Пікірлер

• 
  @eobabo5936Күн бұрын

  Tämä väitös Aasiasta tulleista hopearahoista on humpuukia. Viikingit eivät koskaan vierailleet siellä suunnilla. Nyt meni maku😡

• 
  @jsm74779 күн бұрын

  Pikkulikkojen kammarissa meillä soi Kasevan kappaleet kasettimankasta päivästä toiseen 1970-luvun puolivälissä. Vieläkin muistan sanat monesta kappaleesta. Nyt vanhemmalla iällä Kaseva on ainut yhtye Tamperelaisista bändeistä, joita kuuntelen. Kaseva ei räyhää eikä ole mitään äänisaastetta. Kaseva on melodista, soinnikasta, ajatonta ja sanoissa on sanomaa. Iso kiitos Kasevan pojille.

• 
  @vesahaapalahti9057Ай бұрын

  Ihan huippu🎉 kiitos

• 
  @muuanmiesАй бұрын

  Mahtavat muistelot💪 Näitä lisää😎🥂

• 
  @LauriJuttunenАй бұрын

  kzread.info/dash/bejne/ZqysqMORqdbQn6g.htmlfeature=shared

• 
  @LauriJuttunenАй бұрын

  kzread.info/dash/bejne/ZqysqMORqdbQn6g.htmlfeature=shared

• 
  @muuanmies2 ай бұрын

  Aivan mahtavaa tarinaa kuunnella kun ite eläny nuoruuttaan samaan aikaan 70luvun lopun ja 80luvun alun👍👍👍🎸🎸🎸🎧

• 
  @helivakimies-do9hw2 ай бұрын

  Joulukortit ovat muisto lapsuudesta ,miten niitä aina odotettiin!

• 
  @gillespie24822 ай бұрын

  Mitäköhän linnaan jääneille haavoittuneille tapahtui?

• 
  @609_uu_xD2 ай бұрын

  Miksi Museokeskus Vapriikki julkaisee tällaisia perverssejä satuja? Onko Museokeskus Vapriikki turvallinen paikka lapsiperheille?

• 
  @seijajunnilainen99742 ай бұрын

  Sattuipa hassusti,just ku olin tulossa näille sivuile,avattttiin.

• 
  @mwvidz3243 ай бұрын

  Hyvä video👍

• 
  @carlpalomaki15663 ай бұрын

  On kyllä hyvä sarja.Kiitoksia Antti Liuttuselle selkokielisestä esityksestä..Kiitos Vapriikki..

• 
  @carlpalomaki15663 ай бұрын

  Olof Palme kaatui ekan kerran 1918,ja toisen kerran 1986.

• 
  @carlpalomaki15663 ай бұрын

  Kuljun työväentalolta toi eka kuva..

• 
  @carlpalomaki15663 ай бұрын

  Ei ole ihmiskunta oppinut yhtään mitään..Ruumiita tulee Ukrainassakin yhä kiihtyvää tahtia..

• 
  @kristjanraba8783 ай бұрын

  Lovely exhibition, have you got more films about Exhibition in Tampere?

• 
  @hannakantonen99715 ай бұрын

  Ei tätä asiaa saa unohtaa, se on meidän historiaa ja hyvä muistaa, ettei pääsisi toistumaan.

• 
  @hannakantonen99715 ай бұрын

  Mielenkiintoista. Olen lukenut tästä Historiasta, koulussa ja kyllähän siitä vielä puhuttiinkin minun lapsuudessani.

• 
  @huupper5 ай бұрын

  Ja lohikäärme!!

• 
  @anaconda61475 ай бұрын

  Suomen sosiaalidemokraatti lehti 6.5.1918 kertoo asiat hienosti. Luettavissa digi.arkistosta.

• 
  @annanikander65206 ай бұрын

  ❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤

• 
  @Nakkisampyla9 ай бұрын

  Tyylikäs kokonaisuus! On merkittävä kohde Tampereen talousalueen historiassa

• 
  @tritonewt33449 ай бұрын

  Miksei tämä voisi olla pysyvä näyttely? Mitä tilalle tulee?

