Пікірлер

• 
  @ZZAAAAАй бұрын

  Ecoflexiin seuraavalla kerralla läpivientikortsut ;)

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy75619 күн бұрын

  Nyt en hoksaa mitkä minulta siis jäi tässä laittamatta? 😅

• 
  @markopaldanius2351Ай бұрын

  Voitko tehdä videon kierukan asennuksesta öljykattilaan?

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy75619 күн бұрын

  Jos semmonen työ sattuu tulemaan vastaan, mutta harvemmin niitä töitä on. Sikseen se menisi pääpiirteittäin yleensä näin. Kattilan kuoret kierukan edestä pois, kierukka usein monella pultilla lapalla kiinnitetty kattilaan, pultit irti, nostaa kierukka laipan kera pois, laittaa uusi uudella laipalla takasin.

• 
  @succ6414Ай бұрын

  Opiskelen itse nyt putkariks mutta pakko sanoo tuntuu etten ymmärä mitään näistä järjestelmistä :D jos mun pitäs jotkut järjestelmät oppia olisiko ne nää varaajat yms mietin et mitä sie kentällä sit oikeesti näkee mitää materiaali ehdotuksia ? Koulun kirjat eivät ole hyviä.

• 
  @Jeepu991Ай бұрын

  Mikä olisi optimaalinen varaajan koko noin 100neloiseen yksikerroksiseen taloon? Tarkoitus olisi päivittää kaksoiskattilan tilalle puukattila ja varaaja, ja olisiko tiedossa käytettyä pakettia?

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy75629 күн бұрын

  Puukattilan rinnalle olisi vähintään 1500L varaaja mielellään, mielummin enemmänkin. Pienempi kuumenee perus 40kw puukattilalla aika joutuin, mutta nopeasti on lämpö siitä käytettykkin. Sanoisin, että niin iso kun järkevästi mahtuu 1500-3000L väliltä jos n. 30-40kw puulattila. Mitä isompi, sitä harvempi lämmitysväli pakkasella. 100m2 talo on kuitenki senverta maltillisen kokoinen että 1500-2000L voisi olla hyvä jos isompi ei mahdu. Valmista käytettyä kattila+varaaja pakettia ei juri nyt ole.

• 
  @Jeepu99129 күн бұрын

  @@putkilassilvi-tohtorioy756 ei oikein tila anna myöten että isompaa saisi kun 1000l, kattila on jäspi ypv40

• 
  @lakupiippu48282 ай бұрын

  Pitääkö viemärin osat työntää pohjaan asti vai pitääkö sinne jättää varaa?

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy7562 ай бұрын

  Perus omakotitalon viemäripituuksilla osat työnnetään pohjaan asti. Jos on pitkiä suoria linjoja niin viemärikin jonkiverran varmaankin lämpömuutoksista elää. Eli joku raja siinä saattaapi olla millon pitää jotain lämpölaajenemusta myötävää erikois osaa laittaa väliin tai jotain. Esim Uponorin asentajan käsikirjassa saattaa olla aiheesta parempaa faktaa kuin mun mutuilu. Yleensä työkohteen on työselostuksessa tuotu esiin jos jotain erityis huomioitavaa on, mutta omakoti pituuksissa ainakin, osat pohjaan asti vain.

• 
  @ss-55532 ай бұрын

  Niin meilläkin palaa kivihiili ja puita säästyy. studio.kzread.infoZ82bV8jphGk/edit

• 
  @jukkalonka87212 ай бұрын

  Ookko nää hengisä?

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy7562 ай бұрын

  Olen hengissä, kiitos kysymästä :). Uutta materiaalia en ole jaksanut tehdä tänne youtubeen asti vähään aikaan, paljon kaikenlaista mielessä. On kyllä jotain kuvattuna mistä on aikomus laittaa.

• 
  @SLRNT3 ай бұрын

  On kyllä järkevä systeemi lisäämään omavaraisuutta 👍

• 
  @karipoyhonen19934 ай бұрын

  Laajenevatko komposiittiputket jäätyessään vai laajenevatko vanhetessaan paineeen seurauksena.Mikä mahtaa olla järkevä paine.Kyseessä vanha talo,missä sekaisin kupari ja komposiitti putkea paikka paikoin.Syöttöpainetta ei mittaria.Jouduin korjaamaan pari vuotokohtaa eikä uponorin liittimet mahtuneen enää vanhoihin putkiin 16mm kyseessä.Jouduin pusertaa putkea vähän kasaan puristuspihdeillä,että sain liittimet paikalleen.Käytin TH profiilia puristukseen ,kun ei ollu sopivaa U-profiilia uponorin liittimiin.Jossakin katoin ,että TH-puristus kuitenkin parempi.Hyvin näytti pitävän nämä.Onko siis väliä käyttääkö TH vai U profiillia. Hyvää videota teet👍🏻👍🏻

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy7564 ай бұрын

  Jäätyessään voivat laajentua. Kun putken leikkaa, leikkuujälki voi vähän lytistää outkea, tähän on kalibrointi työkaluja joilla saa taas pyöristettyä putken pään. Eri komposiittivalmistajien putkien seinämävahvuudet voivat vaihdella, eli 16mm komposiittiputken sisähalkaisija ei ole välttämättä kaikilla sama. Uponorin putkeen saa käyttää vain Uponorin osia jne, osat ja putket voivat sopia ristiin, mutta ristiinkäytölle ei ole hyväksyntää. Kannattaa selata eri valmistajien sivuja, voi löytää käsikirjaa tai ohjetta missä putkien mitat ja sopivat puristus profiilit. Uponoriin sopii hyväksytysti vain U ja UP leuat, muistaakseeni. Riittävänä käyttövedenpaineena pidetään usein 4bar painetta. Putken kyljessä yleensä jostainkohtaa voi löytää tekstin mistä näkee valmistajan ja koon. Jos ei näy eikä tiedä, niin LVI-Gate ja ehkä muutkin tukut myy sellaisia käsin kiristettäviä komposiittimuunnos liittimiä, jotka sopii lähes mihin vain komposiittiputkeen.

