Rajantakaiset kylämme, Kuolemajärvi
Kuolemajärvi sijaitsee Karjalankannaksella. Kuolemajärven kunnan naapurikuntina olivat Koiviston maalaiskunta, Johannes, Viipurin maalaiskunta, Heinjoki, Muolaa ja Uusikirkko. Kuolemajärven kunnan pinta-ala oli 367 km2 ja siitä viljeltyjä peltoja 6 500 ha. Kunnassa asui talvisodan alla 5 686 henkeä. Kunta erotettiin Uudestakirkosta vuonna 1864 ja se itsenäistyi vuonna 1871. Samaan aikaan pääosa kirkkoherrojen johtamista pitäjähallinnoista lakkautettiin.
Kuolemajärven nimi esiintyy ensimmäisen kerran vuoden 1559 verokirjoissa ja vuoden 1619 asiakirjoissa nimellä Hatjalahti. Hatjanlahdenjärvi oli Kuolemajärven koillispuolella ja sen etelärannalla sijaitsi Kuolemajärven kirkonkylä. Kuolemajärven pitäjän nimen historiasta on mainittu, että kunnan nimi on tullut Kuolemajärvi nimisestä vesistöstä. Järven nimeksi on muotoutunut runsaat kuolemantapaukset vuosien varrella. Kuolemanjärvellä oli sanonta "Kuolemajärvi vaatii joka vuosi ainakin yhden kuolonuhrin". On myös arveltu, että järven nimi olisi Saamelaisperua. Saamelaisnimi Guolli tarkoittaa kalaa eli Guollijärvi olisi siten Kalajärvi? Mikael Agricola kuoli Kuolemanjärven Muurilan kylässä 15. huhtikuuta 1557 ja sitäkin on pidetty yhtenä nimeämisperusteena, joskin vääränä.
Pitäjässä oli 35 kylää ja niistä suurimpia ja tunnetuimpia kyliä olivat Kämärä, Huumola, Summa, Työppölä, Hatjalahti, Kuolemajärvi, Pentikkälä, Karjalainen, Kipinola, Muurila, Inkilä ja Seivästö. Kunnan pääelinkeinona olivat ennen talvisotaa maa- ja metsätalous, sekä kalastus. Teollisuuslaitoksina kuolemanjärvellä olivat pääasiassa sahalaitokset. Sahatavaraa kuljetettiin pääasiassa Sisä-Suomeen ja Karjalankannaksen kuntiin. Suurin ja uusin sahoista oli ennen talvisotaa Kuolemanjärven Puuliike Oy, jonka tuotteita kuljetettiin laivoilla ulkomaille mm. Englantiin. Videossa olevat valokuvat olen muuttanut värikuviksi kuvankäsittelyohjelmilla.
#Kuolemajärvi
#Koivisto
#johannes
#viipuri
#Heinjoki
#Muolaa
#Uusikirkko
#Hatjalhti
#kämärä
#Summa
#Karjalainen
#Seivästö
#Pentikkälä
#Suomenlahti
#Talvisota
#Jatkosota
#Majakka
#ilomantsi
#
Пікірлер: 10
Kiitos olipa hyvä video ja paljon tietoa
Maa ei kuule suomen äidinkeltä, vain surullinen. Venäjällä harva puhuu suomea. Anteeksi ja kiitos.
Kiitoksia, Ensio! Oli kiva tietää, että pikku Seivästössä oli kaksi koulua! Kiitos ihanasta töistä!
Kiitokset taas! Jostain syystä karjalan kunnat kiinnostaa, mutta onhan minulla sukuakin viipurista
Kiitos Ensio vidosta!
Mielenkiintoinen video oli.
Minulla on uusiopainoksena Suomen seinäkartta 1938. Ai että rajaa vaadittiin jo siirrettäväksi jo silloin Suomen Suur- Ruhtinaskuntana ja vuonna 1937 ja 1939. Paljon oli asukkaita Karjalassa ja sehän muun Suomen elättikin, lämpimät kesät viljelyyn.
Hyvä video! Kiitos. Kauankohan näitä saa katsella kun nyt jo tuolta idän suunnalta vihjaillaan että Karjalasta ja sen palauttamisesta puhuminenkin on vihamielistä ja toisaalta kuuluu korviin että ikäänkuin hybridisodankäynnin lakien mukaan "huonolla suomenkielellä" kannustettaisiin provokaatioihin eli puhumaan Karjalan palauttamisesta - ja nyt sitten Karjalan kulttuuria vaaliva yhteisökin jo on joutunut hankalaan tilanteeseen ja pyytämään ettei palauttamisesta puhuttaisi. On sitten joutunut tavallaan omaa itseään vastaan ryhtymään...
@ensiokettunen
Жыл бұрын
Videoita rajantakaisista kylistä olen tenyt maaliskuun loppuun 2023 saakka. Viimeiset videot ovat Värtsilä, Kuusamo, Salla, Petsamon ja kaikki kokoava loppuvideo. En kannata, enkä ota kantaa Karjalan palauttamiseen, koska se asia on taputeltu jo Moskovan rauhassa 1944. Minulle on tullut useita viestejä rajantakaiseen Karjalaan liittyvinä suomeksi, venäjäksi ja englanniksi, olen laittanut ne heti roskiin. Minun tekemät videot kertovat vanhojen suomalaiskylien historiasta vanhojen valokuvien kautta, eikä niissä oteta kantaa kenelle ne kuuluvat.
@ykserkki9929
Жыл бұрын
@@ensiokettunen Juuri näin ,ainoa kestävä linja.