Jos haluat saada sähköpostitse tietoa uusista jaksoista ja muusta podcastiin liittyvästä, voit liittyä postituslistalle osoitteessa eepurl.com/h-UdTb

oho 7tunnin jötkylä :D

Mielenkiintoinen vieras. Kiitos!

Kiitos hyvästä jaksosta. Bussimatka Tallinnasta Vilnaan sujui mukavasti tämän parissa.

Hyvä keskustelu, ei mikään vartin höpötys.

Perustin uuden juomapelin. Joka kerta kun Henry sanoo, "että olisi useita kiinnostavia lankoja, joita seurata" pitää ottaa shotti... oon kolmen promillen kännissSä tälkgkää

Katsoin vain viisaus-osuuden - hyvin tiivistetty sanoma siinä, tiukka setti, kiitokset! Aluetta tutkivana jäin pohtimaan väitettä viisauden ja älykkyyden välisestä väitetystä yhteydestä. En ole itse törmännyt tällaiseen tulokseen. Lähde? Kiitokset, jos vaivaudut!

Katsoin videota yli kuusi tuntia, mielenkiintoinen video. Juontajaltakin hauskoja ajatuksia. Kun tutkitaan yleisälykkyyden korrelaatiota koulutuloksiin ja sosio-ekonomiseen asemaan, niin tarkoittaako yleisälykkyys tutkimuksissa sitä, mitä älykkyysosamäärä mittaa? Kuulosti siltä, että yleisälykkyyttä ei pystytä tarkalleen määrittämään. Puhuttiinko missään kohtaa siitä, että mikä osa yleisälykkyydestä johtuu ympäristöstä / mikä tulee perimän mukana? Korrelaatio kuulostaa kyllä hyvin yksinkertaiselta tilastolliselta menetelmältä, mutta en ole mikään asiantuntija. Olisi mielellään kuullut keskustelua myös Tatu Vanhansen ym. tutkimuksista väestöryhmien välisistä älykkyyseroista. Varsinkin internetin syövereissä (laudat) pidetään suunnilleen totuutena etnisyyksien välisiä yleisälykkyyden keskiarvoja, joista johdetaan mitä villeimpiä päätelmiä. Olisi kiva kuulla akateemiselta älykkyystutkijan näkemys asiasta. Pidin varsinkin ajatuksesta, että yleisälykkyys voi olla hermoverkoston toiminnan nopeuden mitta (selittäisi myös sen, miksi henkilökohtainen yleisälykkyys on korkeimmillaan joskus 20+) ja kuinka meissä on ominaisuuksia, vaikka ne eivät olisi tietoisuuden teatterin parrasvaloissa. Olen hieman katkera, kun ärsytti tutkijan taajaan korostama korkeakoulutuksen ja yliopistoihin pääsyn korrelaatio yleisälykkyyden kanssa, semminkin kun tutkija itse ilmeisesti pääsi sekä Helsingin yliopiston oikeustieteellisen ja psykologian laitokselle, joka implikoi tutkijan oman yleisälykkyyden olevan korkea. Tällä hetkellä GPT4:n arvioitu älykkyysosamäärä on jotain 140. Mielellään kuulisi vaikka kokonaisen keskustelun tekoälystä, AGI:stä ja ASI:stä.

Lopun pohdintaan siitä, mitä ihmistä monta kertaa älykkäämpi tekoäly tarkoittaisi: teknologinen singulariteetti tarkoittaa määritelmällisesti tilannetta, jonka jälkeistä tilannetta ei ymmärretä.

Tuohon viimeiseen kysymykseen, että miten superälykäs tekoäly voisi ilmetä meille jos sellainen singulariteetti-ilmiö toteutuisi. Mitä sellainen tekoäly voisi puolestamme tehdä, muuta kuin hakata meidät shakissa? Jos siis todella puhuttaisiin miljoona kertaa älykkäämmästä ajattelusta, ja tuo "vaikuttaisi meidän silmissä magialta" -teesi on totuudenmukainen, voisi tällainen älykkyys esimerkiksi ymmärtää ajan olemuksen, neljännen ulottuvuuden ja entropian kääntämisen. Tällainen tekoäly voisi kenties siis liikkua ajassa edes-takaisin (muistakaa: kuin magiaa!). Tällaisella tekoälyllä olisi siis käytössään todellisen maailman undo-painike. Tämän peruutustoiminnon avulla tekoäly voisi kokeilla kaikkia mahdollisia ratkaisuja esimerkiksi Ukrainan sodan lopettamiseksi. Myös niitä, jotka päättyvät ydinsotaan. Kun tämä äly olisi sitten (omassa ajassaan) kokeillut triljoonia erilaisia sähköposteja ja ydinase-uhkailuja ja elänyt niiden parissa miljardeja miljardeja vuosia, putkauttaisi se lopulta meidän tietoomme sen täydellisen toimintojen sarjan, jolla Ukrainan sota loppuisi mahdollisimman pian.

Rationaalisuudesta: Markuksen esimerkki, jossa sähköä ei vaihda halvempaan, on melko radikaali. Kuitenkin, varmaan aika moni meistä kieltäytyy liittymästä esimerkiksi yritysten postituslistoille, VAIKKA jos pelkkiä numeroita katsoo, niin siellä kerran vuodessa ehkä olisi jokin tarjous joka saattaisi hyödyttää. Laskelmoimme, että tämä hyöty ei ole edes sen pienen häiriön arvoinen, jonka yksi kuukausittainen sähköposti saapuneet-kansiossa luo. Minä olen rationaali-radikaali mitä tulee bonuskortteihin. Laskelmoin, että kortti paksuntaa lompakkoani 0,76 millimetriä, ja tämän tuoma haitta on suurempi kuin saavutettava hyöty.

