Suomen historian häpeän hetkiä - Itä-Karjalan leirit
Lokakuussa 1941 Äänislinnan alueelle perustettiin ensimmäinen internointileiri. Miksi ei-suomensukuinen väestö (ja joukko muita) koottiin leireille? Olivatko leirit keskitysleirejä? Monet eivät tunne tätä osaa Suomen historiassa, mutta Itä-Karjalan leirien historian ohella suomalaisten leirien synkkään historiaan kuuluu muutakin..
Пікірлер: 32
Kiitos videosta! Mun venäläinen isoisoäitini oli tällaisessa leirissä Petroskoissa, hänen pikkusisko kuoli nälkään siellä. Isomummoni itse kertoi mulle siitä. Heidät vietiin Leningradin alueelta jatkosodan aikana.
@v-p6469
Ай бұрын
Ole hyvä! Olen pahoillani tuosta. Sota-aika on kyllä ollut tavallisille ihmisille hyvin ikävää aikaa puolin ja toisin.
Kiitos näistä videoista - kovin mielenkiintoisia.
@v-p6469
2 ай бұрын
Olkaapa hyvä!
Kiitos paljon videoista, olivat suureksi hyödyksi kirjoituksiin valmistautumisessa. Nyt vain tuloksia odotellaan.
@v-p6469
2 ай бұрын
Mukava kuulla! Kiitoksia palautteesta.
Hyvä video jälleen! Löysin kanavan uudestaan kesän ja syksyn jälkeen kuin kokeeseen kertasin ja tulin kiittämään videoistasi, auttoivat erittäin paljon yo-kokeeseen valmistuessa. Syksyllä kirjoitin ja E lopulta napsahti👍
@v-p6469
2 ай бұрын
Kiitoksia palautteesta! E on kyllä oikein mainio suoritus, onneksi olkoon!
Kiitos monista hyvistä videoista. Tunnet aiheen niin osaatko sanoa onko lops 2016 ja lops 2021 historian 1 kurssin ja Yh 2 kurssin välillä minkälainen ero?
@v-p6469
2 ай бұрын
Kiitoksia palautteesta! Jos mietit tätä kauppatieteiden valintakokeen kannalta, niin ero on melko mitätön. YH2:n osalta tosin tulee ihan sitä, että tiedot ovat enemmän vanhentuneita 2016 oppimateriaaleissa.
Sotavankileirien kuolleisuus oli suurinta talvella/keväällä 1942 odottamattomista syistä, lähinnä ruoka ei päätynyt leiriläisille. Tilanteeseen kiinnitti johto huomiota ja sen jälkeen kuolleisuus putosi kohtuullisemmaksi. Tästä on hyviä tutkimuksia joissa detaljit.
@v-p6469
2 ай бұрын
Kuolleisuus *kaikissa* haavoittuvissa ryhmissä nousi. Vankiloissa Suomessa ja mielisairaaloissa kuoltiin ihan nälkäänkin.
Punainen Risti tarkasti myös saksalaisten leirit. Myös ns. tuhoamisleirit.
@v-p6469
2 ай бұрын
Näinhän nämä tekivät, joskin pääsy ja toiminta siellä oli kaikkea muuta kuin vapaata.
Aika kovaa touhua silti. Siis kotoos pois jos ei suomalaiset juuret.
@v-p6469
2 ай бұрын
Jep. Melko avoin kysymys on se, että mitä olisi tapahtunut, jos Suomi olisi ollut lopulta voittajan puolella.
Mikäs oli prosentti suomalaisella selvitä sotavankeudesta neuvostoliitossa?
@mtauren1
2 ай бұрын
Muistaakseni 3/4 selvisi.
@v-p6469
2 ай бұрын
Yli 40 % kuoli tutkimuksen mukaan. Lisäksi osa kadonneista lienee kuollut vankeina. @@mtauren1
Kalle päätalo oli haavoittumisensa jälkeen vankileirillä keittiökessuna loppusodan. Täällä oli suomalaisia vankeja mutta ruokaa oli todella vähän. Mutta ei kyllä maininnut noin paljon kuolleita.
Leirejä ei olisi tarvittu jos NL olisi toiminut kuten kuuluu eli evakuoinut oman Kansansa ennen perääntymistä mutta jättivät siviilit taakse jotta niihin kuluu Suomelta resurssia.
@v-p6469
2 ай бұрын
Pientä kuitenkin siihen nähden, mitä vaikkapa Pietarin (Leningradin) evakuoimattomuus tarkoitti...
Punainen Risti tarkisti leirit Norjassa ja Suomessa, ainoastaan Norjan leirit hyväksyttiin.
@v-p6469
2 ай бұрын
Jep, näin kävi, vaikka vierailu oli tiedossa ja siihen oli aikaa valmistautua..
Erinomaista sisältöä.
@v-p6469
2 ай бұрын
Kiitoksia!
Suomesta saksaan vapaaehtoisesti ss mieheksi mennyt pataljoona sai koulutusta ja siihen kuului mm. käynti tutustumassa saksalaiseen aitoon keskitysleiriin esim.Auschwitz. Mahtoiko juuri näistä opintomatkoista suomen tiedustelu saada ajatuksen keskitysleirien uudelleen nimeämisestä valloitetuilla alueilla. Joka tapauksessa aloite tuli suomen tiedustelulta.
@v-p6469
2 ай бұрын
Saksan leireistä tihkui tietoa monien reittien kautta. Mutta oli ratkaiseva murunen mikä tahansa, niin Saksan leireihin haluttiin hajurakia.