• 
  @pirjoknuutinen83604 ай бұрын

  Eli eikö invertteri maalämpöpumpulla tee mitään?

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy7564 ай бұрын

  Kyllä invertteri maalämpökin sopii moneen paikkaan. Muttei se ole automaattisesti parempi, vaikka onkin uudempaa kehittyneempää tekniikkaa, mikä yleensä mielletään automaattisesti paremmaksi. Karkeasti, invertteripumppu sopii parhaiten lattialämpötaloon jossa tilaa pumpulle käytettäväksi ei ole kuin n.jääkaapin kokoinen ala. Invertteri on pumpussa herkempi osanen, joka on vika alttiimpi jos on huono sähkön laatu, sähkökatkoksille yms. Voi ajatella, että kannattavuus riippuu kohteesta, invertteripumpun ja on /off pumpun hintaerosta ja jos jos röyhkeästi olettaa, että invertterin joutuisi vaikka kertaalleen vaihtaan pumpun elinkaaren aikana. Invertteri on helpompi mitoittaa ja se ei ole niin herkkä säätöjen suhteen. On off pumppu olisi aina säädettävä siten, että käynnistys kerrat ja käyntiajat ei ole liian lyhyet ha tiheät, se taasen kuluttaa on off pumppua ennenaikaisesti.

• 
  @latexs56584 ай бұрын

  Minkähän merkkinen tuo hella on

• 
  @JuhaniHuuskonen4 ай бұрын

  Hienoa, että on järkeviä ammattimiehiä, jotka haluavat parantaa käytänteitä ja laatua! Kiitos!

• 
  @juhakiilakoski41974 ай бұрын

  Teetkö juotosliitoksia koskaan

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy7564 ай бұрын

  Olen joskus tehnyt. Yrittäjä aikana en ole montaakaan liitosta juottanut.

• 
  @JarkoKorpi5 ай бұрын

  Nerokasta. Itte asuilen lämmittäen puulla,öljyllä,stokerilla ja varaaja 500l odottaa aurinkokerääjiä. Kalliiksi käynyt vanhan ison talon pito pelletillä tai pelkällä öljyllä tai pelkän sähkön varassa..

• 
  @ville-veikkosaariaho15495 ай бұрын

  No nytpä tuli ensimmäistä kertaa nähtyä Esben putki4tieventtiili asennettuna. Tavallinen tallaaja ei tuota osaa käyttää vaikka kuinka selität. Moinen vehje on kohtalaisen vaikea jo putkimiehellekin ymmärtää.

• 
  @WVMbe5 ай бұрын

  Kaksi paisunta-astiaa näyttävät hyvin pieniltä. Sen perusteella, mitä olen löytänyt, ne ovat molemmat 12 litraa, ja ne ovat ainoa Gebwelliltä saatava vaihtoehto. Onko tämä jonkinlainen hyvä keskikoko kaikille asennuksille? Vai miten tämä on laskettu?

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy7565 ай бұрын

  En tiedä miten on laskettu. On saatettu ajatella, että kyseisen tehon pumput ei tiettyä maksimi pituutta pitempää keruupiiriä pyöritä, ja se paisari ehkä sen mukaan vähän katsottu. 500m edestakainen keruupiirin matka niin riittää 12L käytännön kokemuksien mukaan ongelmitta, isommasta ei mitään hyötyä. Keruupiirissä lämmönvaihtelukin on kuitenkin vain +-10c. Voisihan sen laskeakkin, kun tietää paljonko piirissä on liuosta, niin paljonko se laajenee lämmetessään -5c asteesta +5c asteeseen. Lämmityspiireissä nyrkkisääntönä pidetään paisunta varan olevan 10% lämpöverkon vesitilavuudesta, siinä lämpövaihtelu voi olla 50c. Jos on puukattila niin mielummin isompikin paisunta, 10% ihan minimi.

• 
  @WVMbe5 ай бұрын

  ​@@putkilassilvi-tohtorioy756 Se on mielenkiintoista, koska näen muiden valmistajien ehdottavan, että se olisi laskettava jokaista asennusta varten. Luulen nähneeni Boschin kohdalla, että heillä on vakiokoko yksikön sisällä, mutta jos asennuksesi on suurempi, sinun on lisättävä yksi. Olen aikeissa asentaa yhden 260 metrin yksisuuntaisen, yhteensä 520 metriä + noin 5 metriä kaivosta asennukseen. Luulen, että J-Steel tekee niitä myös muille merkeille. (LVI-5362880). Sattuma tai ei, tämä on myös 12 litraa. Siksi kysymys. Joskus näet säiliön, jossa on keräinnestettä. Korvaako tämä paisuntasäiliön? Onko jokin syy, miksi et valitse tätä menetelmää? Se näyttää hyvältä ratkaisulta ilman välttämiseksi piirissä. Minusta videosi ovat erittäin opettavaisia. Kiitos tästä.

• 
  @dimitri16825 ай бұрын

  Oisko tuo ollut antrasiittia? Se slusss pslss ns liekillö hetken ja sitten vain hekuu. Kivihiili on isompaa moukuraa ja se pamaa ihan selvällö kaasuliekillä. Ns antrasiktin ja puun välimsllinde kivihiili. Sntrasiittipesän tullilma saa olla pienellä js itsel olk sins kattila vapsskierrolla ja psttereille pumppu vsikka sinnekkin se menidi vapsslls mutts pakkssills pitää mennä max 42c menolöämpöön meillä. Meillönon 3000l varasjs + vanhs yläpsloksttila. Ai että antrssiitti oli munavaa kun kahteem viikkoon ek tervinnut tikus raapasta, slaluukus suki niin johan alkli irrota lömpöä. Jos meinasi lömmkttää varaajann alapöätä myöten 90/90c niin siihen antrasiitti tai kivihiili on hsnkslaa koskatarvittavan polttiaineen määräänon hankalampi arvioida. Jos piti pönttö saads extra kuumaksi 30npakkaset 20 sijssn js koko suku menossa suihkuun ja ammeeseen, niin antrasiitttikasan päälle nakkelin halkoja välissä että ssi ns tarkemmin lämpöä säädeltyä. Hslot paloi äkäiseen, ensiö js tosio ilman samanverrsn suki tai alaluukku pienemmällään kun ylä. Kummatkin hiilet on oiken hyvö baihtoehto. Itsekkin meinssin tilsts tonnin kivihiiktö kun se makslk ~55e pihaan tuotuna. Antrasiitti saa olla vaikk vamesisateesa se öljyinen hiili ei imevettä. Kivihiili pitää peitellä ulkona.

