pieni vinkki sound leveleihin, intron äänekkyys ei ole ihan samoilla tasoilla itse puhevolyymin kanssa, joutuu aina veivaamaan nupit kaakkoon keskustelun ajaksi ja sit seuraavan jakson intro onkin erittäin kovalla. lisää volaa puhe leveleihin tai introa alas, kiitos erittäin hyvästä sisällöstä!

@Pseudopimelodidae

2 жыл бұрын

Älykäs kommentti! Täysin samaa mieltä.

@villesaari4605

2 жыл бұрын

Just olin tulossa samasta huomauttaan. Onhan se peri-suomalaista tyyliä, että musiikki on täysillä ja sitten puheääni muminan tasolla. Tällä kertaa ei se "ääni nauhoitettu teatterikäyttöön, siksi muissa toistoissa volat epätasapainossa"-selitys mee , vielä, läpi 8)

@xvnbm

2 жыл бұрын

Samaa mieltä ja sama ongelma monella muullakin kanavalla. Ymmärrän miksi intro halutaan laittaa kovalle, mutta se ei oikein toimi täällä tietokoneiden maailmassa, kun monilla on kuulokkeet päässä ja intro on joskus jopa vaarallisen kovalla, koska eri äänilähteiden äänenvoimakkuus vaihtelee todella paljon. Toki ohjelmallisesti näitä saa tasoitettua, mutta ei ne aina toimi.

@Jaska8000

2 жыл бұрын

Samaa mieltä. Jos olen katsonut vaikka muuta sisältöä KZreadsta ja päätän katsoa Puopoloa, intro räjäyttää tärykalvot.

@MrSkinkarde

2 жыл бұрын

Introt ensinnäkin pois kokonaan.

Hallituksemme tuskin on kovin halukas keskustelemaan älykkyyden merkityksestä, ei ehkä sovi narratiiviin..

@Meton12765

2 жыл бұрын

Tai ylipäätään profiiliin Li "matematiikkaa painotetaan liikaa" Andersson ja muut kun on selvästi täysin talouslukutaidottomia eikä ihme kun mitään komptenssia ei ole myöskään missään kouluissa koskaan yksikään vaivautunut hakeen. Paitsi RKP:n ministeri. Mut se taas sitte on vaan sivussa kunhan kielipolitiikkaan ei kosketa. :D

Kun kohtaa tyhmän ihmisen, tietää mitä on älykkyys. Mikään organisaatio ei kestä heitä liian monta paitsi politiikka koska he voivat muokata elinehtojaan ja suojata ne lailla.

Kyllä sen huomaa, jos olet ystäväpiiriäsi älykkäämpi. Yleensä sen huomaa jo lapsuudessa, koska älykkäillä logiikka ja hoksaaminen toimii jo nuorena (silloin se toimii parhaiten) ja mielenkiinnon kohteet voivat olla erilaisia kuin valtaosalla. Älykkään on myös helpompi oppia uusia asioita ja taitoja, koska aivot toimivat hieman tehokkaammin, mutta tärkeämpää on kuitenkin motivaatio ja harjoittelu. Korkeakaan älykkyys ei korvaa, jos olet laiska ja huonolla motivaatiolla varustettu. Keskivertoälykkyydellä varustetussa voi tulla huippu käytännössä missä tahansa (paitsi matemaattista lahjakkuutta vaativassa ns. tiedemaailman piirissä), jos hän panostaa alaan. Mutta tarvitaan niitä, joilla on korkea älykkyys, motivaatio ja kurinalaisuutta, että saadaan huipputulos jossain asiassa aikaiseksi.

Älykkyys on kyky selviytyä tilanteista, joihin viisas ei joudu.

@TurisasFTW

2 жыл бұрын

Eli viime kädessä viisaus on älyä tärkeämpi. Älykäs ei välttämättä ole viisas, mutta viisas on todennäköisesti myös älykäs. Älyä on helppo mitata, mutta miten viisautta mitataan? Sanoisin, että viisus on se tabujen kruunaamaton kuningas.

@jermu9607

2 жыл бұрын

Asia ei ihan täysin kyllä mene noin. Joissain tapauksissa tuossa toteamuksensa on perää esim. jos verrataan vaikka älykästä teiniä ja ei niin älykästä nelikymppistä. Se mikä on parempi luonnehdinta älykkyydelle olisi esim. potentiaalinen kyky kerätä ja prosessoida tietoa. Huom potentiaalinen, ei kaikki älykkäät ihmiset todellakaan hyödynnä älykkyyttään maksimaalisella tavalla. Tämä tuli esiin tuossa haastattelussakin. Joku voi olla todella älykäs, mutta laiska ja hyödyntää älykkyytensä lähinnä päästäkseen helpommalla erinäisistä asioista.

@juhakuosmanen3415

2 жыл бұрын

Joo.kun havainnoi ympäröivää ilmennyttä todellisuutta ,jos mieli haluaa ,voi havaita miten älykkyyden/muistin ihannoinnilla on kaikkea elämää tuhoava seuraus..älykkyys testi systeemit näyttää palvelee korkeimmin vain viisauden kitkemistä ihmiskunnsta..ja.jokainen näkee kaikki asiat vain omasta ohjelmoinnistaan käsin..jos haluaa..

@TurisasFTW

2 жыл бұрын

@@jermu9607 Mitä tuo ikäero esimerkissäsi edustaa?

@villemononen5303

2 жыл бұрын

Mielestäni viisaus on ehdottomasti älykkyyttä arvokkaampaa. Kuka tahansa voi varttua viisaaksi, kun vain elää ja kokee elämää, tarkkailee maailman menoa ja koittaa oppia muiden virheistä (tai edes omistaan, vähintään). Älykkyys on vähän jotenkin semmoinen jäykkä termi. Mietitään vaikka kapitalismin "huippua", eli lasitorneja aka moderneita sieluttomia rotanloukkuja. Siellä on varmasti paljon älyä (millä muulla niissä porrasrääkeissä pärjää?), mutta niin vaikuttaa olevan myös sosiopaatteja, psykopaatteja, narsisteja... Älyllä voi kieroilla ja nitistää muita, mutta viisas ei lähde noihin leikkeihin mukaan ollenkaan. Viisaudessa on kait myös enemmän sydämmen ääntä mukana.

Todella mielenkiintoinen video ja hyvä aihe. Kiitos!

Omassa elinympäristössä selviytyminen on varmaan suhteellisen älykästä.

@jorejahtis8833

2 жыл бұрын

Juuri noin, luonnossa ne toiset karsiintuu armotta.

@TheJuntunen

2 жыл бұрын

Ainakin se on riittävän älykästä.

