teollistamispolitiikka.
Kolmas teollistumisen murroskohta ajoittuu vuosituhannen vaihteeseen. Niin sanottu Kiina-ilmiö siirsi teollista tuotantoa alemman kustannustason maihin. Suomessa tapahtui nopea teollisuuden rakennemuutos eli Suomi siirtyi teollisesta ajasta kohti jälkiteollista aikaa, eli tietoyhteiskuntaa. Tämän kehityksen näkyvinä uhreina olivat metsäteollisyritykset, joita lakkautettiin eri puolilla Suomea. Sama ilmiö vei mennessään myös perinteistä savupiipputeollisuutta. Suomi menetti yli 100 000 teollista työpaikkaa kymmenen vuoden aikana.
Suomi on teollistunut historiansa aikana useita kertoja. Teollisuus on tullut Suomeen, mutta se on myös lähtenyt Suomesta. Sessiossa pohdimme teollisuuden ja teollistumisen ristiriitaisia ja epäsymmetrisiä kehityspolkuja.
Puheenjohtaja: professori Karl-Erik Michelsen (LUT-yliopisto)
professori Karl-Erik Michelsen (LUT-yliopisto)
professori emeritus Pertti Haapala (Tampereen yliopisto)
professori Tapio Bergholm (dosentti; Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto)
Пікірлер: 6
Valtaneuvos Erik Fleming rakennutti Suomen ensimmäisen vesivoimalla käyvän sahan Halikkoon 1540-luvulla. Kymijoen Korkeakoskeen rakentui Kymenkartanon toimesta saha vuonna 1564. Sahan raamissa oli ensin yksi terä ja seuraavana vuonna saatiin toinenkin terä toimintaan.
Teollisuuttakin tärkeämpi aihe on se että luuleeko tai uskooko ihmiskunta olevansa luonteeltaan tähän aiheeseen sopiva vai ei. Mahtavatko he arvata oikeaa vastausta tai tehdä oikeita tulkintoja tässä tilanteessa. Teollisuutta ei voi olla jos ihmiskunta ei ole rehellinen sen kanssa. Jos ei ole sen vaatimaa kärsivällisyyttä tai oikeiden sääntöjen noudattamista, sitä ei voida saada. Ei saa olla sellaista luonnetta joka on niin piittaamaton että ei välitä tällaisesta ja luulee vain itse tekevänsä kaikki paremmin, vaikkakin äärimmäisellä epärehellisyydellä. Ei saisi koskaan tulkita ihmiskunnan luonteen olevan teollisuuteen suoraan sopiva eikä niin että se onnistuu suoralta kädeltä näin ilman mitään ongelmia. Todellisuudessa tällainen aiheuttaa mitä suurimmat ja jopa äärimmäiset ongelmat jos teollisuutta näin uskoen yritetään. Tämä on aihe joka ei millään muulla ratkea jos tätä koko luonnetta ei suostuta muuttamaan. Asiat eivät voi taipua tietenkään mitenkään ja tällaisen edessä pitää ihmiskunnan nöyrtyä äärimmäisesti kuten pitäisi kaiken muunkin sellaisen edessä mitä oikea todellisuus sanoo.
"...¹ei olisi saanut tietenkään tulla, autonomisena meillä olisi sallan kautta lyhyt yhteys jäämereen, nyt vain katkeraa seinää noin 1350km
Teollisuus tuli Suomeen 16.11.1872
@SamuliGloersen
Жыл бұрын
Näkökulma siihen milloin Suomeen tuli teollisuus ei voi olla aina vaan sen agraarisuomalaisen talonpoikaisen ihmisen. Prototeollistuminen on siten oikea alkukohta teollistumiselle maassamme.