Tuo hypyssä jalkansa katkaissut oli koulu- ja työkaverini isä. Hän ei koskaan kertonut alasampumisesta, venäläisten tekemästä jalkojen amputoinnista, vankeusajasta tai ylipäätään sodasta lapsilleen mitään.

@Satunnaistasotilashistoriaa

Жыл бұрын

Nämä on aina koskettavia kommentteja. Kun teen videoita niin henkilöt ja tapahtumat on vain tilastoja. Se on jotenkin pysäyttävää ajatella että siellä on ihan oikeita ihmiskohtaloita taustalla.

@Manufly59

Жыл бұрын

@@Satunnaistasotilashistoriaa Juu, lapset (silloin jo aikuiset) saivat tiedon isänsä sotakohtaloista luettuani Jaakko Hyvösen kirjaa "Kohtalokkaat Lennot" jossa tapausta on käsitelty. Hän teki työelämässä pitkän uran ja liikkui ihan hyvin proteeseillaan. Eli pitkän elämän ja kuoli joskus 90-luvun lopulla.

Ainoa miinus tässä videossa oli, ettei se kestänyt pidempään. Aivan loistavaa tavaraa taas kerran.

Toista mun ukkia ammuttiin, ja se luultiin et se menehty, mut ruumishuoneella sit huomasivat et se hengittää. Selvis siitä ja palas takasin kotiin viljelemään, ja menehty 2000 luvun puolella. Toinen ukki ei ollut noin onnekas. Ps. Hienoa pitkästä aikaa saada äijältä matskua

You provide a real service in highlighting aspects of a war quite forgotten outside of Finland. Well done, as usual.

@Satunnaistasotilashistoriaa

Жыл бұрын

I think that Finnish bombers are not well-known even here. I'm working another manuscript about the Western strategic bombings. It is quite interesting to compare numbers, tactics and equipment.

Jutun päähenkilön pako omien puolelle 10:11 on yksi parhaista näkemistäni wwII-kartta-animaatioista :)

@Satunnaistasotilashistoriaa

Жыл бұрын

Heh, mietin pitkään miten kuvitan tuon kohtauksen. Kun ei ole tietoa oikeasta reitistä niin en mielellään käytä oikeaa karttaa ettei katsojille tule väärinkäsityksiä. Parin turhauttavan yrityksen jälkeen päädyin tekemään täysin abstraktin kartan. Jos oikein muistan niin joki on Vammeljoki, suurinpiirtein oikeasta paikasta.

Eipäs voisi paljoa paremmin sunnuntai alkaa kuin uudella kaudella! Huimapäitä olivat kyllä nämä pojat. Mukava valinta tuoda Fennaderin omat kommentit osaksi videota, teki tästä hyvin henkilökohtaisen. Tuo sodanaikainen tiedustelu kokonaisuutena voisi olla kiinnostava aihe, mutta mahtaa olla myös hieman hankala toteuttaa.

@Satunnaistasotilashistoriaa

Жыл бұрын

Tämä oli itsellekkin kiinnostava projekti tehdä. Opin tästä että kun toimin haamuäänenä niin yllättävän työlästä erotella päähenkilön ja omat mielipiteet. Ensimmäinen käsikirjoitus lensi roskiin koska huomaamattani laitoin omia näkemyksiäni päähenkilön suuhun.

@tapio_m6861

Жыл бұрын

@@Satunnaistasotilashistoriaa Mutta tuo varmasti hyvää vaihtelua työskentelytapaan. Ei tarvitse olla jokaisessa videossa mutta aina kun sille on tilaisuus niin ehdottomasti hyvä tarinankerrontamenetelmä.

8:06 Tuupovaaran isäntä Vatanen, elikkäs Ari Vatasen Isä, Aarne Pekka Vatanen.

