Tämä ja edellinen video ovat parhaat ja selkeimmät esitykset valesokkelirakenteesta, jotka olen nähnyt. Iso kiitos videon tekemisestä.

@sisailmasepatoy457

Жыл бұрын

Kiitoksia! Tavoitteena olisi aivan lähiaikoina saada lisää selkeästi kerrottua materiaalia ulos ainakin salaojituksesta ja ilmanvaihdosta. Ehkä myös kommenteissa esiintyneestä reunavahvistetusta laatasta. Esitykset tulevat ikävä kyllä olemaan hieman enemmän powerpoint-tyyppisiä, ennen kuin saan kehitettyä oman studion.. Ulkopuolisen kuvaajan käyttäminen on hieman tyyristä näin yksin yrittävälle..

@sampsalol

Жыл бұрын

@@sisailmasepatoy457 Jos saa ehdottaa niin salaojitus ja sen tyypilliset virheet (ja miten olisi pitänyt tehdä) olisi antoisa video. Toisaalta itseäni askarruttaa myös erilaisten sokkelieristeiden laadun merkitys. Esimerkiksi osassa meidän 80-luvulla rakennettua rivitaloa sokkelin vierestä pilkistää styroxia sepelin alta. Pitäisiköhän nuo korvata sellaisella nykyaikaisella mustalla patolevyllä..

@sisailmasepatoy457

Жыл бұрын

@@sampsalol Itseasiassa salaoja on ollut jo jonkin aikaa seuraavana aiheena. Ongelmana yhäkin, että saman aikaisesti sekä ehtisi että muistaisi ruveta tekemään filmin pätkää.. Patolevy on itsessään jo yhden filmin arvoinen.

@sisailmasepatoy457

Жыл бұрын

@@sampsalol Itseasiassa salaoja-aihe on ollut itselläkin seuraavana tehtävänä viimeiset puoli vuotta... Tässä aiheessa päästään pikkuhiljaa kiinni eri koulukuntiin ja niiden ajatusmalleihin. Itse edustan ajatusta, että kosteuden pitää päästä siirtymään rakenteissa ilman isompia padottavia kohtia, mikä tarkoittaa että suhtaudun hieman kriittisesti umpisoluisiin eristeisiin sekä patolevyn käyttöön. Mutta niistä lisää sillä puoli vuotta työn alla olleella videolla, kunhan valmistuu.

@sampsalol

Жыл бұрын

@@sisailmasepatoy457 Jään aidolla mielenkiinnolla seuraamaan ja oppimaan tulevista videoistasi. Laitoin kanavasi tilaukseen niin ei mene videot ohi. Uskon, että moni muukin ei niin rakennustekniikkaan vihkiytynyt on kiinnostunut katsomaan tällaisia erittäin hyvin selitettyjä videoita, joita sinä teet. Jatka siis vain videoiden tekemistä, näin hyville videoille on kysyntää ja aikanaan näiden kautta tulee sinulle myös asiakkaita.

Erinomainen video! Omassa talossani on valesokkeli. Hyvä tuuri paikassa on että talo sijaitsee rinteessä kohotetulla alustalla. Ainoa merkittävä vedenlähde on keväällä sulava lumi. Tätä ehkäisen sillä että siirrän aina talon ympäriltä lumet noin 2-3 m seinästä alarinteen puolelle. Harmikseni näen todella usein miten moni antaa tuiskulumen kasaamien kinosten nojata ulkoseiniin koko talven ja aina kevääseen asti tekemättä niille koskaan mitään.

@artokamppi8233

3 ай бұрын

Oikein toimittu.

Erittäin hyvä video 👍🏻

Itse ole periaatteessa perehtynynyt koulutuksen ja omakohtaisen kokemuksen kautta valesokkeli rakenteeseen ja mielestäni rakenne kylläkin on sen aikaista huonoa suunittelua, mutta suurin osa valesokkelitaloista on aivan hyvässä kunnossa ja mitään sisäilmaongelmia ei ole. Varsinkin puuverhoillut talot joissa on huolehdittu riittävistä kallistuksista ulkoseinästä poispäin, ns.sokkelilevy on kunnossa ja on esim. laitettu erillinen murskeymv. kivi kaista seinän viereen, eikä annettu heinän ym.kasvuston kasvaa seinan vieressä, sellaiset atlot kestää sen minkä talon oletetaan kestävän aivan hyvin. Kunnon kallistukset ja murskekivi seinän viereen jne.

Hyvä ja selkeä video. Toivottavasti tiedossa on jatko-osia, missä näytetään kommenttiosiossa mainittuja korjausmenetelmiä ihan fyysisesti.