• 
  @JuhaErkkila5 ай бұрын

  Onko varoventtiilin sijoitukselle suht alas joku syy, kun on tuossa latauskierrossa suht alhaalla? Ite laittaisin kytkentäkohdan varaajan korkeimpaan kohtaan, että kiehuimstilanteessa puhaltaisi ulos kiertoon syntynyttä höyryä, eikä painaisi systeemistä kaikkia vesiä pihalle niinkuin nyt käy jos ja kun ylipainetta alkaa syntymään ja varo tuolla lattianrajassa aukeaa

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy7565 ай бұрын

  Varaajassa tuo varo nuin alhaalla on vähän hölmö vaihdon kannalta, roskaa voi mennä varon väliin myös helpommin. Nyt laittaisin sen ylös, putkitettuna hieman alaspäin. Vesitakan paluuputkessa on myös toinen varo. Varoventtiili olisi sinänsä ehkä paras korkeimmassa kohtaa, vaihtoa ajatellen. Varoventtiilillekkin olis hyvä tehä kuiteniin lämpökatko, suoraan pannun tai varaajan päällä, varoventtiili helposti koppuroituu kuumuudesta vuosien saatossa. En osaa sanoa onko se hyvä vai huono asia jos varoventtiiliä pitää kiehuvan vesihöyryn purkuna, siihen sitä ei ainakaan ole tarkoitettu, vaan madaltaan painetta. Veden kiehumislämpö on paineellisessa suljetussa verkostossa yli 100c. Kiehumista estämään on tuossa hätäjäähdytysventtiili vesitakassa, varaajan käyttövesi kierukankin kautta saisi hätäjäähdytyksen.

• 
  @takalokari32745 ай бұрын

  radiaattoritehdas salomaa

• 
  @juhahakkarainen21965 ай бұрын

  Hellakattiloita oli paljon 80 luvulla vielä käytössä, silloin ei noita kiertovesipumppuja ollut, vapaa kierrolla toimivat, herkästi pienellä vesivaraajalla keittää. Yhden nokipalon jälkitöitä kävin puhdistamassa, tuo ilman säätö oli ollut ihan minimillä lähes kiinni, niin että ei keittäisi. Tämä toiminta aiheutti puun epätäydelliseen palamisen eli hormi alkanut pikeentymään heikon palamisin ilman puutteen takia. Savuhormissa ei ollu nuohousluukkua ja tuosta kapeasta luukusta pienellä kolalla nokipalon palamiskarstat pois. Olihan puuhastelua. Noilla laitteilla saadaan valvomatta hyvä veden lämmitys ja luovuttaa tuo ko tilaan myös lämpöä.

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy7565 ай бұрын

  Tekisi mieli tuollainen hellakattila vapaakierrolla toteuttaa omaan kotiin. Olen päässäni suunnitellut että vapaakiertoa voisi tehdä isolla putkella tiilistä tehtyyn muuriin tai seinään. Avopaisunta saisi olla, silloin kiehunta ei periaatteessa olisi kummempi asia, kuin että vesi kiehuu liedellä olevassa kattilassa. Se voisi olla täysin oma lämmityspiirinsä, erikseen olisi muusta lämmönlähteestä sitten tavallisempi lämmitys vesipattereilla ja lattialämmöllä joissain paikoissa.

• 
  @jouniniemi18796 ай бұрын

  Koulun talonmies kertoi että muistaakseni Näin sanoi että viikossa meni kuorma-auto lavallinen metrin halkoja Kelju kun ei muista enää kaikkia juttuja Muistaakseni kovilla pakkasilla oli pitänyt mättää yölläkin halkoja muistaakseni yhden kerran yöllä Suonenjoen yläaste😂 Muistaakseni oli 50-luvulla rakennettu se koulu muistutti tuo pannuhuone hyvin paljon samanlaiselta se kertoo minulle aika tarkasti tuon mutta joku vuosi sitten vielä muistin melko hyvin mutta enää ei oikein muista😂

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy7566 ай бұрын

  Varmasti hyviä tarnoita löytyy vanhoilta talkkareilta jotka tämmösten pannuhuoneiden kanssa on työskennelly 😁

• 
  @petterikerminen40096 ай бұрын

  Mielenkiintoinen ja informatiivinen video! Radiaattorien valmistaja on luultavasti Radiaattoritehdas Salomaa Oy. Porissa asuessani sen tuotteet olivat ihan lähituotantoa, kun tehdas on naapurikaupungissa.

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy7566 ай бұрын

  Kyllä, Radiaattori Tehdas Salomaan patterit videolla. Heiltä saa pattereita ilman pääli ritilää ja pääty peltejä, toiset tykkää mielummin ilman niitä.

• 
  @Finnlander26 ай бұрын

  Oletko tilannu ulkomailta, esim Saksasta putkiliittimiä? Jonkun verran olen katsellut mustia ja messinkisiä ja näyttää että reilusti halvempia ovat. Halvemmalla saa sieltä rosterisia kuin Suomesta mustia. Tietenkin rahtia tulee jos enemmän tilaa. Laajempi valikoima on kans. esim musta 45 asteen T-yhde 1 1/4 on aika tuntematon Suomessa. Tai ainakaan itse en ole löytäny.