• 
  @museokeskusvapriikki64528 ай бұрын

  Tampere 1918 teema palaa Vapriikkiin tauon jälkeen. Tällä välin sisällissota digimuseo palvelee. tampere1918.fi/

• 
  @9.6.39 ай бұрын

  Kun näyttelyt päättyvät ja yhteiskunnallinen avoin keskustelu vaiennetaan, lähenee se päivä kun tällaiset tapahtumat voivat jälleen toistua. Aihe ei vanhene koskaan eikä sen hirvittävyydestä kertomista pitäisi koskaan lopettaa.

• 
  @heikkitommola209010 ай бұрын

  Mites valkosten kaatuneet?kiva ettei kuuluta ryssiin!

• 
  @tomipaakkunainen34704 ай бұрын

  Eihän sisällisodassa ollut siitä kyse, tai ryssiin kuulumisesta. Suomi itsenäinen valtio jo silloin. Kyse oli porvareiden järjestelmällistä toimeentulon ja elämisen hankaloittamista, kuten nykyhallituskin taas tekee.

• 
  @itseperkele18110 ай бұрын

  Jaksamista moderaattoreille... Odotan mielenkiinnolla kuinka pöljiä kommentteja tänne tulee.

• 
  @visualdimensionbvba301710 ай бұрын

  Outstanding work from a team that is only starting to create virtual reconstructions. It is really brave to visualise difficult heritage like this. Just add an English translation to the description above 🙂

• 
  @museokeskusvapriikki645210 ай бұрын

  Thank you for your excellent suggestion. We have added a translation to the description. :)

• 
  @uberpoppia11 ай бұрын

  isoisoisäni soti tampereella punaisten puolella ja laskettiin lepoon vasta 80luvulla koska karkotettiin siperiaan...

• 
  @Tuomo79R Жыл бұрын

  Hyin selkeä estys, tuon ajan elininsuhteista

• 
  @Aadajosefiinas Жыл бұрын

  Tää näyttely täytyy saada takas, oon kunnon fani enkä ollut vielä tuolloin fani jolloin toi näyttely oli😭😭❤

• 
  @vali11d1 Жыл бұрын

  Halusiko punaset pysyä venäläisinä? Näin olis käynyt jos ei punasia olisi nujerrettu.

• 
  @Apina2.0 Жыл бұрын

  Mä olin tuolla hiihtolomalla

• 
  @veetipakarinen8297 Жыл бұрын

  Uu

• 
  @veetipakarinen8297 Жыл бұрын

  Hieno

• 
  @BKibalflyrods Жыл бұрын

  Tiiän

• 
  @tainakeskinen6379 Жыл бұрын

  Olipa taas mielenkiintoinen kuunneltava varsinkin kun siellä joukkohaudassa lepää vaarini veli, jonka vankileirikuolemasta on kaksi versiota: virallinen arkistoissa oleva ja toinen suvun kesken kerrottu tarina.

• 
  @vali11d1 Жыл бұрын

  Mitä ne punaset oikein halusi??

• 
  @JanneRanta Жыл бұрын

  Nuo kosketusnäytön ennen/nyt kuvasarjat olisi kiva saada nettiinkin, vaikka sitten kun näyttely on loppunut. 👍

• 
  @museokeskusvapriikki6452 Жыл бұрын

  Kiitos hyvästä ideasta, tutkimme asiaa. :)

• 
  @snake_king629 Жыл бұрын

  Muistan kun olin vapriikissa

• 
  @BKibalflyrods Жыл бұрын

  Hyvä tieto

• 
  @reijourpilainen5944 Жыл бұрын

  Vapaaehtoisista värvätyt krenatöörirykmentit olivat saaneet välttävän sotilaskoulutuksen. Esim. ll krenatöörirykmentin Jyväskylän pataljoonan komentaja oli entinen Venäjän armeijan kapteeni. Varsinaisen kenttäkoulutuksen suorittivat jääkärit. Koulutuksessa näkyy selvästi, kuinka pataljoonan komentaja tähdentää, että sodalla on omat lakinsa ja säädöksensä, joita taistelussa tulee noudattaa rangaistuksen uhalla. Esim. vankien kohtelussa ja sota/ryöstösaaliin suhteen. Myös Mannerheimin nimissä koko rykmentin käskynjakotilaisuuksissa tähdennettiin näitä seikoja kunnia-asiana. Pataljoonat oli hyvin aseistettuja ja yhtenäisesti sotilaspukuihin puettuja ja näyttivät näin ulkoisestikin sotilailta. Asiapapereista näkyy esim. että kun päiväannos on supistunut 45gr:n pelkkää leipää ja muita elintarvikkeita ei enää ole, lähetetään vääpeli ostamaan niitä maalaistaloista. Vääpeli näkyy valittaneen pääintendentuurille, että perunoita ei ole enää myynnissä! No, hoikkia olivat pojat niillä eväillä. Esim. isäni, joka oli 178 cm pitkä, näkyy painaneen 63 kg, että kevyesti varmaan jalka nousi.