Aikanaan kun tämmöisellä rakenteella toteutettua rakennusta olin ostelemassa (jäi ostamatta) niin kuntotarkastajan raportin suosituksissa oli alajuoksupuun korvaaminen kyllästetyllä puulla joka korjaisi riskirakenteen, jos muistan oikein. Lisäksi sitten vielä patolevyn asentaminen ja maanpinnan tason laskeminen. Tämän videon mukaan ei kuitenkaan olisi ollut riittävä korjaustoimi koska alajuoksupuu ei ole ainoa, tai edes suurin, ongelma? Osa seinästä oli vielä asfaltoidussa pihassa kiinni ja kaadot ei kauhean hyvin ollut toteutettu. Eipä sillä, koko betonilaatta oli haljennut talon keskeltä ja rikkonut seiniä. Ei kauheasti ostohaluja lisännyt. Itsellehän asialla ei ole suurta väliä kun ei tuommoista taloa sitten tullut, mutta tuo valesokkeli ongelmineen on jäänyt itsellä semmoiseksi ikuiseksi mielenkiinon kohteeksi. On muuten hyvä video!

@sisailmasepatoy457

Жыл бұрын

Kiitoksia kehusta! Painekyllästetyn alajuoksun käyttäminen ei tosiaan korjaa riskirakennetta, vaan parantaa yhden osan kosteudenkestävyyttä. Tosin mikrobi "viihtyy" painekyllästetyn pinnassakin, kunhan kosteutta on ja jotain syötäväksi kelpaavaa, kuten pölyä tms. Painekyllästys kuitenkin haittaa mikrobien kasvua, jonka vuoksi ohan laimeimmat lajit eivät kyllästetyn pinnassa viihdy. Ikävä kyllä valesokkeli on melko moniongelmainen ratkaisu, jota ei yhtä rakenneosaa paikkaamalla saada oikeasti korjattua. Kyllä ainoa oikea ratkaisu on muuttaa rakenne toisenlaiseksi, eli korotuskorjaus mieluiten EPS-kevytbetonilla sekä toimivilla tiivistyksillä. Silloin uusi rakenne vastaa hyvinkin nykyistä ajatusta toimivasta perustusratkaisusta, paitsi että se on tiiviimpi kuin nykyajan mukainen.

@nosopuli7049

Жыл бұрын

@@sisailmasepatoy457Hyvä video, jossa paljon asiaa. Voikohan tuollaisesta painekyllästetystä alapuusta tulla sisäilmaan muita haittoja?

@j-medsystems7142

7 ай бұрын

@@nosopuli7049 Painekyllästyskemikaaleista tuskin ongelmia tulee koska ne eivät ole haihtuvia. Kuitenkin painekyllästetyn puun läheisyydessä saattavat viihtyä kestävämmät homelajit jotka päästävät ilmaan terveydelle haitallisempia homemyrkkyjä.

@sisailmasepatoy457

3 ай бұрын

@@nosopuli7049 Lainsäädännössä todetaan, mitkä painekyllästeyt laadut eivät saa olla sisäilömlayhteydessä, eikä suomessa myydä kuin näitä kiellettyjä. Ongelmana pidetään puusta mahdollisesti haihtuvia kyllästysaineita ja aineiden vaillinaisesta reagoinnista tai hajoamisesta johtuvia välituotoksia.

Unohti selvittää tuuletusraon merkityksen, tai kokonaan sen puuttumisen rakenteessa. Sekä tiiliverhouksessa olevien tuuletusrakojen tarkoituksen tai kokonaan puuttumisen.

@sisailmasepatoy457

3 ай бұрын

Valesokkelissa tuuletusrako sijoittuu valeokkelin yläpuolelle, eikä sinälllään tuuleta alempia rakenteita. Mikäli alajuoksupuun ympäriltä löytyy rakentelle tyypilliset ilmavuotoreitit, tuuletusreikien tekeminen jopa lisää sisälle tulevan ilman määrää ja on joissain tapauksissa aiheuttanut/lisännyt hajuja sisäilmassa. Oman kokemuksen perusteella tiilimuurin tausta tavallisesti tuulettuu riittävästi ilman tuuletusreikiäkin, mikäli talossa on edes jonkinlaiset räystäät. Kosteus kertyy ulkoseinässä alimman 30 cm korkeudelle, ei ylemmäs seinää. Tietysti suora kastuminen poislukien, vaikka silloinkin kosteus valuu alajuoksulle. Sama toiminta pätee hyvin pitkälti myös alajuoksupuun tasosta perustetussa tiilimuurissa, jossa siis ei ole valesokkelia.

Miksi sitten kaikissa valesokkelirakenteissa ei synny kosteusvaurioita? Vuonna 1984 rakennetussa talossamme on valesokkeli ja olemme viime vuonna tarkistuttaneet sokkelirakenteen koeporausten avulla. Alaohjauspuu osoittautui aivan kuivaksi ,eikä merkkejä aikaisemmasta kastumisesta näkynyt. Kannattaa huomata ,että tuulensuojalevyn ja puisen ulkovuorauksen välissä on usein 20-25 mm tuuletusrako,josta alaohjauspuussa mahdollisesti oleva kosteus pääsee haihtumaan . Ainakin reunavahvistetuissa pohjalaattarakenteissa asennettiin aina ensin kosteussulku maata vasten,joten sieltä ei päässyt kosteutta ylöspäin.