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy7566 ай бұрын

  Mustien osien suhteen ei kannata suomessa ostaa muuta, kuin GF merkkisiä. Tukkureilta saa keskusvarastoilta. Hyllytavarana olevissa kiinalaisissa mustissa osissa on paljon valuvikoja, materiaalivahvuus on merkittävästi ohuempi. En ole ulkomailta tilannut, mutta varmasti saa virosta yms ihan hyviä osia. Huomioitavaa, että käyttöveden osat kannattaa ostaa suomesta. Täälä vaaditaan sinkkikadon kestoa, ulkomailla monessa paikkaa ei ja siksi ulkomailta ostettu messinkitavara ei käyttövedessä välttämättä kestä.

• 
  @Finnlander25 ай бұрын

  @@putkilassilvi-tohtorioy756 Oletko nähnyt sellaista mustan putken jatko liitintä jossa ei ole kartiota vaan sellaiset tasotiivisteet. Samanlaiset kuin kiertovesipumppujen liittimissä. Niillä voisi mielestäni rakentaa helpommin purettavia rakenteita. Ei vaan saa Suomesta sellasia. Tai en ole löytänyt. Onkohan ne vähän epäluotettavia, sillä olen huomannut että kiertovesipumppujen pumppuliittimetkin pikkuisen ajan mittaan tihuuttavat.

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy7565 ай бұрын

  @@Finnlander2 en ole tainnu nähdä, muuta ku niitä kartioliittimiä mitä et varmaan tarkota. Voihan sitä toki kahdesta mustasta yhdistäjästä ja hyvästä tiiviste pinnalla olevasta kaksoisnipasta tehä tiivisteliitoksia linjaan, mutta herkkä vuotaan jis on vähän väännätystä.

• 
  @jordis94466 ай бұрын

  Vahingossa eksyin tälle videolle.. (putkiremontti edessä) On se nykyään helppoa kun ei tarvi juotella eikä vääntää kierteitä putkiin..

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy7566 ай бұрын

  Totta. Helppous altistaa toisinaan myös huolimattomuudelle, helposti muotoiltava putki menee helposti ruman näköisesti seinälle. Lisä haastetta saa, kun yrittää käyttää mahdollisimman vähän osia ja taivuttamalla mahdollisimman paljon.

• 
  @Juhis887 ай бұрын

  Löytyykös mielipidettä eri valmistajien komposiittiputkista - mikä on sellaista mitä mielellään asentaa / hinta-laatusuhteeltaan hyvää?

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy7567 ай бұрын

  Henco on mielestäni ollut parasta asentaa, hinnaltaankin edullisempaa kuin kalleimmat brändit. Vähän sen asennettavuus aikoinaan huononi, kun keksivät tehdä osiin semmoset painaumat jotka pitää putken paremmin osan pohjassa ennen puristusta, mutta ok silti. Melko vähän tulee tehtyä komposiitilla, niin kuitenkin Uponoria olen pääasiassa käyttänyt nykyään ne pikku hommat mitä tekee, saa laajemmin joka paikasta.

• 
  @Juhis887 ай бұрын

  @@putkilassilvi-tohtorioy756 kiitoksia vastauksesta. tuntuu vähän siltä, että vaihtoehtoja on liikaa komposiittimaailmassa. sitä miettii miten kauan jotain leukoja tai osia löytyy putkiin, joita nyt ottaa käyttöön.

• 
  @jordis94467 ай бұрын

  Oisko niin että kivihiili palais puhtaammin kuin puolikostea puu.. Johan siitä on kosteus poistunut..

• 
  @jordis94467 ай бұрын

  Ihan asiallista juttua.. Eksyn seuraan kun maalämpöä pukkaa kohta.. Kiinnostava tuo hybridivaraaja..

• 
  @user-hl9sd7qi7s7 ай бұрын

  Eihän tuossa mitään vikaa ole kun neula nykäisemällä lähtee irti, se on tuon danfoss-venttiilin ominaisuus. Toinen ominaisuus on että neulaan kertyy kalkkeumaa ja tiivistepesään moskaa verkostosta joka aiheuttaa sen että venttiili ei avaudu kokonaan, ko venttiilin kanssa ei kannata kikkailla vaan ottaa aina 10mm avaimella tiivistepesä irti jotta sen ja neulan saa puhdistettua. Jonkinlainen riepu on hyvä olla mukana, venttiilistä tulee vähän vettä kun tiivistepesän irrottaa, mutta ei mitenkään suihkuamalla. Tiivistepesän ollessa irti itse venttiilistä saa moskat pois kun painelee esim pienellä ruuvimeisselillä venttiilin karaa, edelleen pitäen rättiä siinä edessä kun sielt’ vähän vettä tulee. Niin, ja videossa mainittu venttiilin karamon siis neula, karamon sielä venttiilirungossa sisällä

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy7567 ай бұрын

  Ei kyllä muista danfossin venttiileistä ole itsellä neula vetämällä irronnut. Käsittääkseni sielä plisi jokin sokka tai pidike, mikä estää neulan irtoamisen vetämällä, en ole kyllä ikinä katsonut. Mutta hyvä kommentti 👍. Täytyy jossainkohtaa purkaa tuommosta vähän enemmän ja katsoa.

• 
  @user-hl9sd7qi7s7 ай бұрын

  @@putkilassilvi-tohtorioy756 joo sielä pesän puolella neulassa on lukkorengas, ja neula lähtee siitä huolimatta nykäisemällä irti. Toinen juttu sitten on että meneekö neula talaisin laittaessa lukkorenkaaseen vai ei, sen vuoksi on parempi että neulaa ei vedä ”nurinpäin” ulos

• 
  @JesseHyv7 ай бұрын

  Opettele hyvä mies mittaan erilailla nuo putket esim tuo 50min kohta missä mittaat putken pätkää haaraan nii laita kulma valmiiks putkeen kii ja ota mitalla sen keskelle tuo 8cm ja 52cm merkki, näin sun ei tarvi koskaan mitää laskea ja nopeuttaa huomattavasti

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy7567 ай бұрын

  Totta, hyvä vinkki 👍. Siinä tarvii olla sinnepäin oikean pitunen pätkä kuitenki valmiiks mihin osan laittaa, ettei ihan kauheen pitkällä putkella tarvi sommitella.

