Tuon selkeämmin ei voi taimikonhoidon hyötyä ja merkitystä enään havainnollistaa. Hyvä video taas!

@Metsanomistaja

10 ай бұрын

Kiitos kovasti palautteesta ja kommentista! 👍 Tämä video on tavoittanut runsaasti katseluita nopeasti ja se oli varmaan sopivan konkreettinen.

Jos perisin hoitamattoman koivikon niin raivaisin risukot ja surkeimmat puut lahopuiksi ja alkaisin kasvattamaan pakurikääpää. En kyllä itse jaksaisi lähteä kunnostamaan laiminlyötyä metsää niin keskittyisin muihin ekosysteemipalveluhiin.

@Metsanomistaja

Ай бұрын

Terve! Ehdottomasti omien tavoitteiden mukaisesti toimien! On kyllä kehkeytymässä monia kiinnostavia mahdollisuuksia metsien ympärillä perinteisen metsätalouden rinnalle. Vain aika näyttää mitkä niistä lähtevät pärjäämään. Pakurikäävän osalta odotukset ovat kovat, mutta toistaiseksi vielä ei ole kaupallisessa mittakaavassa päästy keräämään satoa. Toivottavasti lähivuosina, ja ehkä myös pakurikäävän altistamia koivun runkoja keksitään hyödyntää jollain tavalla tehokkaasti. 👍

@tescobakery1927

Ай бұрын

@@Metsanomistaja Joo on totta että pakurikäävällä ei ole kaupallisessa mittakaavassa tuottoisa, ajattelin muuten vain kasvattaa itseäni, perhettä ja ystäviä varten pakurikääpää jossain vaiheessa jos saan tai ostan koivumetsää

Sekametsä on nyt ja tulevaisuudessa paras ratkaisu . Myös leppä ja raita jopa pihlaja ovat hyviä hyönteisten ruokapuita. Pienet kanalinnut esim pyy tarvitsevat leppää ja koivuja talven ruokalistalle.

@Metsanomistaja

10 ай бұрын

Kiitos kommentista! Ehdottomasti sekametsä aina, kun se on järkevää kasvupaikan osalta. Täällä tuntuu olevan pyitä ihan mukavasti, kun niitä näkee sen verran usein.

@penttinieminen7516

10 ай бұрын

Kun metsässä näkee kanalintuja niin silloin metsä on kaikilta osin kunnossa . Metsähän on muutakin kuin tulevia arvopuukuutioita. @@Metsanomistaja

Raivaussahalla tili tehdään. Hoitamattomassa ihan oleellista on se, onko hyvälatvaisia rauduskoivuja riittävästi. Hieskoivun kasvattamisessa ei ole taloudellista järkeä. Kuusella tuollakin paikalla parhaan tuoton saa. Toki kohtuudella seassa muutakin, mutta kuusi on oltava enemmistönä.

@Metsanomistaja

10 ай бұрын

Kiitos Timo kommentista! Raivaussahailun merkitystä ei voi tosiaan liikaa korostaa, varsinkin vähänkin viljavammilla paikoilla taimikon ensi vaiheissa. Sopivalla lehtipuusekoituksella toivottavasti hyönteistuhotkin pysyvät jatkossakin maltillisina. Todennäköisesti huonoimman tuoton saa, jos tekee uudistamistoimet, mutta jättää sen jälkeen kokonaan hoitamatta.

@henripesonen6939

10 ай бұрын

Kuule hieskoivulla tehtiin kovaa tiliä viimetalven klapikaupassa

@timo7093

10 ай бұрын

Ihan samalla tavalla rauduksestakin klapia syntyy, mutta syntyy myös tukkiakin.

Tuollaista luontaista koivupöheikköä minäkin tavoittelin, mutta muutaman vaiheen ja muuttujan jälkeen homma palautui kuusenkasvatusketjuun. Se on suht idioottivarma ja selkeä tapa uudistaa vielä, kun ilmastonmuutos ja ötökkäinvaasiot eivät ole valloillaan.