Soveltava älykkyys kaikkein tärkein

Kaikki ihmiset on älykkäitä tavallaan. Viisaus on harvinaista.Tai ainakin niin viisas että oppisi muiden tekemistä virheistä. Monet oppii ehkä omista virheistä - joskus. 😜 " Älykäs selviää tilanteista joihin viisas ei koskaan joudu. " En muista kuka sanoi

Tämä tuhannen taalan kysymys jota ei sivuttu keskustelussa: miten älykkyys ja luovuus menevät ja ovatko nuo mitenkään korrelaatiossa vai onko tuo korrelaatio vain aistiharha joka tulee "intohimosta" ja jäätävästä työtuntimäärästä tulosten taustalla. On jotain mainintoja tähän suuntaan mutta on myös päinvastaisia anekdootteja superälykkäistä autistisista "insinööreistä" jotka ovat sillä kapealla alalla superfiksuja. Tämä kysymys on mielenkiintoinen koska toisaalta jopa vasemmisto-oikeisto voidaan laittaa tähän(konservatiivi-liberaali aka uuden tavoittelu) (aivokemian jaottelu), joka ei nähdäkseni liity älykkyyteen mitenkään.

olipas antoisa keskustelu kiitos tästä

Taas kerran hyvää settiä! Huvittavaa vaan tässä on se että oli Ivanilla mitä tahansa vieraita kylässä niin jos keskustelu lipuu pikkasenkin lähelle sananvapaus asioita tai kohti humanistisia tieteitä niin kuin tässä jaksossa niin Ivanilla alkaa vaahtokuplat pulppuilemaan suupielistä 😄. En siis sano tätä pahalla vaan hyvällä sillä jonkun täytyy vaahdota ja öyhöttää tässä hullussa maassa 👍 Ois kiva istua samassa baarissa ja nurkasta seurata ku joku tulis trollaamaan Ivania ja perustelisi näitä päättömyyksiä

Itse tehnyt myös tuon Mensan nettitestin. Tulos 129 eli keskimääräistä hieman parempi. Toki tämä on vain suuntaa antava tulos mutta sen perusteella voisi kuvitella, että esim koulut meni mukavasti ja minulla on yliopistotutkinto. Eipä ole. Peruskoulu meni rimaa hipoen ja ammattikoulu joten kuten. Työelämässä kaupallisella alla, jossa myöhemmin olin vastuullisemmissa hommissa, mutta mukana on kulkenut aina riesana add/adhd. Tämä selvisi vasta aikuisena ja valaisi melkoisesti syitä miksi moni asia on ollut niin vaikea. Yksi niistä on keskittyminen ja muistaminen. Aikuisiällä suoritin uuden ammattitutkinnon, jota varten fysiikat, kemiat, matematiikat sun muut piti opiskella uudelleen. Matematiikka laajana. Koronan vuoksi sain opiskella rauhassa kotona omatoimisesti ja sain kaikista noista kiitettävät arvosanat. Ikänä olisi onnistunut koulun penkillä opettajan opissa. Lähinnä haen tässä sitä, että aina se koulumenestys ei kerro kaikkea. Toki varmaankin keskimäärin yleensä kertoo 🙂

@villemononen5303

2 жыл бұрын

Miten ADD/ADHD on sitten näkynyt elämässäsi? En siitä niin tiedä. Se vähä mitä lasten kanssa olen ollut vapaaehtoisena, niin basic muksuille toimii riittävän hyvin paikallaan oleminen, istuminen ja askartelu, sääntöjen opettelua jne. Kun taas esim. ADHD muksut kaipaa mielestäni enemmän fyysisyyttä, vauhtia, tekemisen meininkiä. Vanhan maailman raamit on vihdoin murtumassa, ja soisin että monenlaiselle olijalle / menijälle olisi nyt enemmän tilaa, ja parempia mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Ihan sellaisina kuin ovat.

@TheJuntunen

2 жыл бұрын

@@villemononen5303 Ei ole vielä täysin auennut itsellekään mihin kaikkeen on vaikuttanut. Itselläni ei ole tuota ylivilkkautta, vaan ihan normaalin vilkas olen ollut eli ns. add tapaus. Selkeät vaikeudet näkyneet jonkin verran siirtymätilanteiden sekavuudessa ja raskaudessa. Suurin ongelma lienee keskittymiskyvyn puute. Mieli vaeltelee ja lipsuu huomaamatta asiasta toiseen. Erilaisia ajatus-suuntia tulee liukuhihnalta. Vaikea kuvailla, mutta ikäänkuin silmien alla vaeltaisi kymmeniä ajatusten polkuja ja sitä koettaa seurata yhtä joka lähtee haarautumaan taas useammiksi ja on hankala pysyä reitillä. No aikuisena tähän on sitten löytänyt omia ratkaisuja helpottamaa tilannetta jne. Mut esim. Koulussa, jos opettaja kertoo Napoleonin elämästä ja teoista saattaa itsellä mieleen tulla, että olikohan tällä sisaruksia? Millainen lapsuus, miten nämä ovat vaikuttaneet häneen, entä sama Leninin kohdalla ja polku haarautuu taas kunnes havahdun taas oppituntiin. Ei se toki 24/7 ole tätä:) ja jos joku asia kiinnostaa kovasti, niin toki siihen keskittyykin paremmin. Esim. Aku-ankat kiinnosti ala-asteiässä kovasti ei ollut ongelmaa keskittyä ja tiesin kaiken Ankkalinnasta, osasin nimetä aku-ankan taskukirjat järjestyksessä 1-150 jne :)

@MrSkinkarde

2 жыл бұрын

Koulumenestys ei liity älykkyyteen, add/ADHD ei liity älykkyyteen, älykkyys on älykkyyttä ja jos sitä ei ole niin ei sitä muutkaan asiat suoraan aiheista. Asioita voi oppia ja älykkyysosamäärä ei siinäkään vaikuta 100%

Testasin heti videon katsomisen jälkeen tuota mensan kotitestiä, missä on 35 kysymystä. Tuli sama tulos 117, mikä Ivanillakin oli tullut, vai oliko se tämä sama testi sitten siitä en ole ihan varma. Tuli mieleen, että mitenhän luotettava tuokin testi on. Jos se antaakin kaikille tuon saman tuloksen, niin kaikki tyytyväisiä kun on vähän keskimääräistä älykkäämpi. :D Ivan pisti ajan piikkiin, ettei ole Mensaan asiaa, minä pistän seitsemän keskikaljan piikkiin, jotka join ennen testiä. :D

@nossiplays1985

2 жыл бұрын

Luulin kans vuosia, että se antaa kaikille noin 130. Sit tein testin huvikseni tutun kanssa että pääsin kyylään missä vaiheessa jollain muulla loppuu laskentateho :D

Kun ruoka vähenee Onko se selviö että ruuan valmistus lisääntyy?