• 
  @JesseHyv7 ай бұрын

  Putket lattialla, siellä mitataa ja leikataa 👍🏼

• 
  @vanyuha787 ай бұрын

  Mun pumppu pyörii, mutta silti vesi ei kiertää. Mikä voisi olla vikana?

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy7567 ай бұрын

  Voisiko joku sulku olla kiinni, verkoston paine liian vähissä tai ilmalukko jossainkohtaa putkistossa joka estää kierron.

• 
  @karipoyhonen27368 ай бұрын

  Oliko tuo minkä merkkinen vesitakka? Ja mikähän noissa on käytännön hyötysuhde? Itsellä ajatuksena olisi tuollaisella korvata vanha Jäspin kaksoiskattila.

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy7568 ай бұрын

  Tässä on "Nemo 4 Topeco" vesitakka. Valmistajan testien hyötysuhde olikohan ilmotettu 87%. tulituote.com/tuotteet/vesikiertotuotteet/vesikiertotakkasydamet/nemo-4-top-eco En vesitakkaa pannuhuoneeseen laittaisi ellei pannuhuone muutu samalla oleskelutilaksi, aika arvokas puukattilaan verrattuna.

• 
  @karipoyhonen27368 ай бұрын

  Pannuhuone on niin pieni että sinne ei mahdu varaajaa tuon nykyisen kattilan kaveriksi. Eli nyt lämmitellään aika pienellä vesitilalla. Tarkoitus olisi laittaa 1000l varaaja kykyisen kattilan tilalle ja tuo vesitakka avotakan tilalle pukuhuoneeseen.

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy7568 ай бұрын

  Aivan, tuo kuullostaa hyvältä ratkaisulta. Hyvä korvausilman saanti vesitakkahuoneeseen on varmistettava, suorankin paloilman syötön Nemo vesitakkaan saa, mutta se ei ole välttämätön.@@karipoyhonen2736

• 
  @mattisepponen16578 ай бұрын

  Missä maalämpöpumppu

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy7568 ай бұрын

  Se tuli myöhemmin varaajan viereen, ei näy vielä tässä videossa. Sellainen ilman varaajaa oleva Oilon Eco.

• 
  @Finnlander26 ай бұрын

  Joo, itellä melkein sama systeemi suunnitteilla, tosin avopaisareilla ja kahdella varaajalla. Onko tuo nelitie venttiili myös sen takia että voi kesällä tai syksykeleillä ajaa pelkällä varaajan alaosalla lämmityspiirejä ja näin säästyy varaajan yläosan energia mahdollisimman pitkään käyttöveden lämmitykseen. Laitoin oman systeemin piirustuksen tuonne puulämmitys foorumille. Etsin sieltäkin avopaisunta-astian valmistajaa, tosin ei ole vielä löytyny. Mulla on tuo järjestelmän täyttö tehty kattilan ja varaajan väliseen täyttöputkeen. Sillä pystyy jäähdyttämään nopeasti varaajan yläosaa kiehumistilanteesa. Tuo yksisuuntaventtiili paluupuolelle on varmasti hyvä idea. Mulla ei sellaista ole ollut, mutta nyt kun kerroit perustelun niin varmaan sellainen kannattaa laittaa, niin eipähän turhaan ime kuumaa varaajasta paluukierron kautta kiertoon kun ei yhtään tarvisi.

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy7566 ай бұрын

  @@Finnlander2 joskus pohdin, saisiko esim vanhasta 150-300L pystymallisesta RST käyttövesivaraajasta hyvän eristetyn avopaisarin. Ottais varaajan alta syöttö/sekotusventtiilin irti, paisunta putki varaajan kv yhteeseen, paisunta purkuputki varaajan lv yhteeseen. Lv yhteestä kun menee varaajan sisällä putki varaajan yläosaan. Myös vanhoista kaivovesien RST painesäiliöistä voisi tuunata avopaisarin. Tuo nelitieventtiili ajatus on pääasiassa välilevyllisille hybridivaraajille, joiden alaosaa ladataan esim lämpöpumpulla, kun lämpöpumpun tuotto ei riitä, voi yläosalle olla sähkövastuksella tai puulla "tulistus", jolloin saa sieltä nelitieventtiilillä lämmönjakoon sen mitä pumppu ei jaksa tuottaa. Myöhemmin olen tuumannu, että yksuunta venttiiliä ei pitäisi paluuseen tarvita, koska jos shuntti on kiinni, kaikki lämmönjaosta palaava vesi menee takas lämmön jakoon eikä varaajaan, ei varaajadta pitäisi voida tippaakaan virrata vettä paluustakaan jakoon, jos sinne ei yhtään mene vettä. Tuo ilmiö että se paluu kuumenee shunttiin ja jakoon asti, voi olla myös lämmön johtumista putkea ja vettä pitkin, jos varaajan alaosa tosi kuuma eikä sinnepäin virtaa lämmönjaon paluusta yhtään. On se yksuunta kuitenkin hyvä varmuuden vuoksi, mutta jos pumpun laittaa paluupuolelle, yksuuntaa ei varmasti tarvi, näin olenkin myöhemmin asentanut.

• 
  @diyfinn8 ай бұрын

  Just raahasin V13.0 pumpun vuotavana ulos teknisestä tilasta. Lohduttavaa nähdä, että näissä uudemmissa on jo eriste kiinni teräskuoressa, jolloin kosteus ei keräydy eristeen ja teräksen väliin, kuten vanhemmissa. Hyviä video taas!

