Riita-Ahon karmea juhannus 1911. Huom! Lue videon tekstiosio
Ойын-сауық
Raunioina oleva suuri maatila Pohjois-Karjalan korvessa. Talot lienee hylätty jo -60 tai -70 luvulla.Menin paikkaa kuvaamaan sillä ajatuksella, ettei sieltä juuri mitään enää löytyisi, mutta yllätys olikin suuri kun lähes kaikki rakennukset oli vielä tunnistettavissa.
Videota editoidessa tuli mieleen tarkistaa vielä eri lähteistä löytyisikö tilasta mitään merkintöjä tai artikkeleja vanhoista digitoiduista lehdistä ja kirjoista.
Tällä kertaa tärppäsi juttu on kyllä karmaiseva, mutta onneksi siinä ei käynyt pahemmin vaikka lähellä toden totta kävi.
Hypätään ajassa vuoden 1911 juhannukseen. Tilan isäntä oli ollut vaimonsa kanssa läheisellä järvellä verkkojenlaskulla. Palattuaan verkkojenlaskulta tilalle vaimo oli alkanut asetella juhannus pihlajia tupaansa, oli miehelle pälkähtänyt päähänsä murhata raskaana oleva vaimonsa ja kaikki 8 lastansa. Silloin syntyi vaimon kertoman mukaan taistelunäytelmä elämästä ja kuolemasta. Mies puhkoi vaimonsa silmät ja teki vammoja eri puolille kehoa ja lähti taluttamaan häntä läheiselle järvelle. Matkalla vaimo rukoili, että mies jättäisi lapset rauhaan. Silloin mies lähti taluttamaan häntä erisuuntaan ja naapuri talon väki kuuli avunhuudot. Paikalle riensi miehiä ja naisia keskeyttämään julmurin hirveitä aikomuksia. Nainen pääsi sairaalaan ja mies passitettiin raudoissa Kuopion lääninvankilaan. Uutisen lopussa luki jotain luulotaudista (mustasukkaisuus) ja mielisairaana hoidettavana, mutta teksti oli sen verran vaikea selkoista lukea etten ihan varmuudella saanut selkoa siitä.
Miksi vaikea selkoista nooh ei varmaan kaikille, mutta jos ette ole lukenut vanhoja sanomalehtiä niin käykää katsomassa.
digi.kansalliskirjasto.fi/etu...
Kyläkirja : Rahola - Vaikko - Matara
Rissanen Eila
(vanha kuva)
Пікірлер: 48
Lehtitietojen mukaan puukon kanssa riehunut Heikki T. oli tapahtuma-aikaan 1911 vuokrannut koko Riita-ahon tilan eli toimi lampuotina. Lehdissä spekuloitiin teon jälkeen sekä miehen että vaimon mielenterveyttä. Rajavahti-lehden mukaan "kumpikaan onnettomista ei ole aivan täysjärkisiä; avioelämä on ollut ainaista riitaa ja teko tapahui mustasukkaisuudesta". Tapauksesta kirjoittivat kesä-heinäkuun vaihteessa 1911 lukuisat lehdet. Karjalan Sanomissa, Karjalattaressa ja Karjalan Maassa tapauksen kulku on kerrottu hyvinkin seikkaperäisesti. Rajavahti-lehti nosti myös väkivallanteon yleiselle tasolle kirjoittaessaan, että "tapaus panee mm. miettimäään nykyistä avioliittomuotoa, jonka mukaan avioliitto on ainoastaan kahden kauppa ja mies sitäpaitsi yksinvaltias." Poliisitutkinnassa mies todettiin "jossain määrin mielenvikaiseksi", joten lääninkuvernööriltä anottiin vankilaan passitettaessa, että vankilan lääkäri tarkastaisi hänen sieluntilansa ja antaisi lausuntonsa viralliselle syyttäjälle syyntakeettomuudesta. Vaimo Sohvi T. jäi henkiin ja pääsi varsin pian kotiin Riita-ahoon. Karjalatar kirjoitti puolitoista kuukautta tapauksen jälkeen, että "Sohwi on parantunut niin paljon, että hänet jo useita viikkoja sitten on Nurmeksen sairaalasta viety kotimökilleen ja hänestä toivotaan jotenkin tervettä". Heikki T. passitettiin heti teon jälkeen Kuopioon tutkintavankeuteen. Kun häntä kuljetettiin 1.8.1911 Kuopiosta Juuan käräjille, hän karkasi vankikuljetuksesta. "Vanginkuljettaja Juho T. alamäessä sattui katsomaan sivulle", jolloin Heikki T. hyppäsi