Mä ymmärrän, ettei toi ole edes älykästä selittämistä! Älykkyys lähtee siittä ettei tarvi selittää kaukaa juttuja!

Älykkyys on hypetettyä, viisaus ymmärtää mitä tietoa puuttuu tai mitä tuntemattomia tuntemattomia muuttujia järjestelmästä puuttuu ennenkuin vetää johtopäätöksiä on aliedustettua koska ihmiset koulutetaan vastausten putkiaivoisuuteen eikä löytämään olennaisia kysymyksiä jotka ohjaavat toimintaa - johon viimekädessä älykkyyttä tarvitaan joka on osa kognition evoluutiota joka manifestoituu joko pelosta tai rakkaudesta. Minä en valitse missä muut on huonoja ja missä minä olen hyvä.

Ihan kuin Ivan olisi katsonut juuri minua puhuessaan tyhmästä ihmisestä ;)

Älykkyystestit kuvaavat kyllä sitä mitä niiden on tarkoituskin kuvata. Ongelmaksi muodostuu se, että tarkoitus riippuu täysin kysymysten tekijästä (tai tekijöistä) itsestään. Itse kun teen näitä testejä niin saan aina paremman tuloksen jos mietin, "Mitenhän kysymyksen tekijä olettaa minun haluavan tulkitsevan tämän kuviosarjan tai muun ongelman". Sitä paitsi monet kysymykset ovat subjektiivisia. Ainoastaan kielelliset kysymykset ovat objektiivisia, koska kielen merkitys rakentuu julkisessa keskustelussa. Muut kysymykset ovat joko subjektiivisia tai perustuvat harjoitteluun ja huomion kohteeseen. Mutta sitten ne ihmiset, jotka lukevat ja keskustelevat ovat kaikista älykkäimpiä. Tässä huomataan, kuinka mahdoton koko älykkyys käsite on. Älykkyyden voidaan sanoa perustuvan persoonallisuuteen ja kiinnostukseen johon taas omat valinnat ja elinympäristö on vaikuttanut. Erilaista älykkyyttä siis on ja eri ihmiset tulkitsevat sen aina omalla tavallaan.

Mä lähtisin niistä ihmisten lähiajatuksista, kuinka selvitä arkipäiväisiä! Josta Puopolo kertoo!

Värien erotteluun liittyen havaitsin, että kontrasti Ivanin ja vieraiden paidan värisävyillä oli hyvin huomattava.

Moniälykkyys on tyhmä termi! Taidoiksi kutsutaan näitä numeerisia, avaruudellisia yms. Moniälykkyys on vain teoria jolla halutaan tyydyttää joitain, jotka eivät hyväksy, että muut ovat parempia.

@haIophiIa

2 жыл бұрын

Moniälykkyyttä eksaktimpaa olisi puhua kognitiivisen suorituskyvyn eri osa-alueista. Osa on selvästi erittäin lahjakkaita matematiikassa, jotkut taas vieraiden kielten omaksumisessa ja onpa eräs brittipoliisi, joka tunnistaa yli-inhimillisellä tarkkuudella ihmiskasvot. Suomalaisella hyönteistutkijalla Olavi Sotavallalla oli ilmeisen ainutlaatuinen kyky erottaa sävelkorkeuksia, sillä hän muistaakseni kykeni määrittämään hyönteisen lajilleen tai taksonilleen siivistä lähtevän lentoäänen frekvenssin perusteella. Nämä kaikki ovat melko spesifejä kognitiivisen toiminnan ilmentymiä, ja niitä voisi perustellusti pitää "moniälykkyyksinä". "Moniälykkyys" ja yleinen älykkyystekijä eivät mielestäni ole toisensa poissulkevia, sillä niin yleisen äo-testeissä pärjäämisen kuin erittäin tarkkarajaisen kyvyn taustalla on lopulta kyse ihan samoista solutason prosesseista. On kokonaan toinen asia, onko psykologia - psykometriikasta puhumattakaan - tieteenä niin eksakti, että se kykenisi havaitsemaan tällaisia säännönmukaisuuksia, jotka periaatteessa vaatisivat hyvin syvällistä ymmärrystä fysiikasta ja kemiasta, joihin aivojenkin toiminta aivan fundamentaalisesti palautuu.

Tekisi mieli tehdä tuo äö-testi, mutta jännittää aina sellaiset tehtävät missä kello tikittää ylänurkassa ja tulee hirveät suorituspaineet. Menisi ihan mönkään kuitenkin koko testi ja masentuisin loppuelämäkseni.

@villemononen5303

2 жыл бұрын

Noh, ainakin oman kokemuksen pohjalta ei ollut mitään tyyliin tikittävää kelloa, vaan tilaisuuden vetäjä omalla hennolla äänellään alkoi kertomaan, kun aika alkoi olla lopussa ja vihdoin loppu. Sillei ihan kiva kokemus, ja niihin tehtäviin uppoutuu niin syvälle, ettei siinä mihinkään tikittävään kelloon edes kiinnittäisi huomiota. Kokeilemalla selviää?

@tuisku1

2 жыл бұрын

☺️Älykkäästi mietitty☺️ Milka.

@milka2682

2 жыл бұрын

@@tuisku1 Eikö? Meni jopa kirjainlyhenne äö melkein oikein. =)

@tuisku1

2 жыл бұрын

@@milka2682 😁

@defeqel6537

2 жыл бұрын

Ihan validi pointti että testiin tulee jossain määrin paineensietokyvyn testausta ihan testausasetelman takia

Älykkyystutkijan paita maastoutuu koomisesti studion verhoon, vaikka kyseessä suhteellisen harvinainen väri.