Isäni serkku palveli Kaukasuksella 1942-1943. Mutta niistä asioista ei kai edelleenkään saa keskustella. Mainittu mies sai pahan keuhkopussin tulehduksen tuolta reissulta, josta kärsi lopun elämäänsä aina kuolemaansa vuoteen 1992 saakka. Hän ei ollut poliittinen, ei koohottaja. Vain sotilas, kuten niin moni muukin.

@Satunnaistasotilashistoriaa

Жыл бұрын

Panttipataljoonasta on kirjallisuutta, mutta itse kaipaisin jotakin vähän tavallisempaa näkökulmaa. Eli jos materiaalia löytyy niin ole ihmeessä yhteyksissä.

@mtlb2674

Жыл бұрын

Voisin suositella Andre Swanströmin kirjaa Hakaristin ritarit (Atena 2018) Siinä aihetta käsitellään monelta kantilta ja tuodaan esiin uusia ja vähemmän käsiteltyjä näkökulmia aiheeseen. Kuten suomalaisten SS-vapaaehtoisten osuus sotarikoksiin ja aika pitkälti todistetaan tyhjäksi väite etteivätkö nämä vapaaehtoiset suurimmaksi osaksi olleet liikkeellä juurikin poliittisista ja ideologisista syistä.

Harmi, ettei yhtään Do 17 tai Ju 88 koneita säästynyt museoitavaksi.

@Satunnaistasotilashistoriaa

Жыл бұрын

Do 17 ei ole museoissa edes maailmalla.

@Miko19691

Жыл бұрын

@@Satunnaistasotilashistoriaa Jokin hylky nostettiin parisen vuotta sitten.

@Satunnaistasotilashistoriaa

Жыл бұрын

@@Miko19691 Jep, mutta aika heikossa hapessa kun maannut 80 vuotta Englannin Kanaalissa. Yritin sen kuvista varmistaa muutamaa yksityiskohtaa muttei niistä mitään erottanut.

Taas asiantunteva video. Iso kiitos tästä.

@Satunnaistasotilashistoriaa

Жыл бұрын

Videolla kyllä yritin selkeästi sanoa etten ole oikea asiantuntija. Mutta nähtävästi kukaan ei usko mitä sanon.

Hienoa työtä taas , kiitos videoista. 💪👍 kiitos veteraanit🙏

Mahtava dokumentti.

Pakko heittää videota kehuva kommentti algoritmin polttoaineeksi. Jälleen loistava video!

Kiitos hyvin tehdystä sekä ytimekkäästä videosta. Kannustan ehdottomasti jatkamaan videoiden parissa. Hyvää alkanutta vuotta 2023.

Mahtava video kyllä. Taustalla käytetyt kuvat ja pikkuanimaatiot oli jälleen erinomaisia. Tuo palavasta koneesta selviytyneiden miesten tarinakin on melkoinen. On siinä tilanteessa vaatinut varmasti melko kylmäpäisyyttä, ettei ole missään vaiheessa mennyt paniikkiin. Ei ole myöskään itse tullut ajateltua, kuinka paljon näissä koneissa on voinut olla konekiväärejä. Yks mittari Suomen ilmavoimien hyvälle menestykselle onnettoman vähäisellä kalustolla taitaa olla se, että ainakin muistaakseni lentäjä-ässien voittoja laskettaessa ensimmäinen ei Natsi-Saksan lentäjä on suomalainen. Muutenkin noilta listoilta tais aika monta suomalaisnimeä löytyä. Toki tämä video oli pommikonemeiningeistä, mutta näin ilmavoimiin liittyen kuitenkin.

@Satunnaistasotilashistoriaa

Жыл бұрын

Alkuperäisessä haastattelussa oli dramaattisempikin kertomus kertomus kun yläpuolella lentäneen koneen pommi osui seuraavan Dornierin ohjaamoon. Sillä kertaa saivat pelastettua koneen. Jätin tältä videolta pois kun ei ollut päähenkilön omakohtainen kokemus.