hevoskärryistä ja juoksi sakeaan metsään, josta hänen saatiin lammen rannalta kiinni. Karkaamisen tarkoituksena hän sanoi olleen "saada viimeisen kerran tavata Sohviaan". Heikki T. sai törkeästä pahoinpitelystä "tarkoituksella aikaansaada ruumiinvamma" 2 v 6 kk kuritushuonetta. Hovioikeus kumosi tuomion ja palautti asian lääninvankilan lääkärin todistuksen perusteella takaisin kihlakunnanoikeuteen. Juuan kihlakunnanoikeus vapautti keväällä 1912 Heikki T:n sillä perusteella, ettei hän heikkomielisenä ollut syyntakeinen. Mies kuitenkin määrättiin pidettäväksi houruinhoitolaitoksesssa. Sohvi T. jä asumaan Riita-ahoon, jossa hän eli vielä melko pitkään. Karjalan Maassa hän ilmoitti 29.8.1939, että "karjaani on ilmaantunut kolme vasikkaa jotka saa periä 14 vuorokauden kuluessa hoito- ja ilmoituskulut maksamalla". Vaimo oli tuolloin 61-vuotias. Heikki T. on varsin yleinen nimi Pohjois-Karjalassa. Samanniminen mies samaisesta Juuan pitäjästä pomppaa lehtien sivuille Lappeenrannassa tammikuussa 1937 juopottelun ja rahavarkauden yhteydessä. Silloin Heikki T:tä kutsuttiin lehdissä nimellä "kerjäläisukko". Kyseessä oli Heikki Heikinpoika T., mutta pelkästään lehtitietojen perusteella ei voi vahvistaa, että hän olisi ollut sama Juuan silpoja tai hänen poikansa, mutta mielenkiintoinen yhteensattuma kuitenkin.
Olipa jännittävä kiehtovan karmiva paikka ja se tarina joka siihen liittyi. Kiitos kun näytät näitä.🤔👀🍀
Kiitos jälleen hyvästä videosta. Tuohea on voitu käyttää tuohimalkakattoon, joka on pärekattoakin vanhempi kattotyyppi.
Mielenkiitoista katsottavaa 🤗, kiitos tästä videosta.
Uups arttu hetkeen en ole kerennyt kanavallesi taas kiinnostavaa settiä kiitos
Upeasti luonto ottaa omansa! 😍
Kiitos hienosta videosta.
Sitä tuohta on saatetu käyttää välikatossa sahanpurujen alla estämään että purut eivät varise sisäkatosta huoneisiin??
Ollaan samiksii Arttu; 177 cm pittuus ja mulla paino 77 kg...sama pittuus ja paino ku Masa N. vainaalla (hyppykauen jäläkeen)😀 Ku palavelin aikoinansa vappaaehtosena Havunoksa (Sissi)Komppaniassa, painoin kybä kiloa vähemmän...tämmönen roqqitiqqu oon kuitenki yhä etelleen ja rakastan sun videjä ynnä sun antaumusta aiheelle älyttömästi 👍💚🥁
Olipas raakaa luettavaa.😭Kiitos kuitenkin videosta Varmaan ollut aavemaista kuvata..
Kiitos karmeasta tarinasta ja paikan näyttämisestä. On varmasti ollut upea tila aikoinaan
Kiitos.
where did you get that historycal satelite imagery? is it available only for finland?
@UrbexArttu
2 жыл бұрын
I dont know does other countries have that kind of service. In Finland we have Maanmittauslaitos.
Surullinen tarina talolla 😥 ei ole ihme että talo on jäänyt tyhjilleen, huonoja muistoja niillä lapsilla jotka henkiin on jäänyt
@55simonen
2 жыл бұрын
Kiitos kun kuvaat näitä surullisempia videoita myös
@UrbexArttu
2 жыл бұрын
Tila on ollut Gutzeitin lampuoti tapahtuma aikana
@Tuomas_Oskari
2 жыл бұрын
Pitkään on kuitenki jälkeen joku asuttanut, jos 1911 tapahtunut ja vasta 60-70-luvulla autioitunut. Jos on ollut joku niistä lapsista, niin ei varmaan ihan mahdottomia traumaja ole voinut tulla. Eikä jutusta selvinnyt, että oliko siellä loppujen lopuksi edes kuollut ketään ennen naapurien väliintuloa.
Mielenkiintoinen video luonnon valtaamasta talosta. Luonto ottaa omansa takaisin. Olispa paikan nähnyt 20 vuotta sitten.
@UrbexArttu
2 жыл бұрын
Lisätään vielä 20 vuotta niin silloin olisi ollut hienoa päästä kuvaamaan.
