Sulla on tosi rentouttava ääni. 👍👍

Aika vaan hujahti tässä, tosi mielenkiintosta. Itsellä tuntuu alkavan masennus/ahdistus helpottaa kun pääsi opiskelemaan todella mielenkiintoista alaa ja tuntuu että vihdoin löyty lääke joka alkaa auttamaan pikkuhiljaa. Silti pelottaa oireiden paluu.

Harmi kun saat nii vähä näyttökertoja. Jos monempi ihminen kuuntelis tän tunnin pätkän nii ne vois miettii että hakeeko apua ja onks masennuksen oireita. Itse laitoin Minecraftin päälle ja aloin kuuntelee tätä. Mukavaa maanantai illan viettoa :D

Pystytkö Ville laittamaan tonne infoboxiin linkin siihen tutkimukseen, josta puhut kohdassa 10:04?

Nää keinot on hirveän hyviä. Itse voi tehdä paljon. Mutta terveydenhuollosta ei jonojen takia apua saa.

Itsellä masennus on aina ollut sellainen "kummitus" tai syy miksi joku toimii kuten toimii. Esim. Lapsuudessa molemmat vanhemmat olleet pitkäli aina olleet masentuneita. Itsellä on lapsesta asti ollut oppimisvaikeuksia ja AD/HD sekä hieman Aspergeria, esim. Eleiden tunnistaminen tai empatiakyky ei ole vahvimpia osa-alueitani. Omat vanhemmat on opetettu sellaiseen "hyshys" ajatteluun, ilmeisesti, koska ovat syntyneet jälleenrakentamisen lopussa ja ovat sodista käyneiden lapsia. Vanhempani turrutti ahdistustaan huonoina hetkinen alkoholiin tai vastavuoroisesti urakehitykseen. Siksi esim. Minun vaikeuksiani ei haluttu tuoda päivänvaloon, koska sitä hävettiin. Vanhempani eivät osaa käsitellä kovin hyvin omia henk.koht tunteitaan, niin minut ohjattiin koulun kautta ennen peruskouluun siirtymistä Terapiaan, jossa voisin jutella jollekin joka ymmärtää tällaista. Tämä on tehnyt vuosien saatossa myös melkolailla hallaa. Koska en oikein ymmärtänyt lapsena miksi minut laitettiin puhumaan aina tuntemattomalle ihmisille, niin se saattoi syödä ajattelusta myös sen ymmärryksen, että "kaikki eivät olekkaan kiinnostuneita minun asioistani". Eli minulla ei ole täysin vieläkään (33v ikää) ymmärrystä siitä, että kaikille ihmisille ei kannata puhua omista asioitaan. Myös muiden kuuntelu, jo pelkän keskittymisvaikeuden takia on ollut haastavaa. Tämä tietysti näkyy sellaisena, että ihmiset saattavat saada kuvan, että olen omahyväinen. Mutta koska minulle ei ole edellä mainitun ohella kehittynyt kunnollista "oikeaa" ymmärryssuhdetta ihmisiin niin, olen aikalailla oman tieni kulkija. Toisaalta olen ihan tyytyväinen siihen mitä minulla on. Mutta olen jäänyt sellaiseksi, että en osaa tehdä ihmisten kanssa vapaa-aika asioita kovin hyvin. En näe työajan ulkopuolella muita kun Avovaimoani ja jos näen joitain ystäviä, niin ainoa mikä yhdistää on alkoholin käyttö ja sinä aikana tapahtuva yhdessäolo. En ole nyt ihan varma miten tällainen selitetään, mutta suomeksi olen jäänyt sille asteelle, että kaverien kanssa juhlitaan, mutta muuta sosiaalista esim. Yhdessä selvinpäin tekeminen minulle todella vieras käsitys. Nykyään en käy enää terapioissa. Olen myös etäinen perheeni kanssa, mutta en kanna kaunaa pahemmin. Jälkikäteen ajateltuna, en jaksa kanavoidaan energiaa miettimällä vanhoja asioita, mutta oman itseni tunnistaminen sellaisena kun olen, niin kyllä tiedän nykyään millainen minä olen ja kuka minä olen. Kiitos sinulle oli hyvä video 👌

mulla on vaikea masennus ja escitalopramia aiheutti unettomuutta jonka takia lopetin lääkkeen seinään. En edellee saa unta ja joka päivä valvon aamu 8 asti.

Mistä saan masennukseen apua, pitkä koulukiusaaminen yksin jättö en jaksa enään tätä että en tunne mitään enkä iloa mitään kohtaan:(