• 
  @reijourpilainen5944 Жыл бұрын

  ll krenatöörirykmentin Jyväskylän pataljoona oli Viikinsaaressa vartioimassa Pyhäjärven suuntaa. Huhtikuun 1. päivän välisenä yönä yrittivät punaiset murtautua Pyhäjärven kautta ulos Tampereelta. Pataljoonalla oli neljä konekivääriä asemissa suunnattuna jäälle ja kun äänistä pääteltiin suuren joukon olevan liikkeellä alkoi voimakas tuli-isku jäälle ja sillä oli tuhoisat seuraukset ulos pyrkivään joukkoon. Huhtikuun 3. päivän välisenä yönä paljoona oli hälystystilassa, mutta saivat seurata mahtavaa tulinäytelmää rauhassa. Isäni, joka oli ollut Valko-Venäjän rintamalla linnoitustöissä keisarin joukoissa värvättynä, kertoi jyrinän olleen melkein kuin siellä isolla rintamalla. Punaisten antautumisen jälkeen pataljoona siirrettiin kaupunkiin miehitysjoukoksi. Kaupungissa oli tiukka valvonta ja öinen ulkonaliikkumiskielto. Kaikki ilman kulkulupaa tai henkilöpapereita liikkuvat tuli pidättää. Ulkonaliikkumiskiellon aikaan pakoon yrittävät sai ampua ilman eri käskyä. Pataljoonalle luettiin pääesikunnan käsky, jonka mukaan antautuvien sotilaiden henki ja koskemattomuus tulee turvata. Kaikkinainen omaisuuden ryöstely oli ankarasti kielletty ja sotasaalis luovutettava valtiolle. Mannerheimin nimissä luettu käsky loppui: "Tulen rankaisemaan kaikella sotalain ankaruudella tämän käskyn rikkojia". Mutta jo 7. päivän välisenä yönä tuli hälytys, jossa pataljoona joutui kiireesti lähtemään junalla Moision asemalle ja sieltä marssien Lempäälän kautta Vesilahden kirkonkylään, jossa oli rintama murtunut Salmelan kartanon kohdalla, jossa punapäällikkö Jaakkolan joukot yrittivät murtautua Tampereen avuksi. Seurasi joukko raskaita taisteluja, joissa esim. lll komppania jossa isäni palveli, käytännössä tuhoutui. Kävi niin, että jäljelle jääneet parikymmentä miestä liitettiin ll:n komppaniaan joksikin aikaa ennenkuin täydennyksiä saatiin. Tämä vaikea taistelu on sivuutettu historiassa täysin, sillä n. 50 miehen tappio, joista ainakin 18 kaatunutta oli kuitenkin merkittävä tapahtuma.

