Päivitys 17.1.2017
Haaveemme on rakentaa rakkaan Amandan muiston kunniaksi koulu kehitysmaahan. Pääset seuraamaan projektia täältä: fundraise.pencilsofpromise.org/iluutPoPschool
Mitä tapahtui?
15.9.2015 synnytys käynnistyi kahta päivää ennen laskettua aikaa. Saavuimme Naistenklinikalle, kirjauduimme sisään ja siirryimme rutiinitarkastukseen sydänääniä kuuntelemaan. Laitteesta kuului pelkkää kohinaa. Katsoimme hätääntyneinä toisiamme. Kätilö pyysi akuutisti lääkärin paikalle. Lääkäri käynnisti ultran. Tuijotimme ruudulta lastamme, joka ei liikkunut.
16.9.2015 klo 01.25 pieni suloinen enkeliprinsessamme syntyi. Saimme hänet syliin. Katselimme häntä hiljaa. Tummaa tuuheaa tukkaa, pieniä täydellisiä sormia ja varpaita. Siinä hän oli, rakas lapsemme, mutta kuitenkin jo taivaan kodissa.
Kaksi päivää sairaalasta kotiinpääsyn jälkeen löysimme Cuulas Trion koskettavan kappaleen Enkelin syliin. Se on kuin suoraan meidän stoorimme.
Tämä video on sinulle rakas Amanda. Emme unohda sinua koskaan ja rakastamme sinua aina. Kuljet mukana sydämissämme kunnes jälleen kohdataan.
ISO kiitos koko mahtavalle tiimillemme, joka teki videosta mahdollisen! Tästä jää valtavan kaunis muisto meille. Kiitos myös Cuulas Triolle, että saimme julkaista tämän videon. Videon, jonka tekeminen on tuntunut niin kovin tärkeältä.
Jokainen lapsi on ihmeellinen lahja. Lapsia ei vain hankita, heidät annetaan meille lahjaksi. Vaikka lapsen itku voi tehdä useiden huonosti nukuttujen öiden jälkeen kipeää, meille se olisi kaunein ääni maailmassa. Ei siis pidetä pienokaisia itsestäänselvyyksinä, eihän?