Tein ton mensan kotitestin testiksi kesken tän podcastin ja sain tulokseksi 135. En oo ikinä aiemmin päätynyt lukeen miten tämmöstä päätä pitäs käyttää, joskin luulen löytäneeni tavat onnellisempaan elämään Jordan Petersonin opeista vaikka ne eivät IQ keskeisiä olekkaan. Mut oon aina kuvitellu, että nuo nettitestit antaa saleen vaan korkeita lukuja jotta ihmiset uskois enemmän itseensä tai tuntis itsensä spesiaaliksi. Mutta nyt kun luen psykologien kirjoituksia korkean testituloksen saaneiden järjenjuoksusta tää on kuin lukisi omaa profiilia elämänkertana. Lapsesta asti samat kotkotukset. Mieli tekee 24/7 töitä. Oon siis ihan oikeesti pitänyt itseä vähän kummajaisena kun musta tuntuu että kaikilla ei oo ihan sama juttu. Tiedonjanoa ei yksinkertaisesti voi sammuttaa. Se on jatkuvaa. Ennen kuin löytää vastauksen yhteen kysymykseen tuolle käärmeelle kasvaa kaksi uutta päätä. Mieli tekee töitä AINA. Ajat autoa, kävelet, kokkaat, oot salilla. Mieli ratkoo kysymyksiä tai ongelmia jatkuvasti. Eikä siis usein mitään aiheeseen liittyvää, kiinnostamattomat asiat menee usein kuin autopilotilla. Henkilökohtasesti saatan laskee jotain syy-seuraussuhteita taloudessa kuten Kiinan asuntosektorin lainakuplaa. Tuon $60T markkinan mahdollista korjausliikettä vai kenties rysähdystä. Mitä enintään 10% korjaus tai >20% rysähdys tarkoittaa lainaketjuissa ja minkälainen ihminen siellä lainojen takana on. Kenen syliin se paska sataa historiallisien esimerkkien valossa. Eli siis niitä samoja asioita mitä teilläkin varmaan pyörii mielessä syvää takakyykkyä tehdessä. Ainut millä oon itse päässyt pakoon on FPS pelit. Niissä keskittyminen tilanteeseen on ehdotonta jos yrittää voittaa. Nyttemmin oon päättänyt opetella koodikielen, että voi aina ratkoa jotain josta voi saada taloudellista hyötyä. Se on kuin antais pienen palkinnon itselleen aina kun saa jotain ei rutinoitunutta toimimaan.

@villemononen5303

2 жыл бұрын

Taisin saada saman tuloksen, mutta sisäinen maailmani on jotain ihan muuta. En prosessoi tai yleensäkään mieti paljoa mitään. Parasta vaan yleensä kun palaan sydämmeeni, rauhaan, rakkauteen ja annan sen levitä. Mieli tietysti paapattaa 24/7, mutta sekin alkaa hiljenemään jos sitä käskee, tai kun alan irrottautumaan ulkomaailman vaikutuksista. Tai kun käyn saunassa / järvessä yms. Kukin tyylillään, mutta kuulostaa mielenkiintoiselta tuokit tapaa elää ja kokea maailmaa. Aika näyttää millainen palkinto siellä edessä sinua odottaa, hyvältä kuulostaa.

@MrSkinkarde

2 жыл бұрын

Taitaapa olla sullakin ADD

@jermu9607

2 жыл бұрын

Kuulostaa tutulta Mensan testistä 138 äo itsellä ja ajatuksen juoksu juuri samanlaista tosin hieman eri aihepiiriin liittyen itsellä rullaa enemmän tekniikan ja astrofysiikan aloille sopivaa juttua päässä kun finanssi alaa, mutta se kai määräytyykin omien kiinnostuksen kohteiden mukaan.

@nossiplays1985

2 жыл бұрын

@@villemononen5303 Tiedän tuon rauhan ja rakkauden jipon tai eksyn sinne toisinaan vahingossa. Aika voimaannuttavia ne fyysisenä tulevat tuntemukset mitä luulen, että kuvaat sanoilla "annan sen levitä". Hyvää ja kaunista, mutta samalla jotenkin harhaista kun elämä ei ehkä muuten ole ollut täysin siellä mihin ne ajatukset vie. Saa tosiaan nähdä. Tuo pään käskeminen ois hyvä oppia, miten sä teet sen? Jotain vuosia sitten yritin laskea lampaita ja niitä laskiessa tuli mieleen, että en muista miten jakokulma toimii. Siinä sitten pari tuntia pohdittuani osasin hatarasti ja kovasti keskittyen laskea pilkun sisältäviä jakolaskuja mielessäni. Havahduin irti siitä ja repesin väsyneenä nauraan omalle autismilleni.

@nossiplays1985

2 жыл бұрын

​@@jermu9607 Aihepiirit on toki vaihdellu kiinnostuksen kohteiden mukaan koko elämän ajan. Mutta yhdistävä tekijä pidempään kestävillä kiinnostuksen kohteilla on melkein poikkeuksetta ollut matikka. :)

Itse katson että Ivan Puopolo on aika nero jätkä! Ei tässä kohtaa tarvitse olla Mensan jäsen.

Viimeks kun tein mensan testin niin sain just sen 131, ja mulla loppui aika kesken enkä saanut vastattua kaikkiin kysymyksiin. Tuon aika-ongelman olis luultavasti voinut korjata harjoittelemalla, jos muistaa tietyn tyyppiset tehtävät että miten ne ratkaistaan, niin ei tarvitse lennossa selvittää uudestaan teoriaa miten ne ratkaistaan. Huvittavaa että tolla tuloksella pääsisin jäseneksi? Toinen havainto on että joka kerta kun oon tehnyt tommosen testin ja sanonut sen tuloksen ääneen, niin ihan joka kerta tulee joku jolla on korkeampi tulos palauttamaan mut takasin maan pinnalle. Esim viimeksi kun pistin huvikseen testin facebookkiin, niin tietysti joku sukulainen tuli heti sanomaan että sai jotain 160 ja on mensan jäsen.

@markomarjamaa1797

2 жыл бұрын

Se sukulaisesi oli ilmeisesti vähän pihalla noista testeistä, koska nykyisestä testistä, jonka sinä siis olet tehnyt, niin siinä ei edes saa noin korkeaa arvoa kuin 160. Testi on muuttunut ja tärkein muutoksessa on että testin keskihajonta on muuttunut eli pisteytys. Eli vaikka olisi vanhassa testissä saanut sen 160, niin siitä huolimatta hänkään ei tiennyt tuosta muutoksesta. Pisteet eivät ole kaikki kaikessa. Lisäksi internetin ja maailman muutenkin ominaisuus on että nokittajia löytyy aina, mutta huonommin pärjäävät olevat hiljaa.

@seppo8383

2 жыл бұрын

@@markomarjamaa1797 Voi olla, 161 sanoi saaneensa ja olevansa mensan jäsen, enkä usko että valehteli. :)

@MrSkinkarde

2 жыл бұрын

Jokainen joka kehuu Mensan jäsenyydellään on aivan täysi ääliö ja mahdollinen idiootti

@seppo8383

2 жыл бұрын

@@MrSkinkarde Joo, ei tässä välttämättä niin hirveää kehumista ollut, kunhan vastasi mun postaukseen aiheesta. Tuskin olisi muuten koskaan edes kertonut asiasta.

@jermu9607

2 жыл бұрын

@@MrSkinkarde Miksi ihmeessä ne, jotka kertovat olevansa Mensan jäseniä ovat idiootteja?

