ARFID - Rajoittunut ja valikoiva syöminen - Elämän nälkään -podcast

ARFID - Rajoittunut ja valikoiva syöminen
Vieraana Annukka Ruska Syömishäiriökeskuksesta.
ARFID on syömishäiriötyyppi, joka tulee sanoista Avoidant-Restrictive Food Intake Disorder. Se on valikoivan syömisen vaikea aste. ARFIDissa ruokavalikoima on niin kapea, että joko sosiaalinen elämä kärsii tai energiansaanti ei pysy riittävänä.
Mikä voi johtaa siihen, että syöminen on rajoittunutta tai vaikeaa? Yliherkkyys mauille, rakenteille, suutuntumalle tai hajuille voi aiheuttaa ARFIDia. Epämiellyttävät kokemukset syömisestä voivat myös olla ARFIDin taustalla. Oksennustauti, tukehtumistilanne tai vakavat ruoka-aineallergiat, joista on voinut tulla esimerkiksi anafylaktinen reaktio (yliherkkyyskohtaus).
Syömistä voi myös pelätä, mikäli altistuu vahingossa allergiaa aiheuttavalle ruoka-aineelle. Syömisen pelko voi toisaalta olla myös psyykkistä, olosuhteista tai tilanteesta johtuvaa.
Nälän tunne voi ARFIDia sairastavalla olla heikompi kuin ihmisillä yleensä, tai kylläisyyden tunne voi tulla helpommin.
Mikäli on aistiyliherkkyyttä esimerkiksi karvaille tai kitkerille mauille, voidaan niitä alkaa välttää kategorisesti. Tyypillisesti kasvikset ja hedelmät voivat olla rajoituksen kohteena. Syynä välttelyyn voi olla esimerkiksi suutuntuma, tai suussa epämiellyttävältä tuntuvat rakenteet - vaikkapa limainen tai jauhoinen ruoka. Jotkut saattavat välttää myös tietyn värisiä ruokia.
Jos kyse on epämiellyttävästä syömiskokemuksesta, silloin syöminen ylipäänsä voi tuntua vältettävältä asialta.
Mistä voi erottaa sen, että onko kyse ARFIDista vai nirsoudesta? Lapsi ei valitse olla nirso, vaan kyse voi olla esimerkiksi siitä, että ruokailun tunneilmapiiri on painostava.
Lapselle on tyypillistä se, että kiinnostus syömiseen vaihtelee. ARFIDin ollessa kyseessä syöminen kiinnostaa yleensä johdonmukaisesti vähän.
Rajun vatsataudin tai oksentamisen seurauksena syömisessä saattaa tapahtua nopea muutos, joka voi jäädä päälle.
ARFIDin diagnosoimisessa ei yleensä tarvitse tietää syytä sille. Poissulkukriteereinä esimerkiksi anoreksiaan verrattuna on, ettei henkilöllä ole vääristynyttä kehonkuvaa tai tarvetta laihtumiseen.
Mikäli energiansaanti on pysyvästi liian vähäistä, tulee fyysisiä ja psyykkisiä oireita.
Lapsi ei halua erottua joukosta, jolloin hän saattaa alkaa vältellä tilanteita, joissa hänen poikkeava syömisensä saisi hänet erottumaan joukosta negatiivisella tavalla. Poikkeavaa syömistä saatetaan arvostella ääneen.
Ravintoaineiden energiansaanti ja sosiaalinen vuorovaikutus kaventuvat, mikäli rajoittunut syöminen jatkuu.
ARFIDin hoidossa pyritään luomaan olosuhteet, joissa saa täytettyä energiantarpeen ja tuntee olonsa turvalliseksi. Energiansaanti on tärkeintä saada ensin kuntoon, ja puuttuvat ainesosat voidaan syödä myös lisäravinteina.
Syömään pakottaminen ei auta, sillä se aiheuttaa lisää negatiivisia kokemuksia ruokaan liittyen. Aluksi voi selvittää niitä ruokia, joita on helpointa syödä ja laajentaa siitä pikkuhiljaa samankaltaisiin ruokiin. Toivon luominen on tärkeää.
Jos taustalla on vatsaoireita tai tukehtumisen pelkoa, on hyvä käsitellä itse pelkoja, eikä keskittyä pelkästään syömiseen. Huolten poistuminen saa ihmisen tuntemaan olonsa turvallisemmaksi.
Tyypillisesti aistiyliherkkyys lieventyy iän myötä. Aikuisella on myös enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan syömiseensä, jolloin hänen on helpompi tuntea olonsa turvalliseksi.
Lapselle voi antaa päiväkotiin mukaan omat, hänelle sopivat eväät, mikäli syöminen päiväkodissa on muuten hankalaa.
Ruoan tekemisessä mukana oleminen voi aukaista joitakin henkisiä lukkoja. Osallistaminen auttaa myös kontrollin tunteen syntymisessä.
Aistiyliherkkyyteen kuuluu myös se, että ärsykkeitä täynnä oleva tilanne saattaa tehdä ruokailusta epämiellyttävää. Rauhallisempi tila voi auttaa.
Ymmärrys omasta syömisestä ja itselleen tyypillisistä piirteistä auttaa asettamaan syömisen laajempaan perspektiiviin, yhtenä osana elämää. Kun uskaltaa puhua vaikkapa omista eväistä tai muista ruokavalinnoista, tulee yhteisistä ruokahetkistä helpompia.
Syöminen saa olla vain yksi osa elämää. Ihminen on valtavasti kaikkea muutakin.

Пікірлер

    Келесі