@sisailmasepatoy457

Жыл бұрын

Kaikissa rakenteissa ja etenkin valesokkelissa oleellisin asia on, että kosteus ei pääse padottamaan mihinkään. Jos valesokkeli on riittävän korkealla maasta, että kosteus pääsee haihtumaan ulkoilmaan ennen alajuoksuun pääsemistä, tai maaperä on oikeasti kuiva, eikä sieltä pääse kosteutta sokkeliin/reunavahvistettuun laattaan, niin rakenteen säilymiseen kunnossa on huomattavasti parempi mahdollisuus, kuin jos alajuoksu sijoittuu 16 cm maan pinnan alapuolelle saviseen joen penkkaan. Mikäli alajuoksu sijoittuu kosteuden siirtymis/haihtumisreitille, niin siitä seuraa ongelmia jossain vaiheessa. Valesokkelilla on taipumus kondensoida kosteutta sisäpinnoilleen, mutta taipumuksen voimakkuus riippuu monesta tekijästä. Esim. kevytsoraharkosta tehty valesokkeli ei tavallisesti kondensoi millään, ellei se sitten ui vedessä, kun taas paksumpi betoninen valesokkeli vaikka reunavahvistetussa laatassa kerää luonnostaan kosteutta sisäänsä ja pitää viereiset rakenteet kosteampina. Reunavahvistetussa laatassa maata vasten asennettu muovikelmu poistaa kosteusongelman melko hyvin, mikäli sulku jatkuu reunavahvistuksenkin alle ja salaojitus on kunossa ja kosteus pääsee haihtumaan reunavahvistuksen kyljestä. Valesokkelissa ei kosteus kuitenkaan ole aina SE ongelma. Valesokkelirakenne on tyypillisesti melko epätiivis, jolloin sisäilmaan voi päästä epäpuhtauksia seinän eristeistä, mahdollisista alajuoksun alueen vaurioista sekä alustäytöstä, josta tyypillisesti on ilmayhteys rakenteiden kautta sisäilmaan. Oman kokemuksen mukaan, jos talossa on edes jonkinlaiset räystäät, niin alajuoksupuun nostaminen lattian tasoon poistaa kosteusongelman. Jos lattian ja maan pinnan välissä on riittävä korkoero, tiilimuurin tausta monesti tuulettuu riittävästi ilman tuuletusreikiäkin. Tiilien pystysaumojen avaaminen ilman rakenteen korjaamista itseasiassa lisää rakenteen tuulettumista. Ja sisäilmaan tulevan korvasuilman määrän lisääntyminen on useammassakin tapauksessa aiheuttanut sisäilmaongelman ilmavirran mukana tuomien epäpuhtauksien lisääntyessä. Eli ei tiilimuurin tuuletusaukot ole tässäkään automaatti onneen.

onko tiilivuorauksen alimman rivin "tuuletus" aukot pakollisia ilmanvaihdon kannalta kun vuorauksen ja tuulensuojalevyn välissä on kuitenkin reilu rako ja väli on ylhäältä auki. omassa talossa ei tiilivuorauksessa ole muuraamattomia rakoja jätetty ollenkaan mitä osassa rakennuksia näkee parin kolmen tiilen välein

@artokamppi8233

3 ай бұрын

Ulkopuolinen kosteusrasitus aina kannattaa tarkistaa ja hoitaa kuntoon. Eli salaojat, patolevyy, ränniputkitukset sekä oikeanlainen salaojasepeli täytössä.

@ele3esko

3 ай бұрын

@@artokamppi8233 kysymys oli alimmanrivin tiilien tuuletusraosta onko se tarpeellinen

Onko halvempaa purkaa talo tällä rakennusyksityiskohdalla vai korjata se?

@sisailmasepatoy457

6 ай бұрын

Jos valesokkelista on kyse, niin budjettitason markkinahinta per metri korjattua seinälinjaa on 850-1200 €, sis. alv. 24%. Tuohon hintaan pitäisi olla seinästä vaihdettu myös eriste ja uusittu höyrynsulku katon rajaan asti. Jos korjataan valesokkeli, uusitaan seinästä eristys ja höyrynsulku sekä uusitaan yläpohjan höyrynsulku, niin hintaluokka on 850-1000 e/mˆ2, sis. alv. 24% laskettuna asuinpinta-alasta. Ei sillä hinnalla vielä pureta vanhaa ja rakenneta uutta tilalle. käytännössä korjauksen hinnan pitäisi jäädä reilusti alle puoleen purkamisesta ja uuden rakentamisesta.