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy7568 ай бұрын

  Juuri on työn alla työmaa jossa vanha V15 pumppu purussa talon kellarista pois. Aika jötkäle saada pois. On nämä LämpöÄssät ajan kuluessa kehittynyt. On hyvin valtavirrasta poikkeava pumppu, enään LämpöÄssää ei kuitenkaan valmisteta, varaosia saa kyllä edelleen. Tulistustekniikan hyöty on laimentunut kylmäaineiden kehityksen myötä. CTC:llä on lähimpänä LämpöÄssän säiliörakenteen tyyppistä rakennetta olevia pumppuja, ei kuitenkaan tulistimia ja on vaihtoventtiilillä toimivia.

• 
  @hy37568 ай бұрын

  Mitä eroa / etua on vesikiertohellassa tai vesikiertotakassa jos ei ruanvalmistusta ajatella? Mietin vain valintaperusteita.

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy7568 ай бұрын

  Vesikierto hella sopii kenties paremmin keittiöön, kuin vesitakka(sydän) johon tarvii kuoret tehdä. On toki vesitakkoja joissa on kuori valmiina, vesitakka sydämmeksi sanotaan sellaista joka vaatii sitten kuorien teon. Vesikiertohellan ja vesitakan välillä voi olla hyötysuhteessa ja esimerkiksi pesällisen paloajassa eroja, malleista riippuen. Vesikiertohellassa voi olla suurempi säteilylämpö ympäröiväön tilaan kuin hyvin eristetyssä vesitakassa. Vesikiertohella ei tarvitse kuoria ympärilleen, vaan on sillain "valmiimpi" paketti. Tulipesä on yleensä vesikiertohellassa pienempi, kuin vesitakassa, menee vähemmän tai pienempiä puita kerrallaan. Tämmösiä äkkiseltään tuli mieleen.

• 
  @hy37568 ай бұрын

  @@putkilassilvi-tohtorioy756 Ok, kiitos vastauksesta! 👍

• 
  @jouniniemi18798 ай бұрын

  Mielenkiintoinen hella Olen miettinyt jo monta vuotta😂 lisää videoita samantyyppisistä helloista jos jos huvittaa ja on mahdollisuutta ja onko Miten paljon itse muurattuja samanlaisia samantyyppisiä Ennen oli vanhoissa hellassa se vedenlämmitin sillä piipun juuressa hellan toisessa päässä😅

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy7568 ай бұрын

  On varmasti muurattuihinkin helloihin tehty vesikiertoja. Usein voinut olla siten, että käyttövedelle ollut kuparioutkesta kieppi puuhellan levyjä ja uunia lämmittävässä tulipesässä, koska lämmintä käyttövettä tarvittiin kesälläkin, eikä talon lämmityspuolta käytetty. Sitten ollut nuita missä toinen tulipesä joka on vain talon lämmitykseen. Semmosenki nähnyt missä vain yksi tulipesä ja sitten on savukaasuja ohjailevia läppiä mitä käännetään, että lämmittääkö taloa vai liettä, vai liettä + uunia. Toisaalta pieneen käyttöveden tarpeeseen puuhellassa toimii ehkä kupariputki kierukkaa kevyemmin hellan oma mahdollinen vesisäiliö, tai vain iso kattila jossa lämmittää päivän käyttövedet. Kuparikieppi jos ollut tulipesässä käyttöveden lämmitykseen, on voinut huoneen katonrajassa sijaita esim 100L kuparisäiliö, johon vesi on lämmennyt. Sekin vissiin vain ajan saatossa limottuu ja tarvii putsata joskus. Mielikuvitus ja fysiikan lait vain rajana mitä sitä voisikaan tehdä 😁

• 
  @jani26878 ай бұрын

  Oot kyl nero. Upeeta työtä

• 
  @lakupiippu48289 ай бұрын

  Voisitko tehdä joskus videon lämmönjakokeskuksen asentamisesta?

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy7569 ай бұрын

  Ei tule töissä vastaan lämmönjakokeskusten asennustöitä, niin ei semmosesta videota saa tehtyä. Valmiissa semmosissa tulee välillä käytyä, ehkä valmiista voisi joskus videon saada aikaan.

• 
  @kallebrenner21898 ай бұрын

  Itse en ole yhtäkään videoo tehnyt, mutta siitä voisin joskus tehdä. Minkä kokoluokan lämmönjakokeskuksesta olisit kiinnostunut?

• 
  @lakupiippu48288 ай бұрын

  @@kallebrenner2189 vaikka omakotitalon.

• 
  @pekkatoivonen10319 ай бұрын

  Tuli mahtava onnistumisen kokemus! Ensin CRC:t karaan ja kevyt taputteluu pihtien kans. Sit alko kuulumaa putkist et vesi kiertää. Ongelmat ratkes sen siliän tien. Isot kiitokset!

• 
  @mikaukko9 ай бұрын

  On ollut rajusti ainaansa edellä tuo laite.ja mikä hienointa että pystyy elvyttään maapiirin tuolla (siis peltoon haudatun putken) Joskus funtsaillu että mikä olisi hyöty jos aurinko kennoilla lämmittelisi porakaivoa kesät kuinka paljon saisi ns varastoitua lämpöä reikään talvea varten.Haittaahan siitä ei ole mutta hyötynä olisi kiva tietää onko kukaan kokeillut.

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy7569 ай бұрын

  Auringolla lataus voi auttaa ehkä syys-lokakuussa jos on aurinkoista keliä, ja samalla lämmön tarvetta, myös keväällä kun alkaa olla jo aurinkoa keräimille, mutta vielä tarvetta lämmittää. Muutoin kesä on se aika kun maapiirit ja lämpökaivot "elpyy", ilman keräimillä lataustakin. Veikkaan, että lämpökaivoon aurinkokeräimillä ladattu lämpö nopeasti sieltä häviää, kaivossa veden vaihtuvuus on kuitenkin useimmiten kohtuu suurta, sama vesi ei sielä pysy, siinä ylimääräinen ladattu lämpökin sitten siirtyisi pitkin maan uumenen vesiä. Ehkä se paras hyöty voisi olla keväällä, jos keräimillä saisi lämpöpumpun lämmityskautta ja keruupiirin kuormitusta lyhennettyä.

