Kuuntelin uudelleen, oli niin mielenkiintoista nämä uhrien selitykset. Jaakko on perehtynyt hienosti aiheeseen ja sinua on helppoa kuunnella. KIITOS! Joo, olen mehevä grillipihvi!

Kylläpä oli mielenkiintoista kuunnella. Olet perehtynyt hienosti aiheeseen ja sovellat meille myös arkeen ymmärrettävästi. Ei kuivaa näkkäri, vaan uunilämmintä leipää. Seuraava osa kohta. Kiitos jälleen, Jaakko!

Voitteko rukoilla puolestani, on vaikeat niskakivut.

Voi Jaakko.., puit sanoiksi tuntemukseni. Olen niiiiin "mäntti, tumpelo ja haisen pahalle.." Kokenut olevani täys kummajainen ja outo lintu.. Yksin jäänyt ja jätetty. Käyn hirveetä kamppailua, kun kaikki mitä Jeshuasta olen mieltänyt, että hän on rakkaus, armollisuus ja hyvyys.. Ja minä rämmin niissä ryteiköissä, joissa aina olen syyllinen kaikkeen. En ymmärrä mitään, en osaa mitään ja annan kaikkien vain.., kävellä ylitseni. Näin kolmena yönä peräkköin unen, jossa olin ensin - rakkailleni täysin yhden tekevä, eikä kukaan välittänyt. Toinen uni samankaltainen, jita en nyt muista. Kolmas uni oli, että kiivettiin jotain jäistä leveää tasoa pitkin ylöspäin, jossa oli ne tuet, joihin saa jalat laittaa, et voi nousta. Juuri kun olin pääsemässä sille tasanteelle, jossa saa levähtää, jällee jäin jalkoihin ja muut rynnistivät ylitseni ja pitelin noista tuista henkeni kaupalla kiinni etten olisi pudonnut tyhjyyteen. Tuo taso, jota pitkin noustiin ylöspäin, ikäänkuin leijui ilmassa ja sen alapäässä oli jotain, jota kaikki pakenivat ja kiipesivät siksi ylöspäin. Ylhäällä odotti lepo, jota kohti kaikki rynni. Sitten.., seuraavana päivänä tulikin - lunta tupaan ja koin todellakin tulleeni jälleen, poljetuksi. Olin innoissani löydöistäni, mutta sielunvihollinen tietää myöskin temppunsa, millä murskata hyvä mieli..