Kehityavunsuunta taitaa tukea Vahasta aika vahvasti,kuten pienituloisen pullea pankkitilikin täällä pohjolassa.

Mikähän on ÄO:n ja musikaalisen kyvykkyyden välinen suhde?

On täytynyt olla äärettömän älykäs joka on keksinyt nimen ominaisuudelle jonka merkityksen selvittäjäksi tarvitaan tutkijaa.

kummallakaan kaverilla ei ole hajuakaan mitä on soveltava älykkyys joka tarkoittaa loppujen lopuksi sitä ettei peukalo ole keskellä kämmentä

Vanha jakso . Kommenttiin silti mä en oo kirja älykkö mä oon sosiaalisia tilainainta lukevan. Ps Mul on luki häiri plus kännissä

En erityisemmin pidä siitä että älykkyyttä mitataan kilpaa aikaa vastaan. Einstein kun laati suhteellisuusteorian, kyllä hänellä oli siihen reilusti aikaa, jos lopputulos on hyvä, miksi kiirehtiä sitä ja kiireen takia teoriaan voi jäädä piilevä virhe joka voi myöhemmin ilmi tullessaan aiheuttaa isoakin vahinkoa. Esim jos lasketaan avaruusaluksen rungon kestävyyttä, itse ainakin haluan että asia on laskettu joka näkökulmasta vaikka kuukauden ajan, kuin että viisi minuuttia ja laskelma valmis, ja sitten hups, ei se kestänytkään.

@jermu9607

2 жыл бұрын

Tuossa haastattelussa kyllä kerrottiin syykin sille miksi älykkyyttä testataan aikaa vastaan, mutta kertaan sen. Eli ideana on ensinnäkin se, että älykkyyden voi käytännössä ajatella aivojen prosessointi nopeutena eli aika on iso tekijä älykkyydessä. Toinen syy miksi aikaa käytetään osana testiä on se, että sillä saadaan eroja vastauksiin eli eroja vastaajien välille. Älykkyysosamäärä testissä "kilpaillaan" toisia vastaajia vastaan eikä aikaa vastaan ja jos joku onnistuu vastaamaan tiukassa aikarajassa sarjaan kysymyksiä oikein ja joku toinen ei onnistu edes vastaamaan kaikkiin kysymyksiin ajallaan on ero selkeä ja se voidaan pisteyttää. Ajattele asia niin, että jos arvioisit vaikka kahden tietokoneen suorituskykyä keskenään, jos vaikka molemmat suoriutuisi antamastasi testistä kuukauden kuluttua, mutta toinen suoriutui jo muutaman minuutin jälkeen, pitäisit nopeampaa tietokonetta suorituskykyisempänä. Aika on siis olennainen osa älykkyyden mittaamista.

Sivuhuomautuksena: älykkyysosamäärästä tiedetään että siihen voi vaikuttaa, 10-30 pisteen verran ihan harjoittelemalla. Samaten on tutkimusta että mm. ruokavaliolla on väliä, sekä testiä ottaessa, että raskauden ja lapsuuden/nuoruuden aikana. edit: ja muistaakseni myös esim. väsymys saattaa tiputtaa ÄO:sta jopa 30 pinnaa

@jermu9607

2 жыл бұрын

Ei kyllä varmasti harjoittelemalla saa 30 pisteen eroa äo testissä. Ne tehtävät siinä testissä kun on pikkasen sellaisia ettei niitä oikeen voi harjoitella. Ruokavaliolla ei kyllä testiä ottaessa varmasti ole merkitystä ellet nyt sit tietysti ole kännissä testissä tai muuta vastaavaa. Raskauden ja lapsuuden aikaisella ravinnon puutteella on merkitystä ja isosti. Tähän otettiin haastattelussakin kantaa yhtenä syynä siihen miksi kehitysmaissa on keskimäärin pienempi äo ihmisillä. Väsymys toki vaikuttaa, mutta väsymys vaikuttaa about kaikkeen mitä ihminen tekee ja on hieman hölmöä tehdä äo testi rätti väsyneenä voisin jopa väittää, että tuossa tapauksessa se pudonnut pistemäärä on ihan ansaittu.

@defeqel6537

2 жыл бұрын

@@jermu9607 mm. Etelä-Koreasta on raportoitu porukkaa jotka ovat saaneet isoja eroja harjoittelemalla, siellä kun ÄO testeille annetaan paljon painoarvoa. Toki mahdollista että syystä tai toisesta ovat ensin saaneet normaalia huonomman tuloksen ja toisella kertaa ovat olleet muuten paremmassa hapessa testiä ottaessa. Ruokavaliolla voi olla paljonkin vaikutusta suoritukseen, pääasiassa heikentävästi (esim. mainitsemasi alkoholi, mutta myös muita tapoja alentaa tulosta on), mutta en pääasiassa tarkoittanut että yksittäinen ruoka-annos merkittävästi vaikuttaisi, vaan yleinen ruokavalio sinä aikana kun testiä otetaan. esim. 2. tyypin diabeetikoilla on todettu alentunut ÄO, ja tämä on täysin elämäntapa / ruokavalio sairaus (sama pätee pitkälti Alzheimeriin, jota monet kutsuvatkin 3. tyypin diabetekseksi).

@jermu9607

2 жыл бұрын

@@defeqel6537 Joo no se nyt lienee itsestään selvää, että monenlaiset sairaudet voivat vaikuttaa ihmisen älykkyyteen, samoin kun pään alueen fyysiset vammat. En tiedä millaista testaus järjestelmää Etelä-Koreassa käytetään, mutta ainakaan yleisesti käytössä olevaan Mensan testaus järjestelmään ei ihan hirveesti pysty treenaamaan.

@nazarijmanchenko7213

Жыл бұрын

@@jermu9607 Oikeastaan harjoittelemalla voit nostattaa älykkyysosamäärää, esim jos et koskaan lue et pysty sen myötä lukemaan vaikkapa ratkaisuja asioihin jonka nojalta voit ratkaista seuraavan tapauksen. Harjoittelemalla nostamme myös lasten älykkyysosamäärää kouluissa tekemällä erilaisia pulmia päiväkodista eteenpäin.

Sivilisaatiovinkkeli on aika vänkä. On olemassa karttakuvauksia, joissa näytetään sukulaisten naimistiheyttä eri maailman kolkissa. Suomi on aika pitkälle maa, jossa serkkuihin ei ole juuri kajottu. Vaik toisaalta tuntunut, ettei täälläkään harvinaista. Mut on kulttuureita, joissa enemmän tai vähemmän sukulaisia naitetaan keskenään, jotta vaikkapa mammona ei karkaa vääriin suuntiin. Jo muinaisuudessa Egyptin faaraotkin olivat räikeästi sukulaisten kesken tehtyjä.