• 
  @suomifincode9 ай бұрын

  Mitä mieltä oot tarviiko 20mm pem putken kanssa pakko olla tukiholkit?

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy7569 ай бұрын

  Muistaakseni ei tarvi. Saatto olla jopa, ettei 20 ja 25 pem putkelle saa laittaa tukiholkkia. Johtuen siitä, että niiden putkikokojen seinämävahvuudet on nii ohuet, että holkin kanssa kun kiristää liittimen, leikkaantuu putki melkein poikki. Ei taida tukiholkkeja kaupoissa 20 ja 25 pem putkiin ollakkaan.

• 
  @Luhtinen10 ай бұрын

  Hyviä pätkiä, näin opiskelevalle putkarille.

• 
  @vertti8010 ай бұрын

  Kiitos tästä, erittäin hyvä video. Minulla oli varaajan ja puukattilan välinen latauspumppu rikki, ja lataus yksikön kaikki venttiilit jumissa, tämän vuoksi mietin että vaikea vaihtaa koko pumppu, ei ollut enään sulkuja. Kyselin asiaa miten voisi pumpun saada vielä pyörimään, ainoat vastaukset ja ratkaisut olivat että koputtele, jos ei ala pyörimään niin vaihtoon. Tämän videon ohjeet auttoi täydellisesti, hieman jouduin vääntämään ensin toiseen suuntaan vartin ja toiseen suuntaan, sitten alkoikin pyörimään. ollut 4v käyttämättä, ja viime talvena kokeilin toimiiko. Nyt kattilassa tulet ja pelaa täydellisesti. Hienoa että jaat tälläistä sisältöä, kiitoksia!

• 
  @pontead372410 ай бұрын

  Onko toiminut hyvin? Eioo aiemmin tuommosta vastaan tullut 👀

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy75610 ай бұрын

  Viimetalven ollut pääosin pois käytöstö kylmäaineiden vähyyden takia. Nyt ei enään käy ollenkaan. Melko hyvin on muutoin toiminut. Maksimi veden lämpö mitä tuo pystyy tekeem on jotain +40c luokkaa varmaankin.

• 
  @Dog_Corleone10 ай бұрын

  Upea!

• 
  @LongJohn42010 ай бұрын

  Voikohan tän tehdä ite vai onko parempi soittaa talkkari tekemään? Kokemusta ei kauheesti tämmösestä ole kyllä.

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy75610 ай бұрын

  Minun vastaus on, että mitä vaan voi tehdä omalla vastuulla. Kuitenkin jos talonyhtiössä asuu, niin kaikki vesiputkiin liittyvät asiat tarvis ammattilaisella teettää, jos jotakin vahinkoa sattuu.

• 
  @suomifincode10 ай бұрын

  Onko sul vinkkiä miten saan ilmat pois patterista mulla on yks patteri missä on ilmausruuvi samassa päässä kun yhdistäjät ja sitten mul on pumpun lähel menoputekessa ruuvi eikä saa kaikkee ilmaa pois eli lorisee

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy75610 ай бұрын

  Patteri missä ilmaruuvi yhdistäjien päässä, kannattaa patteriventtiili kääntää kiinni ja sitten ilmata. Monesti jos on pitkä patteri, niin pienestä ilmaruuvista on vaikea saada kaikki ilma pois, helpottaa jos patteri on hieman vinossa, siten, että ilmaruuvin pää on vähän ylempänä. Jos ilmauksen ajaksi saa nostettua patterin ilmauspäätä vähän ylemmäksi, sekin auttaa. Ilmausta kannattaa tehdä myös kiertovesipumpun ollessa kiinni, ja sama operaatio kun pumppu on päällä. Joskus päällä oleva kierto työntää ilmaa niin tehokkaasti ilmaruuvin ohi ja siitä poispäin, ettei pienestä ilmaruuvista saa ilmaa pois, joissain kohtia kierto voi taasen auttaakkin ilman ajautumista kohti ilman poistoa.

• 
  @Pyhantaakka11 ай бұрын

  Olen rintamamiestalon uuneja lämmittäessä (neljä uunia + pata ja kiuas) sen oppinut, ettei noiden uunien kanssa kannata paljon kikkailla. En jaksa enää edes puita pilkkoa pieniksi, kunnon jöötiä vaan. Puut tietenkin pitää olla kuivaa. Syttöjä kunnolla niin lähtee aina ja voi suoraan siirtyä seuraavalle uunille.

• 
  @Plizi7 ай бұрын

  Itse olen tullut johtopäätökseen että parhaat kattilapuut tulee halkaisemalla max 50mm paksuja palasia, leveydellä ei väliä. Itse teen mahd leveitä, kunhan kattilan luukusta mahtuu sisälle. Palaa hyvin, kuivaa hyvin ja säästää vaivaa siirtelyssä.

• 
  @pkilpo Жыл бұрын

  Mahtavaa että viet asiaa eteenpäin. Meillä on Altec/Golan putket asennettu omakotitaloon 11 vuotta sitten. On ollut 9 vuotoa viimeksi 4 tänä keväänä peräkkäisissä liitoksissa. Asennusfirma väittää kaukolämmön lämmönsäätimessä on ollut roska tai kaukolämmön lämpö on äkillisesti vaihdellut. Heidän mielestään kaikilla putkivalmistajilla olisi tullut vuoto. Todellako 9 vuotoa 11 vuoden aikana tuosta syystä. 25t€ remontti oli 😢 osaatko auttaa mitä meidän tulisi tehdä @putkilassi