@minavaan4462
Жыл бұрын
@@UrbexArttu onkohan ollut vielä pystyssä 20vuotta sitten tuo taloa🤔 ja onko pelkästään luonnon tuhoama vai onko hirsistä suuri osa viety uusiokäyttöön ja jätetty loput talosta maatumaan?
Mulla olisi omalta asuinseudultani muutama kohde. Saisinko esim. sähköpostiosoitetta, jotta voin lähettää tietoa?
@UrbexArttu
Жыл бұрын
Urbex_arttu@outlook.com
Miltä vuodelta se kirjan kuva oli? Siinä oli katto jo hiukan huonon näköinen
@UrbexArttu
2 жыл бұрын
1996
Oliko tarkoitus laittaa linkki ko lehtijuttuun? Nyt linkki johtaa vain lehtien digiarkistoon yleensä. Olsi ollut kiinnostavaa lukea nimenomainen kirjoitus. 1900-luvun alun lehdistä löytyy niin helåommin- kuin vaikeamminkin aukeavaa materiaalia.
@UrbexArttu
Жыл бұрын
Tarkoitus ei ollut laittaa linkkiä suoraan. Sen saa kyllä helposti löydettyä videoista löytyvillä vihjeillä.
Ohhoh, onpas tää paikka jäänyt oman onnensa nojaan. Mistähän lie tila nimensä saanut, riitaisasta pariskunnasta kenties?
@UrbexArttu
2 жыл бұрын
Tila on huomattavasti vanhempi kuin tuo 1900 luvun alun tapahtuma. Siihen aikaa se oli Gutzeitin lampuoti. Nyky kartoissa tuon tilan kohdalla on eri nimikin.
@joyz2345
Жыл бұрын
Riita-ahoja on paljonkin. Kaskenpolttoaikoina, kun metsiä ei varsinaisesti omistettu, syntyi varmasti riitoja kaskeamispaikoista. Minäkin tunnen samannimisen ja lähes yhtä lahon autiotilan erään hukkumalla kuolleen kirjailijan kotimaisemista
Sääli että rakennukset ovat sortuneet.
@UrbexArttu
2 жыл бұрын
Sanopa muuta.
Asuinrakennus tehtiin käsittääkseni ylemmäks kuin karjarakennus .
@UrbexArttu
2 жыл бұрын
Totta, mutta ainakin yksi poikkeus tulee mieleen aikaisemmin kuvaamistani paikoista.
@timopartanen6274
2 жыл бұрын
@@UrbexArttu On varmaan poikkeuksia .
Satunnaisia havaintoja: tehty metsätöitä 🧐 (6:50); miltä vuodelta kartta on? (2:55); ei ainakaan lato (4:40); ehkä sauna tai aitta (10:00); milloin kirjan kuva on otettu? (10:45). - Ainakin Kainuussa vesi on usein haettu hetteistä, joten pihapiirissä ei ole ollut kaivoa. Luultavasti sama käytäntö on ollut P-Karjalassakin. Luulisin, että paikka on hylätty Artun arviota paljon aiemmin. Niin pitkälti luonto on jo ottanut hirsisetkin rakennukset omakseen. Harvinaisen iso päärakennus on ollut, joten kyseessä lienee ollut paikkakunnan mahtitalo. Ennen penisilliinin keksimistä ja yleisiä rokotuksia imeväis- ja lapsikuolleisuus on ollut aivan toista luokkaa kuin nykyään. Kiitokset surullisesta videosta Artulle 🙏 PS. Pieniä pätkiä vanhoja lehtitekstejä voin lukea avuksi 🧐
@UrbexArttu
Жыл бұрын
1957 taisi olla ilmakuva. Ja talon kuva 1996
On ollut aikanaan komea talo. Mutta ei niin hienoa taloa, etteikö luonto sitä ota omakseen kun tarpeeksi kauan on hylättynä. Maisematkin olleet varmasti hienot ennen metsittymistä. Liekö tässä tapauksessa menneisyyden karmeilla tapahtumilla ollut osuutta hylkäämiseen.
@UrbexArttu
Жыл бұрын
En tiedä mitä on sen jälkeen tapahtunut.
paikan, minkä mullissa omat juuret ovat, löytäminen voi olla vahva hetki - toivottavasti henkilö joka tuntee sukunsa ja tietää juurensa olevan tällä tilalla, näkee tämän videon suvun tarina on karu, mutta se on kuitenkin sitä omaa historiaa, jos on halukas siitä tietämään Hieno video. 👌🏼
@UrbexArttu
2 жыл бұрын
Hieno kirjoitus 👏