@ilkkasorsa9778

2 жыл бұрын

Alueellinen älykkyyden taso korreloi aika hyvin ilmaston kanssa. Väittäisin että vaikeat olosuhteet on vahva insentiivi epäitsekkyyteen ja suosia yhteisön selviytymistä edesauttavia piirteitä. Kiva jos joku älyää järjestää yhteisön varautumaan tulevaan talveen, sen sijaan että kuollaan kuin torakat ensimmäisissä lumisateissa. Versus tilanne jossa voit rauhassa ja riskittä kolkata itseäsi fiksumman, poimia ruokaa vieressä kasvavasta puusta ja lisääntyä. Suosii lyhytjänteistä oman edun tavoittelua. Tämä malli toimii mainiosti selityksenä myös nykyisessä yhteiskunnassa jossa perustarpeiden täyttymistä ei enää juurikaan tarvitse miettiä.

Tuleeko tästä uusi muoti-ilmiö😮? Pitääpi opetella parempia valehtelun muotoja ja luottaa että kantti kestää😁

No enpäs usko et älyykkyydellä olisi jotain tekemistä normi elämän kaa! Koska ei ole pystynyt näkeen kokonaisuuksia Jo ympäristökustannukset on älykkyydestä kii jos ne ymmärtää! osoitettu on jo vuosia sitten ettei Kansalla ole sitä älykkyyttä ollenkaan??

Täytyyhän tässä jutussa oli jokin idis,vaikka en ookkaan mikään William James Sidis

Samanlaista selitystä, kuin maikkarin nerojen maailman selittäminen. :D

Kyllä minun lapsuudessani ainakin kaikilla koulutasoilla koulussa kannustettiin/annettiin vapaata/sponssia juuri shakkikilpailuihin, matematiikkakilpailuihin jne. Kaikilla tasoillla ala asteelta lukioon koulu kustansi joukkueiden majoitukset hotelleissa, ruoat jne. Ja saavutetuista mitalleista kuulutettiin aamunavauksessa ja jokseenkin olimme lähes tulkoon julkkiksia /tähti oppilaita. Yläasteella esim. Rehtori kuulluttanut rehtorin kansliaan välittömästi... Sai siinä tyttöjenkin silmissä vähä pahiksen kuvaa 🤔😆 tosiasiassa reksi halusi suunnitella shakin joukkuesm kisamatkaa ja pelata shakkia. Tämä oli kuitenkin matematiikan tunnilta joka oli helppoa. Matematiikan opettaja yläasteella antoi meidän pelata shakkia matematiikan tunneilla kunhan tehtävät on tehty valmiiksi. Puutyö/metallityötunnit pelattiin shakkia. Riitti kun yhden työn teki vuoden aikana valmiiksi jokla osoittaa osaavansa perusteet. Lukiossa järjestettiin lukion mestaruuskilpailut aulatiloissa ja finaaleja katsoi ehkä 400oppilasta. Pohjoismaiden mestaruuskisoissa käytiin tietysti koulun piikkiin. Kisat olivat toki lähtökohtaisesti vklsin eli ns omalla ajalla. Poislukien kaupungin mestaruudet jne.

Hmm virallis virallista testiä mensan tilaisuudessa en ole koskaan vielä tehnyt. Mulla virallisen testin ns tehtävät olen tehnyt kolme kertaa. Yläasteella syventävien matematiikan opintojen strategiapainotteisella kurssilla 162. Lukiossa 154 ja amk 155. Sinänsä suht tasaiset. Kaikki olivat ns koetilanteessa eli kontrolloidut ja valvotut. Eli ei filunkipeliä. Kai sitä voisi vielä käydä joku vuosi kattomassa että onko sitä nuoresta ja älykkäästä kasvanut keskiverto aikuinen. No onhan tuossa sen verran matkaa vielä alas että luulisi vielä pysyvän yli 135.

@JJ-mv6wq

Жыл бұрын

Voiko Mensan testeihin harjoitella? Eli jos tekee testin vaikka 10 kertaa niin pärjääkö siinä keskimäärin paremmin kuin saman älykkyystason ensikertalainen?

@Dimens1oner

Жыл бұрын

@@JJ-mv6wq no jos harjoittelee oikean ratkaisutavan / oikeat vastaukset tietyn tyyppisiin kuvioihin tai muihin probleemoihin niin uskoisin että tiettyyn pisteeseen kyllä voi niinkuin melkein mitä tahansa taitoa. Periaatteessahan sinusta tulee myös fiksumpi sitten. Kyllähän ihminen voisi luullakseni olla esim heikohko loogisessa päättelyssä monesta muusta syystä kuin vaan "tyhmä". Esim yksi kaverini oli ala ja yläasteen huono matikassa enimmäkseen siksi, että oli niin surkealla luokalla, että opettajalla meni suurin fokus siihen että luokalla mahdollisimman moni pääsee edes jotenkuten seuraavalle kouluasteelle... Kun hän liittyi lukiossa meidän hyvien matikkapäiden poppooseen alkoi matematiikka ja yleinen ymmärtäminen kiinnostaa ja lopulta hän kävi opiskelemassa yliopistosta matematiikkaa ja tilastotieteitä, myöhemmin tehnyt semi vakuuttavaa uraa matemaatikkona eläkevakuutus ja pankkisektorilla... Todennäköisesti jos olisi jatkanut ns surkeassa seurassa, olisi tämäkin polku jäänyt näkemättä. Joku voi tietysti olla luontaisesti tosi hyvä monessa.

@JJ-mv6wq

Жыл бұрын

@@Dimens1oner Kiitos vastauksestasi. Aihepiiri kiinnostaa, mutta kynnys mennä suoraan viralliseen Mensan testiin tuntuu olevan vähän korkealla. Kuvaava aihe kyllä videolla, jos kerta älykkyyttä tutkiva professorikaan ei ole tehnyt virallista Mensan testiä 🤭

@Dimens1oner

Жыл бұрын

@@JJ-mv6wq ei sille mensan testille ole oikeen mitään hyötyä muutako oma ego ellei nyt halua johonkin toimintaan mukaan genressä.

@Tilannepaalla

Жыл бұрын

Jos kerran olet niin älykäs niin oletko jo nerokeksijä?

jos olet yliopistossa, se ei tarkoita että olet älykäs. ihminen hakeutuu alalle, mikä häntä kiinnostaa ja kuvittelee mistä hän saa itselleen riittävästi rahaa tulevaisuudessa tai tulevaisuuden näkymä on hänelle mieluisa.