Onko pikimassa kallista ettei betonia ole voinut pietä? Täytötkin niin karkealla ettei kapilaaria synny.

@sisailmasepatoy457

7 ай бұрын

Ei piki kaiketi kallista ole ollut. Enimmäkseen sitä ei vain ole -70 luvulta eteen päin käytetty. Lisäksi ohuemmat pikiseokset/-sivelyt vanhenevat ja kovettuvat n. 20 vuodessa, jonka jälkeen alkavat läpäistä kosteutta. Piki on estänyt kosteuden siirtymistä maaperästä ja ulkoa betonisokkelin kautta seinän ilmatilaan ja rakenteisiin, mutta toisaalta piki sileänä pintana voi toimia kondenssipintana rakennuksen alta alajuoksun alueelle haihtuvalle kosteudelle. Perusongelma valesokkelissa on liian alas viety alajuoksupuu, jonka vuoksi seinärakenteen ja alapohjan eristekerroksen välille muodostuu ilmayhteys. Kun elämä alapohjassa tai kaksoisbetonilaatan ja eristeen välissä alkaa heräilemään, niin sieltä irtoavat epäpuhtaudet pääsevät kulkeutumaan sisäilmaan rakenneliitosten kautta. Piki voi suojata alajuoksun aluetta jonkin aikaa, mutta se ei kuitenkaan ole kuin hidastava tekijä. Täyttönä karkeampi on parempi kosteuden vaikutuksen kannalta. Toisaalta karkeampi täyttö läpäisee ilmaa paremmin ja on uudemmassa asuntokannassa aiheuttanut ilmavuotoa alustäytön kautta sisätiloihin, eli puolensa kullakin. Rakenteiden ilmatiiveys on ratkaiseva asia sisäilman kannalta ja kosteuden hallinta rakenteiden kunnossa pysymiseksi.

@artokamppi8233

3 ай бұрын

Käsitykseni mukaan jotkut pikimassat ovat nykytiedon mukaan myrkyllisiä, joita on käytetty aijemmilla vuosikymmenillä.

Esimerkillisen selkeää puhetta, jonka maallikkokin ymmärtää!

kosteus siirtyy aina kuivempaan päin.

@sisailmasepatoy457

Жыл бұрын

Itseasiassa samaa ajatusta voi käyttää kaikessa kosteus-, lämpö-, paine- ja kaasunliikkeissä. Kaikki työ, joka siis ajaa edellä mainittuja tapahtumia, edellyttävät energian siirtymistä suuremmasta pitoisuudesta pienempään. Esimerkiksi kosteus ja kaasut tasoittuvat suuremmasta pienempään pitoisuuteen, lämpö siirtyy tai oikeammin tasoittuu suuremmasta pienempään ja paine suuremmasta pienempään. Kun rakenteiden toimintaa lähtee miettimään tältä kannalta ja missä milloinkin on suurempi pitoisuus, niin lämmitys, ilmanvaihto ja kosteusasiat, sekä epäpuhtauksien siirtyminenkin alkavat selviämään. Kaikki toimivat samoilla periaatteilla.

älkää kuitenkaan lakatko käyttämästä bitumikermiä puun ja betonin välissä noin muuten :)

@sisailmasepatoy457

Жыл бұрын

Kosteuden kannalta bitumikermi on hyvä katko siinä, missä muutkin kapillaarikatkot. Itse suosittelisin käyttämään pehmeää EPDM-kumista sokkelikaistaa kermin sijaan. Se lisää rakenteen tiiveyttä samalla, kun estää kosteuden nousun. Tämä liittyy suunnitelmissa oleviin videoihin, joissa pitäisi käsitellä ilman liikkeitä ja ilmanvaihtoa tarkemmin.

@Hbmd3E

Жыл бұрын

@@sisailmasepatoy457 ok hyvä tietää

Entä jos rakenne on kantava maanvarainen laatta, jossa on sokkelihalkaisueriste. Runkopuu lähtee maanvaraisen laatan päältä, ja lattian 75 mm syroxlämmöneriste tulee sen kylkeen ja pintalaatta eristeen päälle. Eli alapaarre on kyllä valetun pintalaatan alapuolella, maanpinta ulkopuolella suunnilleen samalla tasolla kuin alapaarre, mutta tiilivuorausta varten sokkelin ulkopuolta korotettu n 30 cm. Onko tämä vastaavanlainen riskirakenne?

