UPM polkaisi HCT-kokeilutoiminnan liikkeelle kesällä 2013 Lappeenrannan lentokentällä pidetyillä testausajoilla. Vuodesta 2014 alkaen maanteillämme on liikennöinyt useita poikkeusluvan saaneita HCT-tutkimus- ja tuotekehitysajoneuvoja. Iso osa näistä yhdistelmistä on suunniteltu erilaisiin metsäteollisuuden kuljetuksiin.
Haminan satamassa 28.5.2019 pidettyyn seminaariin kokoontui kattava joukko HCT-tutkimushankkeiden ydinjoukkoa keskustelemaan näiden hankkeiden kokemuksista ja tulevaisuuden tutkimustarpeista.
Satamakentälle nähtäville saapui myös kolme HCT-yhdistelmien raskassarjaan kuuluvaa 80-100 tonnin . massalla liikennöivää tutkimusajoneuvoa.
Nämä suuret ja hyvätapaiset HCT-rekat ovat liikennöineet turvallisesti, ympäristöystävällisesti ja tehokkaasti kuljettaen niin raakapuuta, metsäteollisuuden valmis- ja
sivutuotteita.
”Pitkäkestoinen ja laadukas käytännön tutkimus on jo osoittanut, että metsäteollisuuden raskaiden raakaaine- ja tuotekuljetuksien päästöjen vähentäminen ja toiminnan tehostaminen on mahdollista, kun yhdistelmien massat päätieverkolla ovat 80-100 tonnia ” Janne Kukkura, kehityspäällikkö, Koskitukki.
”Toimivilla HCT-ratkaisuilla yhdistettynä kattavaan monipistekuljetus- ja terminaaliverkostoon voimme merkittävästi vähentää niin alemman tieverkoston kuormittavuutta kuin pääteiden raskaan liikenteen rekkamäärää. Tämä tukee sekä päästötavoitteiden toteutumista, tehostaa teollisuuden puuhuoltoa että parantaa kuljetusresurssien käyttöastetta”. Esa Korhonen, logistiikkapäällikkö, UPM Metsä.
”Traficom on mukana keskeisissä liikenteen tutkimuksissa käyttökokeilut mahdollistavana lupaviranomaisena ja tuloksia hyödyntävänä määräysten antajana.”, Otto Lahti, johtava asiantuntija, Traficom.
” Massojen korottaminen vaatii toteutuakseen laajaa tutkimus- ja selvitystyötä, ennen kuin asiasta voidaan tehdä päätöksiä. Meidän on varmistuttava siitä, että teiden rakenteet ja sillat kestävät, jos massoja
nostetaan. On myös selvää, että massojen korotus ei voi koskea koko laajaa lähes 80 000 kilometrin maantieverkkoa”, Vesa Männistö, johtava asiantuntija, Väylävirasto.
”Kuljetusvälineiden käyttöä tehostamalla parannetaan metsäteollisuuden logistista kilpailukykyä sekä vastataan tarpeisiin vähentää liikenteen ympäristövaikutuksia. Suuremmat kuljetusyksiköt auttavat ratkaisemaan kuljettajapulaa”. Pirjo Venäläinen, erikoistutkija, Metsäteho.
”Oulun yliopiston auto- ja työkonetekniikan tutkimusryhmä on tuottamassa tutkimustietoa yhteistyössä alan toimijoiden, viranomaisten ja muiden tutkimustahojen kanssa siitä, miten pidemmät ja raskaammat ajoneuvoyhdistelmät suoriutuvat yleisessä tieliikenteessä erityisesti pohjolan haastavissa ja vaihtelevissa
olosuhteissa.” Miro-Tommi Tuutijärvi, tutkija, Oulun Yliopisto
”Huipputehot ympäristöystävällisesti SUOMALAISELLA osaamisella -
Suomen, sekä suomalaisen kuljetusalan tulee olla kehityksen kärjessä, tutkimassa, kehittämässä ja kokeilemassa uutta. Meille HCT tutkimushankkeessa mukanaolo on itsestäänselvyys, sillä olemme koko historiamme, investoineet ja kehittäneet kalustoamme tuottaaksemme asiakkaille, ympäristöystävällisiä, luotettavia, räätälöityjä kuljetusratkaisuja. Monet eri vuosikymmenien aikana eturintamassa käyttöönottamistamme uusista ratkaisuistamme ovat tukeneet meitä ja asiakkaitamme kansainvälisessä
kilpailussa. ” Kalevi Huhtala, kuljetusneuvos, Kuljetusliike Kalevi Huhtala Oy.
”HaminaKotka -satama on suomen suurin yleissatama, joka palvelee kaikkia kuljetusmuotoja. Satamamme on osa suurenmassan HCT tutkimusautojen reitistöä ja ne ovat meille tuttu näky. Ympäristöystävällinen, turvallinen, tehokas autokuljetus on yksi osa satamaan saapuvan liikennevirtaa. Kuljetusten toimivuus,
tehokkuus ja liikenneväylien kunto on erittäin tärkeä tekijä, kun puhutaan satamamme tai asiakkaidemme kilpailukyvystä”. Markku Koskinen, Liikennejohtaja, HaminaKotka -satama.
Pahoittelemme videon kehnoa äänenlaatua.