Älykkyyttä ei ole siinä merkityksessä mitä ihmiset kuvittelevat sen olevan. On vain eriasioihin huomionsa ja kiinnostuksensa suuntaavia ihmisiä. Älykkyys ei ole luontaista vaan behavioraalista. ajatteleminen ja tekeminen ovat ristiriidassa, joten jos ajattelet monipuolisesti niin hyvin todennäköisesti et ole hyvä valitsemaan vain yhtä lopputulosta ja tekemään siltä pohjalta. Koska näet niin monia hyviä vaihtoehtoja et osaa luopua niistä. Myös eri tavalla arvopohjaista asiaa ajattelevat pitävät toisiaan automaattisesti tyhminä. Miksi se tekee sen noin. Näinhän se pitää tehdä, koska tämä on "paras" tapa tehdä asia. Ongelma vain on siinä, että parhaus on subjektiivisesti määritelty. Loppujen lopuksi arvot määrittävät älykkyyden ja tyhmyyden.

Meriläinen aho sanoi suorassa lähetyksessä: miesten päivä tulee olla naisten. Sinänsä merkityksetön kommentti mutta oppii ymmärtämään mitä on vaarallinen rasismi.

Itse näkisin älykkyyden niin että mitä enemmän pitää turvautua väkivaltaan ja tappamiseen, varsinkin ilman syytä, esim huvin vuoksi, ja varsinkin jos kohdistuu naisiin ja lapsiin, niin sitä tyhmemmistä ihmisistä on kyse. Maissa jossa keskimääräinen ÄO on siellä 70 paikkeilla, tätä tapahtuu huomattavan paljon.

@tuisku1

2 жыл бұрын

Tämä vissiin kuuluu ihan Maslowin hierargiaan?

Tää direktiivi josta ette edes uskalla kirjoittaa MIKÄ SE ON?

@Dimens1oner

2 жыл бұрын

Nyt korkki kiinni

Tänpäivän viisus on huomisen tyhmyyttä! tai päinvastoin sekin näkyy huomenna.

Kun systeemi kirjoittaa ruuan vähentymisestä maailmalla, Miten reakoi siihen valtiovallat EUROOPASSA? SUOMESSA? Tää on viisauden osoitusta nostetaan hintoja!?

@jorejahtis8833

2 жыл бұрын

Niin ja kannetaan jätelaatikkoon vielää enemmän, kuin menee suolistaläpi.

Jo otsikosta voi päätellä, että viherbolshevikit eivät ole ohjelmasta kiinnostuneita.

mitens on soveltava älykkyys, osaa käyttää tietoansa käytännön tekemiseen, eikä vaan ole ns kirjaviisas eikä osaa soveltaa käytännön tekemiseen .

Se mitä virallinen älykkyys ennustaa on konformismia, sillä se on tehty yhteiskunnan silmin ja sen intressein. Vähän niin kuin ei hyvät kouluarvosanat kerro välttämättä että olet älykäs vaan sitä, että sopisit hyvin toimimaan esimiehenä tehtaassa. On sekin toisaalta hyödyllinen taito.

Tein vuosi tai pari sitten Mensan testin ja pääsin jäseneksi. Tunnenko nyt itseni jotenkin erityisen älykkääksi? No en todellakaan. Yksinkertaisemmaksi vaan muutun koko ajan, kunnon pumpulipää tätä nykyä. Vaan hyvin se menee näinkin, jokainen oman polkunsa mukaisesti. Elämän virtaan heittäytyminen ja enemmän intuitiosta eläminen on ainakin mulle nyt tärkeämpää, kuin mistään "älykkyydestä" kiinnipitäminen, tai erityisemmin muustakaan ulkomaailmaan liittyvästä. Jossain leimoissa, identiteeteissä tai ryhmäkuplissa pyöriminen ei vaan nappaa enää. Parempi vain elää omanlaista elämäänsä, aitona itsenään ja rehellisenä, riippumatta siitä olenko "älykäs" vaiko "tyhmä" (millä mittarilla mitattuna, kenenkin mielestä?), tai mitä muuta lie ulkomaailma yrittää paapattaa. Olen sitä mitä olen, ja näillä mennään. Olen terve ja elossa, kaikki on tässä täydellisessä hetkessä nyt hyvin. Mensa vähän muutenkin löyhkää semmoiselta vanhan (kuolevan) maailman dinosaurukselta. Aika aikaansa kutakin.

@TheJuntunen

2 жыл бұрын

Viisaita sanoja 😉

@jaakkouusitalo1094

2 жыл бұрын

On tervettä haastaa itseään myös älyllisesti ja pelkkä itseensä tyytyminen ei välttämättä ole kannattavaa pitkällä juoksulla.