@sisailmasepatoy457

3 ай бұрын

Eli reunavahvistettu laatta lämpöhalkisulla, alapohjarakenteena kaksoisbetonilaatta ja betoninen valesokkeli? Reunavahvistettu laatta on ikävä kyllä tyypillisesti huomattavasti kylmempi perustusrakenne, kuin anturan päältä perustettu sokkeli ja erillinen maan varainen lattialaatta. Masiivinen betonireunus on varsin hidas reagoimaan lämpötilan muutoksiin ja riippuen lämpöhalkaisun yhtenäisyydestä ja paksuudesta, sekä alapohjan eristekerroksesta, alempi/kantava laatta voi jäätyä metrinkin etäisyydelle ulkoseinälinjasta erityisesti kulmissa. Maaperäyhteyttä ei reunavahvistetun laatan kanssa muodostu, kuin mahdolliten viemäriputkien, sähköjen ja käyttöveden läpivientien kohdilla. Kaksoisbetonilaatassa alempi laatta on yleensä samassa kosteuspitoisuudessa kuin alapuolinen maaperä, sekä betonilaatan ja eristekerroksen välissä suhteellinen kosteus yli RH80%. Tämä pidemmällä aikavälillä riittää mikrobikasvuston muodostumiselle alemman betonilaatan ja eristekerroksen väliin. Eristetilasta on vastaavat ilmayhteydet sisäilmaan kuin tavallisessa valesokkelirakenteessakin ja korjauksena toimii sama kuin videolla esitellyssä rakenteessa. Tietysti, mikäli alempi laatta on kovasti märkä, se pitää saada kuivemmaksi esimerkiksi salaojitusta korjaamalla. Ja tietysti, mikäli eristeenä on jotain muuta kuin styroksia, niin pintalaatan todennäköisesti joutuu purkamaan. Ja loppuun vastaus itse kysymykseen.. Kyllä, valesokkelirakenne on omalta osaltaan vastaava, hieman voimakkaamminkin kastuva ja kylmempi rakenne, kuin videolla esitelty.

Todella hyvin tehty video, mutta olisin jättänyt musiikin kokonaan pois taustalta. Sellainen kysymys heräsi mieleen, että jos joku asuu tällaisessa pommissa, niin miten iso riski olisi laittaa taloon koneellinen tulo- ja poisto ja säätää se esim. 2 Pa ylipaineiseksi? Ilmaa ei tulisi riskirakenteen läpi sisätiloihin, jolloin sisäilmanlaatu pysyy hyvänä, mutta lahoaako kantavat puurakenteet liian nopeasti, jos sisäilman kosteus painetaan rakenteisiin päin?

@sisailmasepatoy457

Жыл бұрын

Tuo musiikki on kuulemma muodikasta olla filmien taustalla... Itsekin voisin ihan keskittyä pelkkään puheeseen. Eikä tulevissa pätkissä taustamusiikkia olekaan, kun omassa toimistossa ihan itse amatöörinä yritän videoita tehdä. Tuo ilmanvaihdon säätäminen ja ylipaineistuksessa onnistuminen riippu ihan höyrynsulun tiiveydestä. Jos höyrynsulku on riittävän laajasti auki, ei ylipaineistus oikein ota onnistuakseen. Ellei sitten ime montaa kymmentä kuutiota enemmän ilmaa sisään kuin mitä puhaltaa ulos. Eräässä kohteessa mittasin alipaineen ja laitoin n. 1400 m^3/h poistavan alipaineistajan päälle. Kun mittasin paine-eron uudelleen, asunto olikin yhden Pascalin vähemmän alipaineinen, vaikka puhallin huusi ilmaa tuon 1400 m^3/h ulos asunnosta. Hetken kun päätä raavin, niin keksin että tuuli oli vaihtanut suuntaa mittausten välillä. Ensimmäinen mittauskerta oli suojan puolella ja mittasuten välissä samasta mittauskohta olikin vaihtunut tuulen paineen puoleksi. Poistoilmapuhaltimesta ei ollut mitään hyötyä asunnon ja ulkoilman välisen paine-eron muuttamisessa. Ja jos rakenteisiin puhaltaa lämmintä sisäilmaa talvella, niin ilmassa olevan kosteuden kondensoituminen rakenteiden kylmille pinnoille on hyvinkin todennäköistä, mutta ei 100% varmaa. Jälleen, jos rakenne on riittävän harva, kosteus pääsee tuulettumaan ulos asti. En k uitenkaan ylipaineistusta kokeilisi, ellen tietäisi aloittavani peruskorjausta seuraavana keväänä. SIlloin ylipaineistus voisi toimia "laastarina" remonttiin asti. Mikäli rakenne on sen verran tiivis, että ylipaineistus onnistuu kohtuu helpolla, silloin suurimpien vuotoreittien kautta virtaaa suurin osa poistuvasta ilmasta, kuten myös suurin osa kosteudesta ja sitä kautta näiden ilmavuotokhtien ympärillä on myös suurin riksi kondenssin muodostumiselle. Itse vuotilmareitti ei kondensoi, koska ilmavirta pitää rakenteen ilmavirran kohdalla lämpimänä, mutta reitin ympärillä sopivalla etäisyydellä löytyy alue, joka on riitävän kylmä kondenssin tarttumiseksi. Ja vielä pitää muistaa, että ylipaineistuksessa ei ole oikein mitään tietoa siitä, mihin päin talon rakenteita ilma virtaa. Meneekö tasaisesti joka suuntaan ulos, suurin osa katolle, vai kaikki alajuoksuille. Yhden talven aikana ei rakenteet kuitenkaan todennäköisesti ehdi pehmeäksi mennä.

