Vähemmän kaiutettu kun toinen versio, eli luonollisenpi.
@Sannamari_O_903 күн бұрын
ikävä suviseuroihin! en oo päässy niin moneen vuoteen. Ja mieheni kanssa ei päästä, kun hän on pyörätuolissa. ois niin ihana päästä edes johonkin kesäseuroihin käymään. mutta ei taida onnistua😥
@pietaimpio29514 күн бұрын
Ihana laulu
@rubenheide732Ай бұрын
Pudasjärvellä sitten tänä kesänä!😃
@clarissasaariАй бұрын
Kiitos kauniista laulusta ☺️
@maijamaaluoto255Ай бұрын
Kyllä on kaunis virsi🙏
@kaijamuhonen5530Ай бұрын
Kaunis on tämäkin sävelmä!
@roosakalkaja40542 ай бұрын
Paras
@heleena16933 ай бұрын
Tämä rakas kiitosvirsi on soinut sielussani ja sydämessäni ensimmäisestä kuuntelukerrasta lähtien ❤
@youtubekayttaja3 ай бұрын
Taivaassa kerran tavataan kaikkien pyhien kanssa🙏
@leenakurtti93114 ай бұрын
Kaunis virsi.
@toiniheikkala83334 ай бұрын
😅❤🎉
@democracyalways98015 ай бұрын
What, when, where, Who?
@Moledy5 ай бұрын
Ihana laulu😢❤
@kaijamuhonen55305 ай бұрын
KIITOS!MINUN JOULULAULUNI❤️
@akku22236 ай бұрын
Kiitos kun tämä laulu on vielä kuuluvana. Ja kiitos teksistä, 😊jaettu!
@akku22236 ай бұрын
Tämä sopii kristityn aamuun,, ja iltaan,,
@akku22236 ай бұрын
Tämä laulu voi sopia kristitylle, vaikka joka aamu. "1. Pois pelko, Herran kansa! Ken voisi peljättää, kun Herra armollansa laumansa piirittää. Nimemme Jumalalla on aina muistissaan, ajalla ahtaimmalla hän rientää auttamaan. 2. Pois ihmispelko heitä ja pelkää Jumalaa. Ken kulkee Herran teitä, häneltä avun saa. Maailman nytkin voittaa vain usko Kristukseen, hän antaa armon koittaa, tuo rauhan kansalleen. Lobt Gott getrost mit Singen (Lass dich durch nichts erschrecken) Virsi on peräisin uskonpuhdistuksen ajalta, böömiläisveljien saksankielisen virsikirjan vuoden 1544 painoksesta. Virren kirjoittaja on mahdollisesti Michael Weisse (n. 1488-1534). Hän oli 1531 toimittanut mainitun virsikirjan ensimmäisen painoksen, joka oli siihen mennessä laajin saksankielinen virsikirja ja jolle Martti Luther antoi suuren arvon. Niihin aikoihin böömiläisveljet jo olivat ehtineet kokea vainoakin. Suomen Lähetysseura julkaisi 1900-luvun alussa ensimmäisen osan hyvin suosituksi tulleesta kokoelmasta Hengellisiä lauluja ja virsiä. Siitä tehtiin samanaikaisesti sekä suomalainen että ruotsalainen laitos. Tähän laulukirjaan Kannuksen - ja sittemmin Mustasaaren - kirkkoherra I. A. Björklund (1855-1947) ruotsinsi virrestä Pois pelko, Herran kansa kolme säkeistöä ja kirjoitti niiden lisäksi neljännen. Näin syntyneen kokonaisuuden suomensi Martti Ruuth, myöhempi kirkkohistorian professori. Nykyiset iskevät alkusanansa virsi sai tullessaan 1938 virsikirjaan. Pois pelko, Herran kansa on suurenmoinen ylistys- ja lohdutusvirsi. Tanskasta periytyvä sävelmä on "uljaan tekstinsä veroinen": lennokas rytmi ja avarin kaarroksin aaltoileva linja "vastaavat mielikuvaa kotkan lennosta, joka lopuksi häilymättä liitäen laskeutuu turvaisaan pesään"(Erkki Kurki-Suonio). Tämä Björklundin virteen tuoma vaikuttava lintuaihe nousee Raamatusta, Jumalan viestistä Israelin kansalle tämän saavuttua vaelluksellaan Siinainvuoren juurelle: "Te olette itse nähneet, kuinka olen kotkan siivin kantanut teitä ja tuonut teidät tänne luokseni” (2. Moos. 19:4). Virrellä on selvä kokemuspohja: joka seuraa Herraa, saa häneltä avun. Hän piirittää kansaansa armollaan, "hän antaa armon koittaa". Kolmas säkeistö on verraton kirkon riemuvirsi. "Hän ihmeitänsä näyttää / voi vielä kansassaan, / sen toivon kerran täyttää, / sen nostaa kunniaan." Tauno Väinölä Virsien alkukielisten nimien lähdet
@ailataivalmaa60718 ай бұрын
Hyvä tuttu virsi
@anjaeklund26508 ай бұрын
❤ Kaunis virsi jota halulla kuuntelen.🙏🙏🙏❤
@user-gv2uj5eb5l9 ай бұрын
A beautiful song
@Yksbrunette9 ай бұрын
Puhuttelevaa kuulla nuori ääni kirkkaana läpi suuren laulujoukon.
