Rajantakaiset kylämme Jääsken pitäjässä
Suur-Jääski muotoutui jo ennen 1100-lukua. Siihen kuuluivat vielä 1500-luvulla Ruokolahti, Rautjärvi, Joutseno, Kirvu, Andrea ja Vuoksenranta. Jääsken asukkaat olivat aluksi Lappalaisia, mutta kun Jääskeen tuli seuraavien vuosisatojen aikana suomalaisia ja ruotsalaisia, osa lappalaisista pakeni pohjoiseen. Myöhemmin Suur-Jääskeen muutti myös Permin ja Vienan karjalaisia kauppamiehiä ja eränkävijöitä.
Jääsken nimi mainittiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1323 Pähkinäsaaren rauhan asiakirjassa. Jääskestä muodostui ennen vuotta 1415 kirkkopitäjä, johon kuuluivat Ruokolahden, Rautjärven, Kirvun, Antrean ja Vuoksenrannan alueet. Tuolloin pitäjän asukasluku oli noin 9 000 henkeä. Suur- Jääskestä erosivat Ruokolahti ja Rautjärvi vuonna 1572, Kirvu vuoteen 1611 mennessä ja Antrea vuonna 1724.
Jääsken kunnasta suurin osa menetettiin Talvi- ja jatkosodan pakkoluovutuksissa. Se oli suuri tappio Suomelle, sillä Jääskessä oli paljon uusia teollisuuslaitoksia ja vesivoimalaitoksia.
Videon valokuvat ovat pääosin Museoviraston, Lappeenrannan ja Imatran museoiden sekä Sota-arkiston kuvia. Mustavalkokuvat olen muuttanut videotani varten kuvankäsittelyohjelmilla värikuviksi.
#Jääski
#ruokolahti
#Rautjärvi
#Kirvu
#Antrea
#viipuri
#Nuijamaa
#imatra
#Jatkosota
#Pakkoluvutus
#
Пікірлер: 9
Kiitos Ensio videosta,näitä oikein odottaa.Upeita kyliä on Suomeen ennen sotia kuulunut,nämä videosi on hyvin tehtyjä ja kerrot niin selkeästi että pääsee heti mukaan tarinaan☀️👍🇫🇮Kiitos ja Mukavaa viikonloppua☀️Seuraavaa odotellen🙏☀️🇫🇮
Mielenkiintoinen esitys..Toinen vaijani oli syntynyt Kirvussa.
Jääskessä oli tuon ajan Suomen huippuluokan teollisuuskeskittymä, jonka Neuvostoliitto sanelurauhassa ryösti meiltä. Mainiota työtä jälleen Ensio, näitä katsoo erittäin mielellään.
Mietin jo missä on perjantain video, mutta onhan se täällä. Huipputuotantoa
Uusi asutuspaikka 'Aija' mainittiin Kuusankosken ja Elimäen yhteydessä on Anjala ❤
Tätini ja enoni työskentelivät Jääsken Osuuskaupassa - täti talvisodan evakuointeihin asti, eno sotaväkeen ja rintamalle lähtöön asti. Enon sotareissu palveluksineen myös 1940-1941 kesti viisi vuotta vuotta. Ukkini tomu lepää Jääsken sankarihaudassa. Hän kaatui Porajärven ja Klyyssinvaaran välillä heinäkuussa 1941. Lämmin kiitos videosta.
Tuolta Jääskeltä oli vaimoni äidin isä Aimo Pekkola lähtöisin. Teppanala oli tuo paikka.
Hienoja kyliä ollut Suomella ennen kun naapuri tuli ja ryöväsi ne. olisi varmasti hienoja paikkoja nykyisinkin ja kulttuuririkkaita alueita. Tässä videossa hyvin samannäköistä rakennuskulttuuria kun pohjois-karjalassa vanhat rakennukset mitä on jäljellä
Jääskestä on isän suku kotoisin.