@MikkoRantalainen

Жыл бұрын

@@sisailmasepatoy457 Hyvä huomio, että taloa ei välttämättä saa ylipaineiseksi. Meillä tiivistykseen kiinnitettiin erityistä huomiota ja q50-mittauksen tulos oli 0.29, joka on kohtullisen hyvä puutalolle. Tässä yli- tai alipaineen tekeminen pienelläkään puhallusteholla ei ole vaikeaa.

@MikkoRantalainen

Жыл бұрын

@@reijohyvonen3915 Oma kokemukseni on, että koneellisesti voidaan tasapainottaa sisä- ja ulkoilman paine-eroa, mutta se käytännössä tarvitsee asukkaan käyttöön mikromanometrin + kyvyn säätää järjestelmää tarvittaessa. Harmillisesti niiden hinnat tahtovat olla aika korkealla.

@sisailmasepatoy457

3 ай бұрын

Tähän vielä sellainen pointti, että mikäli IV-koneen säätää tuottamaan ylipaineen, sen COP-arvot menevät "pyllylleen". Normi koneessa on hieman tehokkaampi puhallin ulos kuin sisään, jolloin ulos puhallettava ilmamäärä riittää lämmittämään tuloilmaa paremmin ja samalla hieman alipaineistaa asuntoa vanhojen rakennusmääräysten mukaisesti. Tämän vuoksi koneelle saadan myös hyvä lämmön talteenoton arvo. jos koneen säätää tasapainoon tai ylipaineelle, tuloilman lämmittämiseen menee huomattavasti enemmän energiaa. Normaalistihan hieman alipaineisessa asunnossa tarvittava korvausilma tulee ilmavuotoreittejä/venttiilejä pitkin ja sen määrän lämmittämien ei näy IV-koneen kolutuksessa.

@MikkoRantalainen

3 ай бұрын

@@sisailmasepatoy457 Tarkoitatko, että ristivirtauskenno toimisi merkittävästi eri tavalla 2-4 Pa painerolla?

Tuohon aikaan ei taidettu solumuovia käyttää mutta tuli mieleen että miten solumuovikaista käyttäytyisi tuossa alajuoksun ja sokkelin välissä bitumikermin sijaan, valesokkelirakenteessa? Olisiko ollut parempi/huonompi kuin bitumikermi? Siihen liittyen kysymys, onko väliä laittaako juoksun alle solumuovikaistan vai kermin, nykyään kuiteskin joskus näkee että laitetaan pelkkä solumuovi, tai solumuovi+kermi tai pelkkä kermi joka taitaa olla yleisin, taitaa olla eri koulukuntia näissä, taitaa kuiteskin kermissä olla parempi kapillaarikatkoteho.

@sisailmasepatoy457

2 жыл бұрын

Jos hieman pilkkua viilataan, niin styrox, eli Expandoitu PolyStyreeni, kuten suomeksi sanotaan, on solumuovia ja käytetty -60 -luvulta. Mutta juu, solumuovi riittävän tiiviinä tekee saman kuin bitumikermi, eli padottaa kosteutta. Nykyinen avosoluinen sokkelikaista voisi toimia paremmin kuin Kermi, sillä se päästää jonkin verran läpi, muttei välttämättä liikaa että alajuoksu vaurioituisi. Umpisoluinen epdm-kaista taa vastaa kermiä, eikä sovellu valesokkeliin.Myös muovikalvo toimii, kuten Kermi, eli padottaa kosteutta. Näistä Kermi lienee tiivein. Lopulta kyse on kuitenkin siitä, mihin kaistan asentaa, eli oikealle korolle lattian tasoon vai 16 cm lattian ja mahdollisesti 10 cm viereisen maanpinnan alapuolelle. Toisessa seinä vaurioituu kapillaarikatkosta riippumatta ja toisessa ei.

@sisailmasepatoy457

2 жыл бұрын

Solumuovikaistasta vielä sen verran, että sen yksi tarkoitus on puristua kasaan, muotoutua alajuoksun/sokkelin välissä ja tiivistää puun ja sokkelin välinen rako. Jos siihen kaveriksi asennetaan jäykkä bitumikermi, niin tiivistys ei toimi ja kermin ja sokkelin tai puun ja kermin väliin jää ilmarakoa. Kyseessä on pikku detalji, joka ei todennäköisesti haittaa kuin vasta 30-40 vuoden kuluttua, kun rakenteet ovat likaantuneet tarpeeksi ja lika alkaa tulemaan sisään ilmavirran kanssa.

