Kylli Koski ja Juice Leskinen pohtivat ikääntymistä ja vanhuuden olemusta vuonna 1994 taltioidussa Koivu ja tähti -ohjelmassa. Kaksi eri ikäistä taitelijaa tarkastelee aihetta kahden eri ikäpolven näkökulmasta, jotka eivät ehkä sittenkään ole niin erilaiset.
Kylli Koski (1906-1997) tunnetaan paremmin Kylli-tätinä, joka piirsi sadut nähtäviksi. Muusikko ja lauluntekijä Juice Leskinen (1950-2006) on yksi suomalaisen rockin kulmakivistä. Keskustelun ytimeen nousee kysymys, miksi puhutaan eri sukupolvista tai miksi ihmiset lokeroivat toisensa iän perusteella. Kylli Koski toteaa, että hänellä on ystäviä niin ikäihmisissä kuin hyvin nuorissakin. Siitäkin huolimatta hänet on laitettu johonkin tiettyyn kategoriaan. Juice Leskisen mielestä kyse saattaa olla siitä, että ihmiset eivät osaa jäsentää elämää, jos sitä ei voi luokitella jollain tavoin. Tämä näkyy hänen mukaansa mm. siinä, että keräännytään ryhmiin, joissa on vain samanikäisiä ihmisiä.
Mutta ei korkea ikä mikään ongelma ole ainakaan Kosken mielestä. Hän ei harmistu siitä, jos on seurueen vanhin kuten hän tapaa omien sanojensa mukaan useimmiten olla. "Ja etuahan siitä voi olla, sanoo Leskinen ja jatkaa, koska ei kuulu siihen ikäryhmään vaan on marginaali-ihminen."
Toisaalta uusi elämä virkistää vanhaakin. Tähän tulokseen on Juice Leskinen, jonka alle vuoden ikäinen poika on vaikuttanut isoäitiinsä piristävällä tavalla. "Nyt hän ei enää tunne itseään eläkeläiseksi tai ikälopuksi, sillä nyt hänellä on taas uusi tehtävä."
Kylli Koski sanoo olevansa mielellään vanhus, joka taas toisille on aivan sietämätöntä. Leskinen opponoi toteamalla, että sietävät, kunhan sitä ei sovelleta heihin itseensä. Vanhus sanaa on sovellettava heitä edeltävään sukupolveen.