@tapio_m6861

Жыл бұрын

Heitän ihan hatusta arvauksen joka todennäköisesti ei pidä ainakaan täysin paikkansa: kun on vähän koneita ja niille vähän lentäjiä niin niiden kanssa kannattaa valita taistelunsa normaalia tarkemmin. Ei mennä ihan rämäpäänä jokaiseen tilanteeseen vaan rakennetaan paikallisesti ylivoima ja/tai yllätys ja pyritään iskemään kun todennäköisyydet voitolle ovat mahdollisimman hyvät. Mersulla (Bf 109) yleisesti käytetyt taktiikat nimittäin tukisivat tällaista hienosti: nopeampi kuin I-16 ja I-153 (joita neuvostoliitto kai Suomea vastaan pitkälti käytti), joten korkealta syöksyhyökkäys vastustajaa päin, mieluiten auringon puolelta, ja samoilla vauhdeilla pois paikalta ennen kuin vastustaja ehtii reagoimaan. Juutilainen väitetysti ei saanut sodan aikana yhtään osumaa toisesta koneesta, ja oma epäilykseni on että eipä niitä ammuta jos ei anna tilaisuutta ampua. Tässä korostuisi entisestään tiedustelun merkitys. Jotta saa sen paikallisen edun niin pitää olla täsmällistä ja oikeaa tietoa siitä että missä kannattaa olla ja missä ei.

@JanoTuotanto

Жыл бұрын

@@tapio_m6861 Kun mersut olivat operatiivisessa käytössä loppuvuodesta -43, Ratat ja Tsaikat olivat jo pois rivistä. VVS:n pääkalustoa oli Hurricane ja LaGg-3. Ja niitä oltiin korvaamassa Tomahawkeilla ja LaG vitosilla.

@mtlb2674

Жыл бұрын

Olet hyvin pitkälti oikeassa. Ilmavoimien periaatteena oli käyttää koneita 'ei tipoittain vaan pienin lorauksin'. Eli koottiin aina painopistesuuntaan koneita sellainen määrä jolla saatiin edes jotain vaikutusta aikaan.Ja periaatteena oli välttää turhia taisteluita vihollisen hävittäjien kanssa, pommikoneiden torjunta oli päätehtävä, samoin omien pommarien saattaminen. Hävittäjätaistelut olivat ikäänkuin pakollinen sivutuote. Js Illu Juutilaisen taktiikkana oli välttää vaarallisia kaartotaisteluita ja sen sijaan tarkkailla tilannetta etäältä, iskeä kun sopiva maali löytyi ja sitten nopeasti irti ja etsiä uutta kohdetta.

Tämän tyyppisiä videoita on aina mukava katsella. 👍

Hieno video! Veteraanien haastatteluista saanee aiheita runsaasti. Uskon että moni katsoja olisi tyytyväinen vaikka visuaaliseen puoleen panostaisi vähemmän, niin kiinnostavia juttuja ovat.

@Satunnaistasotilashistoriaa

Жыл бұрын

Tiedän että hukkaan ihan liikaa aikaa grafiikkaan. Teen kuitenkin näitä videoita kuitenkin ensisijaisesti omaksi ilokseni, ja itseä vain nyt sattuu huvittamaan askarrella noita animaatioita. Eli joudutte näitä raapustuksia katselemaan jatkossakin :-)

Hyvä ja mielenkiintoinen video jälleen. Kiitoksia.

I always had a strange fondness for the flying pencil. Especially the Z-variant.

Kylläpä se Göring lahjoitti hienot vehkeet pienelle Suomelle. Kiitos hyvin informatiivisesta ja animoidusta videosta!

@Satunnaistasotilashistoriaa

Жыл бұрын

Olen itse pohtinut että lahjoitetut 15 Dornieria saattoi olla hyvin tarkkaan harkittu poliittinen peliliike. Göring ei tietenkään maksanut koneita omasta lompakostaan, vaikka näkyvästi olikin päätöksen nokkamiehenä ja omi kunnian itselleen. Dornier alkoi olla jo vanhanaikainen, sakemannit olivat luopumassa rintamakäytöstä. Mutta suomalaisille kuitenkin tervetullut vahvistus. Etenkin kun Dornierien mukana tuli riittävät varaosatkin, myöhempien Ju 88 ja Me 109 osalta varaosat olivat jatkuva pullonkaula. Eli saksalaiset saivat tuosta minimaalisella vaivalla/kustannuksilla maksimaalisen poliittisen hyödyn.