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy756 Жыл бұрын

  Moi. Kurja kuulla ikävästä tilanteesta. Golanin Altech putkea muistaakseeni saa puristaa vain U profiilin puristus leuoilla. Joskus niitä on nähty puristettava UP puristus leuoilla, jotka on hyvin lähelle saman näköiset, mutta ne on väärät. Usein sanotaan, että "voi puristaa uponorin leuoilla", tällä on helposti sekotettu, että voi puristaa UP leuoilla. Altech putkeen sopii kuitenkin muistaakseeni vain U leuka, Uponoriin sopii sekä U, että UP leuka, tästä tulee helposti sekaannus. Eli se kannattaa selvittää ensimmäisenä, millä leukaprofiililla on puristettu, jos väärä profiili niin asennusvirhe ja vika ei ole putkessa vaan asennuksessa. Hyvä myös tietää onko vuoto kylmässä vedessä, kuumassa käyttövedessä/sen kierrossa, vai lämpöverkon putkistossa. Jos leuka profiili on oikea, vika on joko olosuhteissa tai putkessa. En osaa sanoa mikä on virallinen tilanne tässä, että pitääkö voida osoittaa, että kaukolämpövaihtimelta ei ole lähtenyt putki kiertoon liian kuumaa vettä, vai pitääkö pystyä osoittamaan, että siitä on lähtenyt liian kuumaa vettä. Tämä vaatisi jonkinlaista historia tietoa laitteelta, että minkä lämpöistä vettä on mennyt, tätä ei välttämättä ole, eikä kyllä rakennusmääräyksissä vaaditakkaan. Voidaan kuitenkin minun mielestä olettaa, että jos säätimeen on mennyt roska, niin se olisi sielä vieläkin ja ylikuumuus olisi jatkuva tila. On ihan perus muoviputkiakin mennyt rikki tällaisesta tilanteesta kyllä. Talon vesipisteille ei saisi mennä yli +65c vesi määräysten mukaan, käytännössä tätä rajoittavat asiat toimii usein pienellä viiveellä, ja aluksi voi hetken lähteä lämönlähteeltä yli +65c, ja sitten lämpötila tasaantuu alle tämän. Komposiitti putki kestää hetkellisesti yleensä vamistajan mukaan +95c veden lämpöä, eli pienet piikit pitäisi sietää. Ensimmäinen syyllinen on meillä lainsäädäntö ja puutteellinen D1 rakennusmääräyskokoelma (D1 löytyy Finlexin sivuilta). On esimerkiksi rakennusmääräyksellinen ristiriita, että käyttöveden kiertoa ei saisi ikinä pysäyttää, täten siinä ei saisi olla ylilämpötermostaattia muoviputkiston suojana, joka estää liian kuuman veden virtaamisen käyttöveden kierron putkistoon. Kuitenkin kun on kyse PEX tai komposiittiputkista, niiden jatkuva maksimi lämpötilan kesto on useimmiten n.+70c. Jos niihin vaikka lämönlähteen viallisen toiminnan takia lähtee jatkuvana liian kuuma vesi, niin lainsäädäntömme estää käyttöveden kierron tapauksessa tämän liian kuuman veden menemisen sinne putkiin, jotka ei siedä niin kuumaa vettä, kun kyse käyttövedestä. Putkivalmistaja ei ole tietenkään vastuussa silloin kun putkisto on väärissä olosuhteissa, asennusfirma on sinänsä tehnyt kaiken sääntöjen mukaan "oikein", mutta ei oikein ja kaukolämpöpakettiin ei vakiona voi käyttöveteen kuulua laitetta joka toimii vastoin määräyksiä. Tämä on vähän "karpolla on asiaa" tyyppinen epäkohta jossa kukaan ei oikein ole selkeästi vastuussa koska Suomen yhteiskunnassa Järki on korvattu säännöillä tässäkin asiassa. Mutta, itse asiaan. Kuluttajasuojaan olisin yhteydessä, itse en tarkkaan kaikkia näitä väittämiäni tässä muista ulkoa, että onko jokainen nippelitieto ihan oikein, mutta ne voi tarkastaa ja näitä voi myös kuluttajasuojaan kertoa. Fakta on se, että kuluttajalle komposiitti putkisto myydään tietyllä teknisellä elin iällä (yleensä 50v joskus kuulee jopa 100v). Todelliseen elinikään vaikuttaa kuitenkin moni asia. Oletettu elinikä on kuitenkin reilusti yli 11 vuotta, ja täten jos putkisto jo vuotelee, niin se on kuluttajasuojan arvoinen asia. Kuluttajasuojan viranomaiselle nämä D1 asiat lienee hepreaa, mutta kun haetaan syytä, määräyksiin pitää hieman tutustua. Välttämättä näissä ei siis syyllinen ei ole täysin kukaan osapuoli, eikä kyllä täysin syytönkään, siksi tässä ei koskaan mikään taho vapaaehtoisesti ota askelta eteenpäin ja nosta kättä pystyyn. Vakuutus korvaa, mutta valitettavasti vakuutuskin korvaa yleensä vain sen vahingon, ei sitä, että koko putkisto pitäisi uusia, vahinkoakaan ei aina välttämättä kerkee syntyä, kun pintaputkistosta vuodon näkee nopeasti..tätä sitten ei korvaa kukaan. Kuluttajasuojaan siis olisin kuitenkin yhteydessä, näitä on varmasti useampia tapauksia Suomessa, toivottavasti tähän saataisiin jokin muutos parempaan.

• 
  @suomifincode Жыл бұрын

  tarvitseeko puolikovan 12, 15mm kupariputken kanssa laittaa tukiholkit sinne putkiin?

• 
  @putkilassilvi-tohtorioy756 Жыл бұрын

  Tämä on esimerkiksi M-LVI:n puserrusliittimien asennusohjeessa suosituksena. En nyt muista ulkoa oliko D4 rakennusmääräyskokoelmassa tästä mitään mainintaa. Periaatteessa hanojen viiksetkin kun on pehmeää kuparia, vaatisi tukiholkit. En ole kyllä laittanut niihin varmaan ikinä. Useimmiten kuparit mitä tulee käytettyä on kovaa laatua. Muutoin pehmeään kupariin kannattaa tukiholkki laittaa.