@elsakimpimaki92849 ай бұрын
Voiko enää ihampaa olla🙏❤️
@isaweesaw10 ай бұрын
Many thanks for uploading this! Hello from the UK
@kaijamuhonen553010 ай бұрын
Onnea nuorelle parille.❤️❤️
@jylhankangashelka11 ай бұрын
iha lemppari❤
@leenaan768611 ай бұрын
Kiitos paljon. On hyvä että virren tekstit näkyy voi laulaa itsekin. Suurta Jumalan siunausta, kaikille työtätekeville ja seuraväelle, etenkin Kiitos hienosta mediatyöstä, voi kuunnella ja katsella monipuolisesti. Kunnia Jumalalle kaikesta
@kaijamuhonen553011 ай бұрын
Kiitos!Kyllä nämä tuo paljon muistoja,ja on ikävä Suviseuroihin ja taivaan kotiin.🙏🏻
Пікірлер
Vähemmän kaiutettu kun toinen versio, eli luonollisenpi.
ikävä suviseuroihin! en oo päässy niin moneen vuoteen. Ja mieheni kanssa ei päästä, kun hän on pyörätuolissa. ois niin ihana päästä edes johonkin kesäseuroihin käymään. mutta ei taida onnistua😥
Ihana laulu
Pudasjärvellä sitten tänä kesänä!😃
Kiitos kauniista laulusta ☺️
Kyllä on kaunis virsi🙏
Kaunis on tämäkin sävelmä!
Paras
Tämä rakas kiitosvirsi on soinut sielussani ja sydämessäni ensimmäisestä kuuntelukerrasta lähtien ❤
Taivaassa kerran tavataan kaikkien pyhien kanssa🙏
Kaunis virsi.
😅❤🎉
What, when, where, Who?
Ihana laulu😢❤
KIITOS!MINUN JOULULAULUNI❤️
Kiitos kun tämä laulu on vielä kuuluvana. Ja kiitos teksistä, 😊jaettu!
Tämä sopii kristityn aamuun,, ja iltaan,,
Tämä laulu voi sopia kristitylle, vaikka joka aamu. "1. Pois pelko, Herran kansa! Ken voisi peljättää, kun Herra armollansa laumansa piirittää. Nimemme Jumalalla on aina muistissaan, ajalla ahtaimmalla hän rientää auttamaan. 2. Pois ihmispelko heitä ja pelkää Jumalaa. Ken kulkee Herran teitä, häneltä avun saa. Maailman nytkin voittaa vain usko Kristukseen, hän antaa armon koittaa, tuo rauhan kansalleen. Lobt Gott getrost mit Singen (Lass dich durch nichts erschrecken) Virsi on peräisin uskonpuhdistuksen ajalta, böömiläisveljien saksankielisen virsikirjan vuoden 1544 painoksesta. Virren kirjoittaja on mahdollisesti Michael Weisse (n. 1488-1534). Hän oli 1531 toimittanut mainitun virsikirjan ensimmäisen painoksen, joka oli siihen mennessä laajin saksankielinen virsikirja ja jolle Martti Luther antoi suuren arvon. Niihin aikoihin böömiläisveljet jo olivat ehtineet kokea vainoakin. Suomen Lähetysseura julkaisi 1900-luvun alussa ensimmäisen osan hyvin suosituksi tulleesta kokoelmasta Hengellisiä lauluja ja virsiä. Siitä tehtiin samanaikaisesti sekä suomalainen että ruotsalainen laitos. Tähän laulukirjaan Kannuksen - ja sittemmin Mustasaaren - kirkkoherra I. A. Björklund (1855-1947) ruotsinsi virrestä Pois pelko, Herran kansa kolme säkeistöä ja kirjoitti niiden lisäksi neljännen. Näin syntyneen kokonaisuuden suomensi Martti Ruuth, myöhempi kirkkohistorian professori. Nykyiset iskevät alkusanansa virsi sai tullessaan 1938 virsikirjaan. Pois pelko, Herran kansa on suurenmoinen ylistys- ja lohdutusvirsi. Tanskasta periytyvä sävelmä on "uljaan tekstinsä veroinen": lennokas rytmi ja avarin kaarroksin aaltoileva linja "vastaavat mielikuvaa kotkan lennosta, joka lopuksi häilymättä liitäen laskeutuu turvaisaan pesään"(Erkki Kurki-Suonio). Tämä Björklundin virteen tuoma vaikuttava lintuaihe nousee Raamatusta, Jumalan viestistä Israelin kansalle tämän saavuttua vaelluksellaan Siinainvuoren juurelle: "Te olette itse nähneet, kuinka olen kotkan siivin kantanut teitä ja tuonut teidät tänne luokseni” (2. Moos. 19:4). Virrellä on selvä kokemuspohja: joka seuraa Herraa, saa häneltä avun. Hän piirittää kansaansa armollaan, "hän antaa armon koittaa". Kolmas säkeistö on verraton kirkon riemuvirsi. "Hän ihmeitänsä näyttää / voi vielä kansassaan, / sen toivon kerran täyttää, / sen nostaa kunniaan." Tauno Väinölä Virsien alkukielisten nimien lähdet
Hyvä tuttu virsi
❤ Kaunis virsi jota halulla kuuntelen.🙏🙏🙏❤
A beautiful song
Puhuttelevaa kuulla nuori ääni kirkkaana läpi suuren laulujoukon.
Voiko enää ihampaa olla🙏❤️
Many thanks for uploading this! Hello from the UK
Onnea nuorelle parille.❤️❤️
iha lemppari❤
Kiitos paljon. On hyvä että virren tekstit näkyy voi laulaa itsekin. Suurta Jumalan siunausta, kaikille työtätekeville ja seuraväelle, etenkin Kiitos hienosta mediatyöstä, voi kuunnella ja katsella monipuolisesti. Kunnia Jumalalle kaikesta
Kiitos!Kyllä nämä tuo paljon muistoja,ja on ikävä Suviseuroihin ja taivaan kotiin.🙏🏻
Voi, miten ikävä tuli Erriikka-mummoa !
Mistä, milloin😌
Kuka