@dornier2643

Жыл бұрын

​@@Satunnaistasotilashistoriaa Luin historialehdestä, että Göringin vaimo oli kreivi Eric von Rosenin sisar. Mies jota myös tunnetaan lentokoneiden lahjoittajana, mutta ei kai nämä asiat ehkä liity toisiinsa. Tuntuu vain hassulta sattumalta.

@Satunnaistasotilashistoriaa

Жыл бұрын

@@dornier2643 Ymmärtääkseni liittyvät vahvasti toisiinsa. Kreivi oli suuri Suomen ystävä. Ja hän painosti ihan tosissaan perheystäväänsä Göringiä että Saksa osoittaisi olevansa seisovan Suomen rinnalla.

@kimmoj2570

Жыл бұрын

@@Satunnaistasotilashistoriaa Ottaen huomioon että olivat käytettyjä ja pitkään palveluksessa Suomessa, ihmeen pitkään oli "lyijykyniä" lentokunnossa monta. Alkusodan aikaan tehtyjä, luotettavia koneita.

Mielenkiintoinen video jälleen.

Ai saakeli just mietin eilen että milloinkohan tulis seuraava video! Kiitos!

@jipasd

Жыл бұрын

"Kun pervitiiniä otin niin kukaan ei pysynyt perässä" kartta-animaation perusteella koirakin alkais epäillä nenäänsä kun sankari kipittää ku flipperissä.

Kiitos hienosta videosta. Joskus tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista kuulla Brewster Buffalo hävittäjästä ja sen suomalaisista lentäjistä.

@Satunnaistasotilashistoriaa

Жыл бұрын

Suunnitelmissa olisi kyllä. Videon edistyminen edellyttäisi jonkinlaista sponsoria tai kaupallista yhteistyötä. On olemassa tiettyjä aineistoja joihin haluaisin ostaa käyttölisenssin.

08:00 KOVII ÄIJJII 💪 ps. Tämä on yksi youtuben parhaita kanavia Kiitos teet hyviä videoita ja älä ikinä vaihda tunnus musiikkia ja tyyliä 👍😐 Kiitos vielä 👍

Pakko myöntää, että kohteliasta naapurin puolelta etteivät heti tappaneet haavoittunutta, ja häntä hoidettiin ja pääsi kotiin. Monesti kuullut muuta.

@Satunnaistasotilashistoriaa

Жыл бұрын

Samaa mieltä.

Mielenkiintoinen video jälleen kerran. Tarinoitakin osaisin kertoa, mutta varmaan muutenkin aiheena mielenkiintoinen voisi olla evakuoinnit ja niiden suoritustavat ja aikataulut. Tai miten ja millä perusteella evakuointien määränpäät päätettiin tai oli määrätty. Kaipa siitä jotain faktatietoakin jostain löytyy..? Tai löytyykö minkäänlaista järjestelmää tai suunnittelua hevosten ja ajoneuvojen pakko-otoista yms. varustautumisesta? Tuliko esim. tietyn alueen hevoset johonkin tiettyyn käyttöön tai tietylle osastolle tms.?

@Satunnaistasotilashistoriaa

Жыл бұрын

Kiinnostavia mutta itselle vähän hankalia aiheita. Että voisin tehdä videon niin tarvitsisin jonkun asiantuntijan avuksi. Teen näitä videoita harrastuksena vapaa-ajallani, en ehdi arkistoja penkomaan.