@Metsanomistaja

10 ай бұрын

Kiinnostavaa kuulla! Paljon juuri riippuu omista tavoitteista miten kannattaa toimia ja monilla niitä ei välttämättä ole, tai ainakaan mietittynä. Miten tuo tavoitetilan muutos sinulla kehkeytyi? Tuollaiset hieman viljavammat paikat ovat onneksi armeliaita siitä, että jotain aina kasvaa, jos maanpinta vain on rikki. Ja sitten kun siellä on havupuun tai koivun taimia, niin niistä huolehtiminen on kyllä järkevää.

10 ай бұрын

@@Metsanomistaja Niin tosiaan tarkoitin, että uudistamisketju kuuselle on satavarma menetelmä saada uusi metsä ainakin toistaiseksi. Sitä koivu-uudistamisketjua selostan siellä yhdellä videolla, mutta kuinka siitä sitten lipsuin lopulta, niin syynä oli se, että aukko oli hyvin märkä ja koin, että vesitaloutta pitäisi korjata. Näin ollen kaivuri paikalle tekemään navero-ojia ja jos kaivuri kerran tulee paikalle, niin sama kait se on sitten mätästääkin ja istuttaa kuusta. Koivua en istuta, kun hirvet syö. Toisaalta, en ehtinyt rakentamaan muokkainta mönkkäriin, joten sekin eräänä syynä. Idea oli kyllä :) Taimitarhan kuusentaimissa pitäisi olla puunjalostushyötyäkin mukana. Siinä mielessä jotakin muuta kuin kuusta olisin halunnut, kun jos ilmastonmuutos etenee nopeasti (kuivuus lisääntyy) tai jos tulee vaikka samanlaista ötökkäinvaasiota mitä on ollut Keski-Euroopassa, niin kuusi siinä kärsii ekana. Toisaalta olisin halunnut koivikon, jossa tehdä hankintahakkuuta :)

@Metsanomistaja

10 ай бұрын

Eli monien sattumien kautta, kuten kuvasit! 😀 Täytyypä ottaa vielä tuo video katseluun. 👍 Itse ajattelin tehdä pienialaisen kokeilun rauduskoivulla ensi keväänä yhteen rehevään rinteeseen. Nykyinen kuusikko on sen verran lahoa, että puulajin vaihto on paikallaan, mutta saa nähdä verottaako hirvet jokaisen taimen… Tuo koivikon hankintahakkuukohde on kyllä hyvä motivaattori! Toivottavasti pääset kuitenkin jatkamaan muilla kuvioilla sitä hommaa. 👌

10 ай бұрын

@@Metsanomistaja Jep. Tulee sinne kuusten sekaan koivua luontaisesti pyytämättä onneksi 🙂 Täällä etelässä hirvien lisäksi peurat ja kauriit ovat aterioimassa. Pitikin vinkata, että tekisit tarkastelun juurikäävästä. Se kun on aikamoinen riesa täällä Etelä-Suomessa. Ts. tarkastele videolla joko sinun metsän kuusenkantoja tai jos lähellä on sopivasti jokin tuore aukko, niin tarkastelisit kantoja sieltä.

@Metsanomistaja

10 ай бұрын

Voimakkaiden hirvieläinkantojen haaste on kyllä todellinen metsänomistajille! Kiitos vinkistä! Tuo juurikääpäteema onkin ollut kyllä mielessä ja katsotaan, jos löytyisi sopiva kohde läheltä. Katsotaan siis, jos saisin sellaisenkin jakson syntymään myös tässä syksyn aikana.

Jos tuolla heiluisi raivaussahan kanssa niin kannattaako jätteet vain jättää vai pitäisikö siivota pois ?

@Metsanomistaja

3 ай бұрын

Terve! Tuolla alueella, jossa mitään ei ole tehty, niin pienempi risukko kyllä maatuisi muutamassa vuodessa pois, jos kuvion kävisi läpi raivaussahalla läpi. Energipuunhinta on noussut viime vuosina, joten ensiharvennus energiapuunkorjuuna voisi olla mahdollinen vaihtoehto. Vaihtoehtoisesti vähän voimakkaampi raivaus pystyynjäävien puiden hyväksi ja muutaman vuoden odottelun jälkeen sitten ensiharvennus. Molemmissa tapauksissa raivattuja risuja ei tarvitse kerätä maastosta, mutta voimakkaamman raivauksen jäljiltä voi olla jotain pieniläpimittaista polttopuuta kerättäväksi, jos kohde olisi sopivasti tien vieressä ja niin haluaa tehdä.