• 
  @reijourpilainen5944 Жыл бұрын

  Isäni oli mukana ll krenatöörirykmentin hyökkäyksessä Hataynpäälle. Rykmentin Jyväskylän pataljoona oli tullut Kangasalan asemalta lähtien metsäteitä pitkin ja Höytämäsjärven yli Kuljun työväentalon kohdalla rautatielle ja yöpyi Kuljussa tyhjissä taloissa, joissa lämmitys ei pelannut ja yöllä oli pakkasta n. 15 astetta. Miehet olivat lisäksi kastuneet jäällä, kun työväentalolta oli avattu tuli ja olivat maastoutuneet jäälle, jossa oli kohvavettä. Aamulla panssarijuna teki hyökkäyksen Tampereelta käsin, jonka pysäytti rautatiesululla oliva tykki. Sen jälkeen alkoi marssi rautatietä pitkin Tamperetta kohti. Oli kova koillistuuli ja vielä yli kymmenen astetta pakkasta . Särkijärven kohdalla oli punaisten asemat. Kapteeni Procopén määräsi rintamahyökkäyksen mäellä oleviin ja tuliasemiin, joka lyötiin takaisin ainakin kolme kertaa ja syntyi tappioita l, ll ja konekiväärikomppanialle. Reservissä oleva lll komppania lähti kiertämään asemia, jolloin punaiset pakenivat. Panssarijunan kanssa nahistellen saapuivat iltamyöhällä Hatanpään kansakoululle, jossa yöpyivät. Aamulla tuli äkkiherätys, kun panssarijunaksi luultu juna lähestyi Tampereelta käsin. Radalla radalla vartiossa ollut tykki pysäytti sen, jolloin juna ilmajarru rikkoontui ja juna jäi paikoilleen joutuen tulituksen kohteeksi ollen pelkkä härkävaunu. Junassa oli pakoon pyrkiviä kaartilaisia satakunta miestä. Jyväskylän pataljoonan kk:lla oli viisi kivääriä ja kovassa tulituksessa punaiset kärsivät raskaita tappioita. Punaiset onnistuivat irroittamaan veturin vaunuista ja hakivat uuden veturin Tampereelta ja tulituksesta huolimatta yhdistämään sen vaunuihin, jolloin lukkiutuneet jarrut alkoivat toimia ja pääsivät pakenemaan. Sen jälkeen oli määrätty suoraan hyökkäys kaupunkin kolmen pataljoonan voimin. Sen piti aloittaa tykistötulella ja kun tykistö alkoi tulen, lähti Jyväskylän pataljoona hyökkäämään avoimien Hatanpään peltojen yli. Tykistö oli kuitenkin joutunut kaksintaisteluun punaisten Pyynikinharjun patterien kanssa ja kärsinyt tappioita ryhtyen vaihtamaan asemia ja hyökkäys oli peruttu. Kaksi muuta pataljoonaa saivat käskyn, mutta Procopén pataljoonaan käskyä tuova ratsastava ordonanssi oli joutunut punaisten ampumaksi ja hyökkäsi tämä pataljoona yksin joutuen konekiväärien ristituleen pellolla ja Pyynikiltä ampuvien tykkien tuleen. Lisäksi kapteeni Procopé haavoittui vakavasti jääkäriluutnantti otti vastuun. Tykkituli kuitenkin pelasti totaaliseta tappiolta, sillä peltoon syntyi kuoppia, joissa miehet makasivat yli 10 tuntia iltapimeään saakka. Miehiä kaatui, haavoittui ja sairastui ja kun vihdoin pääsivät pois loukusta pataljolnan jäljelle jääneet siirrettiin reserviin Viikinsaatelle. Hyökkäys siis epäonnistui täysin.

• 
  @arttustubin1457 Жыл бұрын

  Ihmisetkin ovat apinoita ja kuuluvat kädellisten lahkoon. Ihmistä lähimmät sukulaiset ovat Simpanssit, joiden kanssa yhteistä dna:ta on 98 prosenttia. Simpanssit sijoittuvat Gorillojen ja ihmisten väliin. Kädellisiä elää myös Madagaskarilla, jossa elää kokonaan apinoista poiketen Koiran näköisiä puoliapinoita. Nämä primitiiviset kädelliset erkanivat omaksi haaraksi muista sen ajan alku-Apinoista 60 miljoonaa vuotta sitten. Ihminen erkani Simpanssista 10 kertaa myöhemmin vasta omaksi haaraksi.

• 
  @apexxxx10 Жыл бұрын

  *Mitten sinä tänne eksyit? Jenni Lares! 1600 luvun alkoholi tutkija. Minä olen Jomppa, John Koistinen/Lindgren. Virroilla syntynyt. Vuosimalli (1949) Asun THAIMAASSA. Olen YouTuuppari. Tässä minun video:* kzread.info/dash/bejne/naiOp6uve7fMhNo.html

• 
  @joesmith94072 жыл бұрын

  Cool

• 
  @mahamann77342 жыл бұрын

  Monke moment

• 
  @petterin12 жыл бұрын

  Hieno, kiitos!

• 
  @petterin12 жыл бұрын

  Siis niin hyvä sarja, kiitos!