It's interesting how many roles (including all of those of Do-17) the F-35 will fill. And actually mostly F/A-18C/D:s already do. There is a tremendous saving and advantage in having just one type to service, maintain and fix. Finland was not properly prepared for the WWII and had to obtain whatever could. Sometimes just 7 planes of some type, and even them having different versions so that all spare parts did not match. Then between types the fuels, lubrication oils, ammo could be different. The American Brewsters and some German models broke this pattern and offered some help in that sense that you could have 15-44 aircraft of same model. Even if 15 Do-17:s is not yet a dream of the logistics crew, it was still better than average. Blenheims were almost 100, but they were of two types and several subtypes. Still good for logistics.

@juhanivalimaki5418

Жыл бұрын

I wonder how to match 2023 and 1943 aircraft numbers? Does 1 modern aircraft have the comparable tactical effect of 10 or 20 WWII planes? Mainly because it will see so much more, have better HQ intel, cover larger area faster, and strike with precision munition.

@mikkorenvall428

Жыл бұрын

@@juhanivalimaki5418 Changed so much... Bombers hardly anyone uses today, Anti-air missiles have supplanted fighters in many cases and so on... Satelites do most of the reconnaissance and scouting...

Vaakapommituksiin käytettävistä tähtäinlaitteista oli melkoista legendaa ilmassa toisen maailmansodan aikaan, mukamas hirveine sotasalaisuuksineen. Mutta käytännössä ne eivät kovin kummoisia tuloksia tuoneet, toki parempia kuin pelkällä mututuntumalla pommittaminen, mutta mistään täsmäpommituksesta ei ollut kyse. Saattaa olla, että radioteknologia toi suurempia etuja sodan loppua kohden kuin muu, koska se mahdollisti öisen operoinnin, kuten myös pilvien yläpuolelta toimimisen. Senkin toki tietävät kaikki, että tutkat tekivät saksalaisten sukellusveneiden olon varsin turvattomaksi.

@herptek

Жыл бұрын

Kaikuluotaimia mahtanet tarkoittaa tuossa viimeisessä virkkeessä tutkan sijaan.

@herrakaarme

Жыл бұрын

@@herptek Se on asia erikseen. Toisen maailmansodan sukellusveneet eivät vielä olleet oikeita sukellusveneitä nykymittapuulla. Niiden piti viettää valtaosa ajasta pinnalla tai ainakin hyvin lähellä pintaa, ei oikeasti sukelluksissa. Ne olivat myös hitaita sukelluksissa, eli siirtyminen operaatioalueille tapahtui pinnalla mahdollisuuksien mukaan. Sukelluksissa oltiin lähinnä hyökkäyksen ja sen jälkeisen pakenemisen aikana. Brittien tutkat kehittyivät tarpeeksi hyviksi havaitsemaan saksalaisten sukellusveneiden periskoopit ja ilmanottotorven (tai miksi sitä nyt kutsuttaisiinkaan). Täten sukellusveneet eivät varsinaisesti olleet turvassa edes silloin, kun yrittivät pysytellä juuri ja juuri pinnan alla.

@herptek

Жыл бұрын

@@herrakaarme Edelleenkin käytetään sähködieselkoneita rannikkosukellusveneissä, joskin aika sukelluksissa, jonka niilläkin voi viettää on huomattavan paljon pidempi kuin sotien aikana akkuteknologian parantumisen vuoksi lähinnä. Ei tarvitse tulla pinnalle yhtä usein akkuja lataamaan. Tuolla maailman valtamerillä taas sukelletaan ydinvoimalla, eikä pintaan tarvitse tulla tehtävän aikana koskaan. Tutkassa on jo teoriassakin se rajoite, ettei sillä voi havaita objekteja horisontin takaa, joten vaara on jo melko lähellä silloin kun jotain havaitaan. Jos kohde on pieni ja antaa pienen vasteen sitä saattaa olla myös vaikea erottaa aalloista sun muusta kohinasta. Muistaakseni sotien aikana ilmatoiminta oli se kaikkein hyödyllisin sukellusveneiden torjuntatapa.