@jefman2413

2 жыл бұрын

@@sisailmasepatoy457 Kiitokset perusteellisesta vastauksesta :)

Nyt en aivan päässyt perille siitä, että onko bitumikermi hyvä vai huono asia? Vai kumpi on vähemmän huono. Videolla olisi voinut myös kertoa siitä, että miksi aikanaan alettiin valesokkeli rakennetta käyttämään eli mitä hyvää siinä oli

@sisailmasepatoy457

2 жыл бұрын

Bitumikermi estää kosteuden suoran siirtymisen sokkelista alajuoksupuun alapintaan ja sitä kautta suojaa puuta vaurioilta. Kermi siis estää kosteuden siirtymistä ja padottaa kosteutta alapuolelleen, jos kosteutta yleensä on sokkelista nousemassa. Samalla kermin alapinta myös ottaa vastaan suuremman kosteusrasituksen, jonka vuoksi suuressa osassa vauriotapauksia kermin alapinnassa on myös suurimmat kasvustot. Bitumikermi on siis hyvä asia niin kauan, kuin kosteus ja ilmavirtojen mukana kulkeutuvat itiöt eivät ole ehtineet aiheuttamaan mikrobikasvuston muodostumista kermin pintaan. Kun vaurio on muodostunut ja siitä on ilmayhteys sisätiloihin, rakenteesta irtoavat epäpuhtaudet, siis itiöt, rihmastonpätkät, aineenvaihduntatuotteet/mahdolliset toksiinit voivat aiheuttaa ongelmaa sisäilmaan ja siinä vaiheessa kermi ei enää olekaan niin hyvä juttu terveyden kannalta, vaikka se teknisesti oliskin kunnossa ja toimisi. Vastaava vaurioituminen yleensä etenee myös muualla maaperään yhteydessä olevissa rakenteissa, mutta bitumikeri on hyvin kekseisellä paikalla ilmayhteyksien kannalta, joten sillä on myös suuri vaikutus rakenteiden läpi sisään tulevan ilman sisältämiin aineisiin. Valesokkelin alusta on monta versiota, mutta suosituin taitaa olla, että rakennus piti saada lähelle maan pintaa, että se sulautuu hyvin ympäristöönsä. Samalla myös lattia sijoittuu lähelle maan pintaa. Koska sen aikaisten rakennusmääräysten mukaan ulkoseinän lämmöneristyksen piti muodostaa yhtenäisen eristyskerroksen alapohjan lämmöneristyksen kanssa, eli ulkoseinä eristys toimi samalla lämpökatkona, joka esti lattialaattaa kylmenemästä reunoiltaan, luonnolinen insinööriratkaisu oli laskea alajuoksu sekä eristekerros ulottumaan n. 16 cm lattiapinnan alapuolelle. Koska sokkeli jäi nyt lliian alas maan pintaan nähden ja koska julkisivu ei oikein voinut lähteä maan sisältä tai heti maan pinnasta (myös osin esteettinen kysymys) piti sitä varten rakentaa valesokkkeli julkisivua varten. Tämän rakenteen yksi ominaisuus on, että alajuoksupuu sijoittuu usein hyvin lähelle maan pintaa tai maan pinnan alapuolelle, sekä toisena ominaisuutena ilmayhteys maaperästä ulkoseinärakenteeseen ulkoseinän ja lattiarakenteen välistä sekä herkkyys kastumiselle tai kosteana pysymiselle. Kun tähän päälle höyrynsulkuja ei osattu/nähty tarpeelliseksi tiivistää, niin nykyiset sisäilmaongelmat valesokkelirakennuksissa ovat looginen seuraus tästä rakennratkaisusta. Rakenteella taitaa olla myös suurin osuus -70 ja -80 -lukujen rakennuskannasta. Valesokkelille ja sen monille versioille oli ohje olemassa 1957-1994, jona aikana sitä tehtiin "suomenniemi täyteen". Ja loppukaneettina.. Jo ensimmäisessä RT-kortissa todettiin valesokkleirakenteen olevan herkkä kastumaan, eikä ulkoseinän alaosaan siksi olisi saanut asentaa purua eristeeksi suuren lahoamisriskin vuoksi. Siihen en ole vielä saanut vastausta, miksi sitten alajuoksupuun sai sinne pohjalle asentaa..

