Erittäin hyvä video.👍 Pitkässä juoksussa kuluilla on tosiaan valtava merkitys lopputulemassa. Sijoittajan on hyvä tiedostaa, kuinka paljon pitkällä aikavälillä maksaa esim. hallinnointipalkkioita (voivat helposti olla vuosittain 2%-3%) rahastolle + kuinka paljon sijoittaja niiden lisäksi samalla menettää kun sijoittaa aktiivisesti hoidettuun osakerahastoon verrattuna siihen, että olisi sijoittanut kustannustehokkaaseen (palkkio esim. vain 0,1%) indeksirahastoon, joka seuraa laajaa markkinaindeksiä (kuten S&P500). Aktiiviset rahastot eivät pidemmällä aikavälillä juuri koskaan tuota markkinatuottoa paremmin ainakaan kulujen jälkeen. Otetaan esimerkki: Kertasijoitus 10.000 Eur 50 vuoden ajaksi (kaikkihan sanovat, että pitkäaikainen sijoittaminen kannattaa). Osakemarkkinatuotto 7% p.a., aktiivinen rahasto tuottaa saman markkinatuoton 7% pa. pitkällä aikavälillä, mutta sen juokseva kulu on 2% p.a. eli rahaston nettotuotto sijoittajalle 5% p.a (7%-2%) Aktiivisen rahaston sijoittajalle jää käteen 50 vuoden päästä 107 tEur, eli 173 tEur vähemmän kuin indeksirahaston tuotto, joka oli 280 tEur. Minne meni noin 62% tuotosta🤔, joka oli saatavilla sijoittamalla passiiviseen indeksirahastoon, joka seurasi laajaa markkinaindeksiä ? No salkunhoitajille ainakin meni tuosta osuudesta 43 tEur.. Alla eräs niin mainio lainaus John C.Boglelta: The investor who put up 100 % of the capital and assumed 100% of the risk earned about 31 % of market return. The system of financial intermediation which put up 0% of the capital and assumed 0% of the risk essentially confiscated 70 % of that market return. Surely the lion share. 🤨 Tämä ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä arvopapereita.

Loistava pätkä! Tavoittaa myös varmasti uutta ikäryhmää sijoittamiseen :)

Mites jos alussa laittaa isomman summan, niin lisääkö se riskiä et ostaa paljon kerralla (mahdollisesti kalliilla) vai onko se hyvä juttu et summa ehtii olla pidempään tuottamassa ja sen jälkeen alkaa sit tasaisesti kuukausisäästäjäksi, kun olen vasta nyt aloitellut sijoittamista 28 ikävuoden kynnyksellä? Itsellä nyt omistuksessa Amerikan ja Pohjoismaiden rahastoja, on just hiukan vaikeuksia valita mitkä olis parhaita, noi ainakin vaikutti tasaisen tuottavilta. Jotenkin tuntuu et hinnat on nyt aika ylhäällä :D Koskahan seuraava dippi tulee? Silloin tieten kannattaisi varsinkin lyödä paljon sijoituksia kehiin?

@jurtza8149

2 жыл бұрын

Seuraavan dipin ajotuksen ku tietäs niin pystys tekemään ihan törkeenä mammonaa, mutta sitä ei kukaan tiedä, ei edes ammattilaiset. Siksi niitä dippejä ei kannata pyrkiä edes ajottamaan. Kun säästää tasaseen tahtiin esim. kuukausittain suoraan yhtiöiden osakkeisiin tai rahastoihin pysyy salkun keskikurssi maltillisena, kun kurssien madellessa saa edullisemmin enemmän osuuksia ja korkealla olessa vähemmä. Isoa summaa ei välttämättä kannata ihan alkuun iskeä markkinoille vaan kannattaa se summa jakaa pienempii osiin ja käyttää ajallista hajauttamista. Toki, jos markkinat roimasti dippaa voi olla paikka iskeä isommallakin summalla, mutta tässäkin pätee ajoittamisen vaikeus.

@jaegpsde3877

2 жыл бұрын

Uskon että exponentiaalinen kasvu tulee jatkumaan vielä pitkään, joten on turha murehtia ajoittamisesta. Sen sijaan kannattaa nauttia muhkeista tuotoista!

@richier8898

2 жыл бұрын

Aika markkinalla voittaa, markkinan ajoittamisen 90% tapauksissa.

@aleksi1993

2 жыл бұрын

@@richier8898 Okei kiitoksia vastauksista. Sit kans kiinnostais tietää miten olette hajauttaneet omia sijoituksianne ja millaisia rahastoja itse ostatte? :)

@Crimtaku

2 жыл бұрын

@@aleksi1993 Juu tilastollinen fakta on se että isolla alkusummalla ja sen jälkeen säännöllisesti tasaseen tahtii lisää tuottaa paremmin kuin se että lähtisi nollasta ja hieman isommilla kuukausisäästöillä sitten tunkisi sen summan sisään ajan kanssa. Toki ainahan se riski on olemassa että voi dipata siihen heti könttäsumman perään mikä on toki ikävää jos ei enää olekkaan rahaa ostaa dippiä mutta edelleen keskimääräinen tuotto on könttäsijoituksella parempi. Valitsee sit miten haluaa riskiä hallita. Itse olen sijoittanut suomen, suomen pienyhtiöiden, ruotsin, euroopan, mailmanlaajuiseen (josta suurin osa on jenkkilässä), kehittyvien alueiden ja kestävän energian rahastoihin. Noista suurin on suomen indeksissä, toisiksi suurin on ruotsin, muut sitten pienempiä määriä noin 10-15% rahastokakusta per kipale. Sit niiden lisäksi 40% on ripoteltuna yksittäisiin osakkeisiin ja joku 10% cryptoihin (siellä vastaus tuohon "milloin seuraava dippi" kysymykseen oli ihan tuossa äskettäin, nyt ollaan siitä montusta tehty jo nousua.) Huomaa että alun varovaisen indeksien kokeilun jälkeen on iskenyt sekä ahneus että uhkapeliriippuvuus suurempien voittojen kiilto silmissä minkä takia ihan mahdollista että varovaisempi ja/tai viisaampi katsoisi tuota crypton ja yksittäisten osakkeiden määrää pienellä kauhulla. Mutta siinä missä indeksit on niitä vakaita niin niistä ei normaaleissa oloissa revitä yli 50% vuotuisia kasvulukuja joita yksittäisillä osakkeilla voi saada tai olla saamatta. Toisaalta myös sanovat että suurin osa ammattilaisistakin häviää pitkässä juoksussa indekseille...

Tää video pitää lisätä lukion ja ammattikoulun opetussuunnitelmaan!🤔

@NordnetSuomi

2 жыл бұрын

Tämä kyseinen pätkä on itseasiassa yksi osa lukiolaisten sijoituskoulua, joka starttaa syksyllä. 👍😎

Kiitos siitä. Hieno ! :)

Ensimmäinen

on nämäkin kaverit vähän turhan vanhoja korkoa korolle ilmiölle. No jos 60-70v nostaa niin kyllähän se sit jo tuottaa hyvin.

Miten aivopesit nämä lapset Martin Paasi?