@herrakaarme

Жыл бұрын

@@herptek Lentokoneissa ne tutkat usein olivatkin. Toki laivatkin saattoivat havainnoida sukellusveneitä ja sitten hälyttää myös lentokoneen. Koska sukellusvene liikkui sukelluksissa vain 5-8 solmun nopeudella, jos oikein muistan, ja täydellä nopeudella vain todella onnettoman matkan, niin sillä oli paha ottaa kiinni mitään saattuetta tai yksittäistä laivaa, jos ei sattunut olemaan hyvissä asemissa jo valmiiksi. Eli kaikenlainen vähänkään kauemmaksi asemoituminen täytyi suorittaa dieselin voimalla, jolloin oli vaarana tulla havaituksi jopa keskellä yötä tutkien takia. Nykyään polttokennolla varustetut sukellusveneet voivat olla sukelluksissa melko nättejä aikoja, eivätkä tuota voimantuotannossa ääntä akkuja enempää, eli eivät mitään. Rupelli toki asia erikseen.

@herptek

Жыл бұрын

@@herrakaarme Tutkia käytettiin lentokoneissa yöhävittäjissä ja pinta-alusten etsinnässä, sekä muutoin kiinteiden kohteiden suojaamisessa. Ihan silmähavainto oli sotien aikaan se paras tapa havaita sukellusvene. Vesi hajottaa tutkaheijasteen, mikä vaikeuttaa hyvän tutkavasteen saamista varsinkaan ylhäältä päin. Periskooppi on varsin pieni kappale eikä aiheuta muutenkaan kovin suurta vastetta vaikka tausta ei aiheuttaisi heijasteita, kuten vaikkapa taivasta tai horisonttia vasten toisin kuin vedenpintaa vasten.

Fennander hyppäsi saksalaisella Autoflug varjolla. Varjot saatiin Dornier kaluston mukana ilmaiseksi.

@Satunnaistasotilashistoriaa

8 ай бұрын

Nyt tuli niin tarkkaa täsmätietoa että harvemmin tarjolla. Oletan että harrastat lajia jossa varta vasten poistutaan hyväkuntoisen lentokoneen kyydistä kesken lennon?

6:11 kohdassa on koneen keulassa Pata-kortti. Mitä siitä voi päätellä? Näin samanlaisen muistaakseni jossain dokumentissa Lapin sodasta..

@Satunnaistasotilashistoriaa

Жыл бұрын

Pommikoneiden osalta en osaa sanoa onko kuinka virallinen merkki. Jos joku katsoja on perehtynyt aiheeseen niin saa kommentoida. Merivoimissa pelikortteja maalattiin moottoritorpedoveneisiin, koska haluttiin korostaa ja jopa lietsoa hyökkäyshenkistä asennetta.

@mtlb2674

Жыл бұрын

Tuo pataässä oli maalattu DN-64 koneen nokkaan. Pataässä oli koneen ohjaajan lentomestari Salmisen hyvän onnen symboli.

Pervitiiniä.. O..o :D

@Satunnaistasotilashistoriaa

Жыл бұрын

Mietin että olisiko pitänyt termiä vähän selittääkkin. Tuokin on aihe josta olisi kiinnostava tehdä joskus video.

@pelimies1818

Жыл бұрын

Ainakin Saksalaisten luulisi olevan kartalla. Muillakin on varmaan ollut erinimisiä mömmöjä.. kuten USAlla Vietnamissa.

@mtlb2674

Жыл бұрын

Ainakin jenkkien pommarimiehistöt piristivät itseään toisen maailmansodan aikana amfetamiinilla terästetyllä suklaalla.

@Satunnaistasotilashistoriaa

Жыл бұрын

@@mtlb2674 mietin lähinnä että onko tuotemerkki yleisölle tuttu. Enkku-tekstityksen laitoin muistaakseni tarkennuksen.

MESTARIT ASIALLA

Nää on mukavia videoita katsella.