@sisailmasepatoy457

Жыл бұрын

Vielä pienenllä viiveellä tuohon kysymykseen, mitä hyvää valesokkelissa oli... Ei tule muuta hyötyä mieleen, kuin että valesokkelin avulla pystyttiin rakentamaan matalaan perustettuja rakennuksia, eli nopeampi ja halvempi, kun ei tarvinnut kaivaa niin paljoa, eikä betonia/harkkoja kulunut niin paljoa. Ikävä kyllä samalla suurelta yleisöltä ja urakoitsijoilta jäi huomiotta se "pieni" asia, että puurankenteet sijoittuivat lähelle maaperää, eikä maaperän rakenteeseen tuottama lisäkosteus päässyt enää haihtumaan ulkoilmaan ennen alajuoksun alueelle päätymistä. Mikäli tämän saman rakenteen tekee korkeammalle maaperästä, maasta nouseva kosteus ehtii haihtumaan ulkoilmaan ennen puurakenteisiin päätymistä. Yleensä haihtumisalueen yläreuna näkyy 5-10 cm maan pinnan yläpuolella valkeana, hieman mutkittelevana vaakajäkenä sokkelin kyljessä. Jäljen alapuolinen alue on yleensä märkä ja yläpuolinen kuiva. Etäisyys maaperästä siis poistaa sen usein ratkaisevan kosteuslähteen, joka muuten ruokkisi valesokkelin taipumusta kondensoida kosteutta alajuoksupuun alueelle. Pelkkä ulkoilman kosteus tuntuu melko harvoin riittävän merkittävien vaurioiden syntymiseen.

@MikkoRantalainen

Жыл бұрын

@@sisailmasepatoy457 Jos bitumikermi olisi laitettu puhtaan betonin päälle, niin siinä välissähän ei olisi mitään orgaanista missä mikrobit voivat kasvaa. Käytännössä tuohon väliin jäi kuitenkin aina sahanpurua ja muuta roskaa, koska asiaa ei ymmärretty. Vastaavasti oli ihan yleistä haudata rakennusjätteitä maanvaraisen laatan alle jäävään maahan talon seinien sisäpuolelle - kun ne alkavat maatumaan tai pahimmillaan mätänemään, niin ei pitäisi olla kenellekään yllätys, että asiasta tulee ongelmia. Muutenkin idea, että sisäpuolella kipsilevyn annetaan kastua tarkoituksella lattiavalun aikana oli jo lähtökohtaisesti hyvin erikoinen toteutustapa. Jokainen, joka on nähnyt kastuneen kipsilevyn tietää että sen mekaaninen vahvuus on lähes nolla. Lisäksi kun pinnassa oleva paperi on orgaaninen aines, niin se alkaa kasvamaan hyvin nopeasti hometta.

@sisailmasepatoy457

Жыл бұрын

@@MikkoRantalainen Vaikka bitumikermi olisi laitettu puhtaan betonin päälle, ilmavirtojen mukana kulkeutuu siitepölyä, ym. ainesa vuosien saatossa. Pölyä syövä elämä löytyy siitä vierestä alustäytön puolelta. Mikrobiaurion syntyminen ei todellakaan tarvitse kuin riittävän kosteuden riittävän pitkään tai toistuvasti. Ruokaa mikrobit tuntuvat löytävän mistä vain. Betonin alkalisuus estää mikrobien kasvua ensi alkuun, mutta vain niissä kohdissa, jotka ovat kosketuksissa betonin kanssa. Jos välissä on ilmarakoa, tuoreesta betonista haihtuva kosteus toimii kasvua edistävänä tekijänä. En minäkään kipsilevyä käyttisi muottina ja aika usein laatan sekä levyn välistä löytyy jokin muovikaista tms. estämään kosteuden siirtymistä betonista levytykseen. Kasvualasutana kipsilevyn paperi on varmaankin yksi pahimmista ja siinä viihtyy moni ongelmia aiheuttava laji. Yleensä, mitä käsitellympi materiaali on kyseessä, sitä pahemmat lajit niissä pystyvät elämään. Esim. ensikierron kipsilevypaperista ja kierrätetystä paperista tehdyssä levyn pintapapeprissa viihtyy osin eri lajisto. Koska kierrätetty on pidemmälle prosessoitua, sen hajottaminen on vaikeampaa ja siksi siinä elävät mikrobit myös tuottavat meille ikävempiä sivutuotteita paperin hajottamisen ohessa kuin ensikierron paperilla.

@MikkoRantalainen

Жыл бұрын

@@sisailmasepatoy457 Mielenkiintoinen havainto tuo kierrätetyn materiaalin mikrobikasvusto! Enpä ollut tuollaista koskaan miettinyt, mutta kun siitä kuulee niin ihan loogiselta vaikuttaa.

Katsoin tämän videon ihan sattumalta, olin vähän ihmeissäni, olihan siinä asiaakin. Mutta kun katsoin kuka oli tämän tehnyt, niin yllätys yllätys......

@sisailmasepatoy457

Жыл бұрын

Voitko tarkentaa kommenttiasi? Tällaisenaan hieman trollimainen.