@05:29:00 kohtaan jossain määrin liittyy... alkoholia kun suomessa tehtiin liikaa töitä 70-80luvuilla ja vielä 90-luvulla, älykkäämmät ihmiset taisivat käyttää vielä enemmän kun pitää suodattaa pois virikkeitä ja hillitä liikaa luovuutta/ideoita. Eli tuo on hyvin kokonaisvaltainen asia. Tätä ei usein huomioida että tuo vaatii "ylläpitotyötä", nopeammin toimivat aivot vaativat useammin uutta materiaalia työstettäväksi tai "energia" loppuu kokonaan, jonkunlainen oikosulku. Sitten taas kuten aiemmin mainittiin että tietyn rajan jälkeen lähes kaikki työt tai hyvin suurin osa on saman toistamista eikä edes haluta että oppii uutta koska silloin ihminen haluaa uusia työtehtäviä ja tämä taas usein ei ole esimiesten toiveissa kun on koulutettu ihminen johonkin spesifimpään työtehtävään isommassa kokonaisuudessa. Jos Markuksen kaltainen ihminen laitetaan tekemään toistuvaa teollisuustyötä viikko ja kuukausikaupalla putkeen, aivot ja motivaatio leikkaa jossain kohtaa kiinni että ottaa lopputilin ja tarvitsee aivan jotain muuta. Jollekin vähemmän älykkäälle (voi silti olla "fiksu" ja viisas) jaksaa samaa työtä paljon pitempään. Meillä on hirveä määrä näitä "tylsiä" töitä ja tehtäviä arjessa erityisesti ja jäävuoren huippu on se luova ja ihmeellinen osa. Myös artisteilla on paljon rutiinia jotta saa tehtyä sen hienon biisin joka muistetaan.... hyvin usein jätetään huomiotta että liikkuminen jonnekin, liikenne, kelloon katsominen, mahdollinen valmistautuminen oletetaan itsestäänselväksi sille joka kutsuu tapaamisen, mutta tuohan vaatii valtavaa rutiinia ja valmistautumista joka esim luovan muusikon osalta on varsinaiseen työhön liittymätöntä (taksi helpottaa jos siihen on jo uralla varaa, koska voi hyödyntää ajan muuhun kun toinen ihminen ajaa oikeaan paikkaan). Samoin työpaikoilla roolit jakautuvat, tarvitsee päätöksentekoa (ei liiallista jahkaamista), älykkyyttä uusien ratkaisujen analysointiin/uuden tiedon käsittelyyn milloin mistäkin, joku tekee ulospäinsuuntautuvaa markkinointi/yhteydenpitotyötä jne. Tässä voi olla omaa projisointia mutta tuo älykkyys vs luovuus, vai onko se vain uuden tarvetta pitää aivot "freesinä", on kiinnostava ulottuvuus ja se tarvitaanko ja missä suhteissa älykkyyttä eri paikoissa jotta hommat toimivat. Ainakin Dr Housessa oli jakso jossa potilas(huippuälykäs) käytti lääkekoktailia jotta saisi hillittyä liikaa älykkyyttä, jotta pystyisi olemaan onnellinen ja nauttimaan parisuhteesta. Tämä on ollut jossain muuallakin. Samoin näkisin että Flynn vastainen efekti johtunee siitä että kun teknologiat ym on kerran kehitetty, ei enää tarvita yhtä korkeaa älykkyyttä niiden pieniin korjauksiin jolloin suuremmat ihmisjoukot voivat sitten vain hyödyntää tätä tehtyä työtä, keskinkertaisella älykkyydellä (ei tarvitse tietää miten some toimii teknisesti käyttääkseen sitä). Toisaalta tarve uusille asioille sitten voi lipua muille aloille... mikä se sitten on, hankala sanoa. Sinänsä jonkin murroksen kohdalla(2000 IT kupla) tapahtuu niin paljon että mitkä tahansa ratkaisut kelpaavat, sitten kun homma tasaantuu, tarvinnee paljon enemmän työtä kuten nykyfysiikassa läpimurtoihin.

"...älykkyys on mahdottomuus, koska jääkiekkopelaajat haluavat laukoa kiekon täysillä samasta kohtaa, minulla ei tullut murtumia ranne paisui vain kaksinkertaiseksi

Tuosta reaktioajasta, en tiedä ymmärsinkö oikein miksi älykkyyttä testataan sillä, mutta esports pelaajista tiedetään että biologia hidasta iän myötä rajusti reaktioaikaa.... noin 20vuotias on huipussa, sitten 40v jo paljon alhaisempi. Ymmärtääkseni älykkyys ei muutu iän myötä, joten tuossa on pieni ristiriita. (Tarkoitan urheilun kaltaista ärsykkeeseen reagoimista esim näköaisti -> aivot -> käden liike, en jonkinlaista tiedon prosessointia). Toki näissä on paljon harjoittelulla virkaa, jos tietää miten toimia, on paljon helpompi reagoida kuin "vapaa tilanne" tapauksessa. Esim nyrkkeilijölllä on klassisia reaktioaikatestejä näin, tosin heillä se perustuu kokemuksen ja harjoittelun myötä ennakointiin toisen kehon liikkeistä.

@user-dx1qi5lk9p

10 ай бұрын

Videossa sanottiin, että yleisälykkyys on korkeimmillaan 25-vuotiaana, ja alkaa siitä hiljalleen laskea.