@villemononen5303

2 жыл бұрын

​@@jaakkouusitalo1094 Juu, arvostan hyvää ajatustasi. Vaikka tosiaan aivot on aikamoista pumpulia tätä nykyä, niin kyllä mielestäni saan ihan älyllisellä puolellakin itseäni sopivasti haastettua esim. yrittäjänä toimiessa, varsinkin tässä ajassa. Mutta ei se ole mitenkään olennaista, ainakaan minun kohdallani. Itse asiassa, poisoppiminen on ollut tärkeämpää lähivuosina. Poisoppiminen liiallisesta älykkyydestä / analyyttisyydestä, turhan tiedon keräämisestä pääkoppaan, yhteiskunnasta / ulkomaailmasta tulevasta ohjelmoinnista jo pienestä pitäen (ja ehkä myös jo paljon kauempaakin, ehkä ajalta ennen tätä ihmiskokemusta ja sukulinjojen juurista). Aika paljosta on hyvä nyt vain päästää irti, jotta jollekin paremmalle on tilaa. Jotta voin paremmin vetää kaiken oman voimani (jonka olen syöttänyt ulkomaailmaan) takaisin itseeni, ja käyttämään tämän uuden kapasiteetin oman todellisen potentiaalini valjastamiseen. Liiallisesta eristäytymisestä ainakin puhekyky / sanavarasto alkoi heikkenemään voimakkaasti, eikä ole kovin kummoista nytkään. Mutta harjoittelulla paranee, joten ei sen suhteen huolta enää. Päivänkin kun paapattaa menemään, niin kummasti terävöityy ja palautuu. Se on hienoa nähdä, eli erilaiset kyvyt aukeaa tai muistuu mieleen kun niitä tarvitsee. Se onkin ihan sopivaa niin. Tuon prosessin aikana aloin kyseenalaistamaan että pystynkö enää toimimaan edes osana yhteiskuntaa, alkaako elämän loppu häämöttämään. Mutta sitten huomasin, että tietynlainen pehmentyminen (liittyen muistamiseen, ilmaisuun jne.) oli osa globaalia puhdistumisen prosessia. Niin monta ihmistä tuotiin eteeni samojen haasteiden parissa, ettei siitä jäänyt epäselvyyttä. Ja, se oli tärkeä prosessi itsensä todellisessa hyväksymisessä. Erilaisista kanavista on tullut viestiä, että ilmaisua voisi alkaa availemaan ja lähteä taas ihmisten ilmoille (jonka tiedän itsekin sopivaksi). Juu, mikä jottei. Mutta oli äärimmäisen tärkeää myös eristäytyä, rauhoittua, hypätä muutamaksi vuodeksi pois yhteiskunnan oravanpyörästä ja ajan kahleista, ja ankkuroitua omaan todelliseen itseensä niin vahvasti, että ei sitä ulkomaailma enää horjuta. En todellakaan "tyydy" itseeni, vaan itse asiassa täytyn itsestäni. Se on itse-rakkautta sen terveessä mielessä. Mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa, että itsensä kanssa olemalla löytää oman todellisen itsensä, oman todellisen äänensä. Sisältä, sydämmestä, ytimestäni kumpuaa rakkaus, ilo, luottamus, tasapaino, harmonia, vastaukset kysymyksiini. Etsin pitkää turhaan merkitystä ja hyväksyntää ulkomaailmasta, mutta kaikki olennainen oli jo minussa sisällä. Kaikki olennainen jo tässä ja nyt. Sen äärelle kun hiljentyy kuuntelemaan ja tuntemaan mitä sisältäni tänään nouseen pintaan, mitä kehoni haluaa sanoa tänään, mitä sydän haluaa kuiskata tänään. Sieltä tulee jotain niin hyvää, ja jotain niin pysyvää kaikki ajat ja paikat ylittävää, ettei paremmasta väliä. Juu, muita on myös hienoa kohdata. Upeina ihania ihmisiä. Sanoa ne sanat jotka täytyy, tehdä teot jotka täytyy ja jatkaa taas matkaa. Jakaa rakkautta ja hyväntahtoisuutta vaivatta, pyyteettömästi. Minua kiinnostaa erityisesti muissa ihmisessä se, kuinka he hahmottavat maailmaa. Mikä on heidän perspektiivinsä, heidän kulmansa tähän maailmaan / omaan elämäänsä? Erilaiset loputtomat perspektiivit ovat mielenkiintoisia. Ja miten ihminen kertoessaan omaa tarinaansa avautuu myös samalla uusille ymmärryksille. Mutta aina kuitenkin palaan lopulta omaan itseeni, omaan valtaistuimeeni koska sieltä minun on parasta ponnistaa. Se on turvani, se on voimani, se on keskukseni, se on kehtoni. Vaikka koko maailma muuttuisi ympärilläni ja kaikki murenisi, niin minä pysyn. Minun todellinen olemukseni pysyy ja jatkaa matka... Ilmaisun herättelyn prosessissa olen nyt alkanut vähän mättämään afrikkalaista savirumpua ja kiekumaan / joikamaan, aika usein aamuisin kun herään. Siinä on jotain alkukantaista, vanhaa, ja mielenkiintoista miten vaivattomasti se sieltä nousee, kun heittää ennakko-odotukset (plus itsensäi tuomitsemiset) romukoppaan ja antaa sieltä nousta mitä nousee, rummutuksen ja äänen avulla esim. Tuntuu siltä, että tämä avaa ilmaisuani taas kerran, mutta nyt ihan eri tavalla. Hämmästyn välillä mitä voimaa sisältäni löytyy, vaikkapa äänen muodossa. Sitä vaan tekemään niitä asioita mitä tuntuu itselle sopivalta ja hyvältä, ja monet hienot asiat seuraa perässä.

@jaakkouusitalo1094

2 жыл бұрын

@@villemononen5303 Hienoa itsetutkistelua ja sen osoitusta. Arvosta itsekriittisyyttä ja se on minusta kaiken alku ja loppu, jos haluaa muutosta omassa elämässä.

Hyvä video, mutta kyllä meni pahasti pieleen "yleislääkärin" toimenkuvan kuvailu.

eka

Yksi testi ratkaisee! Paras shakinpelaaja koskaan on Fabiano Caruana! Korkein shakkivahvuus yksi turnaus! Fabiano Caruana 8, 5/10 St Louis Elo tulos 3070! Karpov Linares 11/13 Elo tulos 3040! Alekhine SAN Remo 1930 elo 3040! Kasparov ja Fischer heidän parhaat turnaus tulokset 2990! Minun vanha tietokone mietti 5:22 minuuttia Capablanca-Reti pelin siirtoa ja ratkaisi! Peli vuodelta 1922! Sama tietokone mietti 4:37 minuuttia Kasparov-Kramnik pelin siirtoa ja ratkaisi! Capablanca parempi kuin Kasparov! Nyt väitetään että Kasparov parempi kuin Capablanca! Nykyään väitetään että Capablanca on surkea ja häviäisi sadoille nyky pelaajille!

@ReasonAboveEverything

2 жыл бұрын

???

@volymir

2 жыл бұрын

Sattuipa silmiin lukea tämä.

Rotu ja älykkyys...

@ReasonAboveEverything

2 жыл бұрын

Älä katso sinne

@TheStobe84

Жыл бұрын

Rodulla ja älykkyydellä ei ole mitään tekemistä keskenään. Jotkut neo nazi tutkijat tehny pieniä tutkimuksia joilla ei painoarvoa jotka viittaisivat valkoisten "yllätys yllätys" korkeampaan ÄO:hon. Vaikka eroa olisikin, se nyt on irrelevanttia. Kaikista tulisi pitää huoli niin kauan kuin on osa yhteiskuntaa riippumatta älykkyydestä.

Mikäs on ivanin äo

Miten olisi, jos vaan käyttäisitte sitä vanhaa kunnon sanaa eli "lahjakkuus". Älykkyys taitaa olla elämänkokemuksen mukanaan tuomaa viisautta.

@MrSkinkarde

2 жыл бұрын

Älykkyys ei ole viisautta.

@Totuusministerio

2 жыл бұрын

Älykkyys on nopeutta, viisaus hitautta.

Mä Maailman älykkyydestä sanoisin, et haisee paskalta!! Kuinka voikin olla niin viisasta kuin tänään ON!?

Tulee kyllä väistämättä mieleen, ettei todellisuudentaju ole ihan tapissa, mitä käsiteltäviin aiheisiin tulee, ja niiden liittämiseen muuhun kokonaisuuteen.

Antaa kyllä tyhmän kuvan ihmisestä kun ei osata puhua. ”Että että joo ääm öö ja ja niinkun niinkun.”